Jatkuva ärsykkeiden tulva on monelle tietotyöläiselle tuttua: viestisovellus piipittää jatkuvasti, yrität kahlata läpi sähköpostisi viestitulvaa tai siirryt kokouksesta toiseen välillä hengähtämättä. Ihminen väsyy, eikä ajatus kulje.
Monitekeminen, häly, keskeytykset ja ohjeisiin liittyvät ongelmat kuormittavat ja vaikeuttavat aivotyötä. Nämä tekijät ovat Työterveyslaitoksen elokuussa julkaistun tutkimuksen perusteella myös vahvimmin yhteydessä suurempaan määrään kognitiivisia ja uupumusoireita. Se taas on haitaksi työn tuloksellisuudelle ja ihmisen hyvinvoinnille ylipäätään.
Tutkimukseen osallistui vuosina 2016-2019 yli 11 000 ihmistä eri aloilta. Mukana oli esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitoalan työntekijöitä sekä toimisto- ja asiantuntijatehtävissä toimivia ihmisiä.
Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Virpi Kalakosken mukaan tutkimuksesta ei voi vetää suoria johtopäätöksiä jonkin tietyn alan työntekijäryhmästä, mutta se antaa osviittaa siitä, mikä ylipäätään koetaan kuormittavana.
– Oli yllättävää, että lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet kokivat kuormittavina tietyt samat olosuhteet. Huonoissa työoloissa myös innostavat asiat, kuten oppiminen, voivat muodostua kuormittaviksi, jos sille ei ole aikaa, sanoo Kalakoski, joka on tehnyt pitkän uran kognitiivisen ergonomian tutkimuksessa.
Keskeistä on siis kognitiivinen ergonomia, jolla tarkoitetaan työn tiedollista puolta. Näitä ovat esimerkiksi havaitseminen, muistaminen ja päätöksenteko. Kiinnittämällä huomiota työn tekemisen tapoihin, voi myös vähentää tarpeetonta aivokuormaa ja helpottaa työn sujumista.
Jos kognitiivista kuormitusta on liikaa, se näyttäytyy usein pitkittyneinä stressioireina. Työ saa ja kuuluukin olla sopivan kuormittavaa, mutta on eri asia, jos tilanne kehittyy ylikuormituksen puolelle, sanoo Kalakoski.
– Tällöin voi kokea itsensä väsyneeksi, eikä palaudu työvuorojen välissä. Et meinaa saada työtehtäviä hoidettua ja työpäivät venyvät, sanoo Kalakoski.
Mitä sitten itse voisi tehdä, jotta työtä voisi tehdä mahdollisimman järkevästi? Lue tästä Virpi Kalakosken kolme vinkkiä asiantuntijatyöhön.
Pidä kiinni tauoista
Ihminen ei pysty pitämään vireystilaa yllä loputtomiin ja siksi on pidettävä taukoja. Kalakosken mukaan Työterveyslaitoksen tekemissä hankkeissa nousee useasti esiin, kuinka vaikeaa ihmisen on loppujen lopuksi pitää taukoja.
– Aivotyö on innostavaa ja jos siihen uppoutuu, niin hengähtäminen välillä voi unohtua.
Kellon voi laittaa soimaan tasaisin väliajoin merkiksi palauttavasta tauosta. Jo lyhytkin tauko on hyväksi, sanoo Kalakoski. Jos vaikkapa etätyöpäivä koostuu erilaisista kokouksista, kannattaa ennen seuraavaan tapaamiseen siirtymistä huolehtia palautumisesta.
– Etätöissä kotona helposti vain klikkaa itsensä kokouksesta toiseen, mutta olisi hyvä, että siinä välissä olisi jokin siirtymä, jotta pystyy siirtämään ajatukset seuraavaan teemaan.
Kalakosken mukaan hyödyksi on myös opetella tunnistamaan, minkälaisen tauon työstä tarvitsee.
– Mieti, oletko nyt niin ylikierroksilla, että vaikkapa rauhoittava venyttely olisi hyödyksi vai tarvitsetko enemmän aktivointia.
Jaksota päivää ja pohdi, milloin on paras vire
Jäsennä mielessäsi työpäivää. Pohdi etukäteen, kuuluuko päivääsi keskittymistä vaativaa ajatustyötä ja mitkä tehtävät hoituvat enemmän rutiininomaisesti.
Esimerkiksi vaativimmat tehtävät voi harkita tehdä heti päivän aluksi, jos ne omasta mielestä onnistuvat silloin parhaiten, sanoo Kalakoski.
– Jaksottamalla päivää saa vaihtelua ja jaksaa tehdä aivotyötä paremmin.
Järjestä tilaa keskittymiselle
Vaativan aivotyön tekeminen vaatii keskittymistä, nopeutta ja reagointia. Hälytykset kannattaa ottaa työvälineistä pois, kun työ on keskittymistä vaativaa.
Kalakosken mukaan pahimman korona-ajan jälkeen tulleet käytännöt hybridityössä voivat asettaa haasteita keskittymiselle.
– Korona-aikana saatoimme nähdä työkavereita hyvin vähän. Jos on nyt palannut lähitöihin, niin virkistävästä työkaverien kanssa jutustelusta voi tulla kuormittavaa varsinkin, jos työssä on kova aikapaine.
Hänen mukaansa konttorilla työn keskeytyessä työkaverille kannattaa huikata, voisiko hänen asiansa odottaa sen aikaa, että voit keskeyttää työsi järkevään kohtaan.
Kalakoski kannustaakin ottamaan työtilasta kaiken hyödyn irti, oli sitten etänä tai lähityössä.
– Jos on mahdollisuus käyttää vastamelukuulokkeita, niin se kannattaa ottaa käyttöön omaksi suojaksi ja merkiksi muille, että nyt haluan keskittyä.
Näin etätyön kuormittavuudesta kertoi helmikuussa jyväskyläläinen Paavo Timonen:
Lisää aiheesta:
Etätyö tuli jäädäkseen – asiantuntija: ”Vanhaan maailmaan, missä oltiin aina konttorilla, ei palata”
Hanna Voutilainen, 28, kieltäytyy iltakokouksista, eikä tee ylitöitä