Hyppää sisältöön

Kitinoja hoitaa kyläkirkkonsa talkoilla – tarjolla on suntion, siivoojan, hautausmaanhoitajan ja kirjanpitäjän töitä

Kitinojan kyläkirkko Etelä-Pohjanmaalla on 70-vuotias. Kyläkirkko on ainutlaatuinen, sillä kyläläiset hoitavat kirkkoa ja hautausmaata vapaaehtoisvoimin.

Taidemaalari Veikko Vionoja on maalannut Kitinojan kyläkirkon alttaritaulun ”Jeesus siunaa lapsia Kyrönjoen maisemissa”. Sisko Kitinoja on ollut kyläkirkkoyhdistyksen toiminnassa mukana vapaaehtoisena 40 vuotta. Kuva: Päivi Rautanen / Yle

Noin 450 asukkaan kylästä Ylistaron Kitinojalta on kadonnut lähes tulkoon kaikki palvelut: koulu, posti, pankki, kauppa ja neuvola. Jäljellä ovat kauppa-auto ja kyläkirkko.

Yhdistyksiä kylässä toimii sitäkin enemmän, kymmenkunta. Kitinojan kyläkirkkoyhdistys on aktiivisimmasta päästä.

Vuonna 1952 käyttöön vihitty Kitinojan kyläkirkko on harvinaisuus. Kyläkirkkoja toki löytyy muualtakin, mutta Kitinojalla kyläläiset hoitavat kirkkoa ja sen ympärille avautuvaa hautausmaata vapaaehtoisvoimin.

Näin on ollut kirkon perustamisesta lähtien. Kyläkirkkoyhdistys siis omistaa kirkon ja hautausmaan ja vastaa niiden ylläpidosta.

Kuntaliitoksen vuoksi Ylistaron seurakunta liittyi vuonna 2009 Seinäjoen seurakuntaan. Seurakunta maksaa kyläkirkkoyhdistykselle avustusta vuokrana kirkon käytöstä.

– Seurakunnasta saamme myös papit ja kanttorit tilaisuuksiin, mutta suntion tehtäviä hoitaa vuorotellen 13 henkilöä kylältä, selvittää kirkon vastaava Sisko Kitinoja.

Sisko Kitinoja, Hannu Koski, Emma Valo ja Alpo Kitinoja huolehtivat omalta osaltaan kotikylänsä kirkosta ja hautausmaasