Kahdessa koulussa tapahtuneet väkivallanteot huolestuttavat niin vanhempia kuin päättäjiäkin Kaarinassa, Varsinais-Suomessa.
Viime viikolla tuli ilmi, että Piispanlähteen yhtenäiskoulussa on ollut toistuvia väkivaltatapauksia, joissa jopa ensimmäisen luokan oppilaita on pahoinpidelty. Myös Kaarinan Littoisissa sijaitsevalla Kotimäen koululla tapahtui viime viikolla väkivaltatilanne, jossa kolme nuorta miestä pahoinpiteli koulun pihalla kaksi 11-vuotiasta oppilasta.
Tapaukset ovat herättäneet paikallisesti erittäin paljon osin raivokastakin keskustelua sosiaalisessa mediassa.
Koululaisten vanhemmat ovat pitäneet virkamiesten vastauksia kouluväkivaltatapauksiin riittämättöminä. Tapauksia puitiin myös vanhempainillassa tämän viikon keskiviikkona.
Kaarinan kaupunki aikoo nyt kerätä tietoonsa kaikki tapaukset Piispanlähteen koululta. Perjantaina kaikissa alakoulun luokissa opettajat keskustelivat oppilaiden kanssa ikätasoisesti koulupäivien turvallisuudesta, kaveritaidoista ja siitä, mitä huomioita lapset ovat kouluarjesta Piispanlähteen koulusta tehneet.
Lisäksi koulutilojen sekä piha-alueen turvallisuus kartoitetaan yhteistyössä oppilaiden kanssa lähipäivinä.
Puutteellinen tiedottaminen lisää huolta
Piispanlähteen koulua käyvän ekaluokkalaisen huoltaja Petra Saariranta kertoo uskovansa, että opettajat tekevät kaikkensa. Hänelle ei ole noussut suoraan omaan lapseen liittyviä huolenaiheita, mutta Saarirantakin on havainnut ongelmat ja niiden perheissä aiheuttamat huolet.
Oman koululaisensa kuulumisia Petra Saariranta kyselee säännöllisesti, mutta ei ole johdatellut keskustelua kiusaamiseen.
– Sen olen huomannut omasta lapsesta, että jotenkin tämän suuntaiset asiat ovat sellaisia, että hän sulkeutuu. Tätä olen kuullut myös joistain muista perheistä, mutta myös niitä, että lapset ovat hyvin suoraan kertoneet ikävistä kokemuksistaan.
Itse toisaalla erityisluokanopettajana toimiva Saariranta olisi vanhempainillassa odottanut koulunjohtajilta toisenlaista otetta ja parempaa valmistautumista julkisuudenkin myötä. Ilmiön esiin nostaminen jäi hänen mukaansa huoltajien kontolle.
– Nyt pari päivää myöhemmin on ehkä jotain alkanut tapahtua. Kaarinan johtava rehtori on tähän tarttunut, ja on alettu saada konkretiaa tähän tilanteeseen ja informaatiota, jota luullakseni me kaikki huoltajat kaipaamme.
Poliisikin on vieraillut muutamaan otteeseen Piispanlähteen koululla syksyn aikana, mutta rikosilmoituksia ei ole koulun mukaan kirjattu.
Tilanteen vakavuudesta tuntuu vallitsevan koulun ja vanhempien välillä erilaiset näkemykset. Petra Saariranta korostaa, ettei voi puhua kaikkien huoltajien puolesta.
– Ehkä yksi syy, miksi tästä on tällainen kriisi syntynyt, on viestinnässä ehkä olleet puutteet. Ei ole tapahtunut oikea-aikaista viestintää kotien suuntaan, miksi tilanne on eskaloitunut ja monella on aitoa huolta. Mutta en osaa ottaa kantaa, mikä on rehtoreiden käsitys ja yleisesti kaikkien huoltajien käsitys.
Rehtorin mukaan kaikkeen puututaan, mistä tiedetään
Kotimäen koulun viime viikkoisessa väkivaltatapauksessa ei rehtori Katariina Kavantolan mukaan voi puhua kouluväkivallasta. Koulun alueelle tunkeutuneet olivat ulkopuolisia, eivätkä osapuolet edes tunteneet toisiaan.
Perusopetuksen rehtori Kavantola kuitenkin toteaa, että tuskin yksikään rehtori voi kiistää, etteikö kouluissa tapahtuisi kiusaamista. Tönimistä, nimittelyä, somekiusaamista.
– Puutumme kaikkeen, mitä näemme tai mistä saamme tiedon. Varmaan on myös paljon sellaisia tapauksia, joista emme saa tietoa. Moni ei halua kertoa, että häntä kiusataan. Tämä on vähän sama kuin perheväkivaltatilanteessa – se kääntyy niin, että tämä on minun vikani, enkä halua kertoa siitä. Se on ehkä se surullisin osa.
Fyysisestä väkivallasta koulu tekee Kavantolan mukaan aina ilmoituksen poliisille.
– Kiusaaminen on aina väkivaltaa, sillä se on henkistä väkivaltaa. Mutta jos se muuttuu rikosoikeudelliseksi väkivallaksi, koulu tekee siitä rikosilmoituksen, siihen koululla on velvollisuus. Myös huoltajat voivat tehdä ilmoituksen tai valittaa vaikka koulun toiminnasta, jos koulu ei ole heidän mielestään hoitanut asioita hyvin.
Koulun toimivaltuudet ovat rehtorin mukaan vähäiset.
– Koululla on käytössä puhuttelu, jälki-istunto, huoltajien kutsuminen kouluun, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Siinä ovat meidän keinomme, toteaa Katariina Kavantola.
Usein onneksi auttaa jo ensimmäinen keskustelu asianomaisten kanssa. Siinä sovitaan pelisäännöistä ja seurataan tilannetta.
Aina keskustelusta ei kuitenkaan ole apua.
– On myös tilanteita, jotka toistuvat ja toistuvat. Ne kuormittavat kiusattuja, varmaan jossain määrin myös kiusaajia, ja myös koulun henkilökuntaa, sanoo Kavantola.
Valtuuston puheenjohtaja yllättyi ongelman mittaluokasta
Myös Kaarinan valtuuston puheenjohtaja Niina Alho osallistui vanhempainiltaan. Hän kertoo keskustelleensa asiasta sivistysjohtajan kanssa, ja vaatineensa konkreettista toimenpideohjelmaa tilanteen ratkaisemiseksi.
Alhon mukaan vanhemmat tarvitsevat vastauksia heti kouluissa tehtävistä toimista.
– Vanhempien huoli on tavoittanut ainakin minut. Meidän on ilmiselvästi huolehdittava siitä, että missään Kaarinan koulussa ei ole kouluväkivaltaa. Jokaisella lapsella pitää olla oikeus turvalliseen koulupäivään, sanoo Niina Alho.
Alho vakuuttaa Kaarinan valtuuston selkeästi viestittäneen, että jos resursseja ja työntekijöitä tarvitaan, niin siihen on valmius. Ensin pitää kuitenkin saada viranhaltijoilta ne konkreettiset esitykset tarpeista.
– Yksittäisen lapsenkin kannalta tämä on tärkeä keskustelu. Millaisessa ryhmässä hänen on hyvä olla? Meidän asiantuntijoiden kuuluu se arvioida. Kaarinassa ei ole tehty, eikä tulla tekemään mitään kategorisia päätöksiä siitä, ettei pienryhmiä olisi.
Kaarinan kaupunginhallitus keskustelee asiasta maanantaina ja saa selvityksen tilanteesta.
– Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja minä olemme jo saaneet kirjallisia selvityksiä sivistystoimelta. Nyt ei riitä, että me lupaamme, että kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen koulupäivään, vaan meidän pitää palauttaa vanhempien luottamus siihen, että näin myös on, toteaa Alho.
Valtuuston puheenjohtaja Niina Alho myöntää yllättyneensä ongelman mittaluokasta, vaikka tiedossa toki oli, että väkivaltatilanteet ovat mahdollisia kaarinalaisissakin kouluissa. Niihin puuttumiseen on ollut jo aiemmin erilaisia toimintamalleja ja käytäntöjä.
– Olisin toivonut viranhaltijoilta aikaisemmin tietoa tästä tilanteesta. Ennen kaikkea toivon, että meidän kiusaamisen vastaiset prosessimme olisivat Kaarinassa niin hyviä, että tällaisia ongelmia ei tulisi, sanoo Alho.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella lauantaihin 19.11. kello 23:een asti.
Aiheesta aiemmin: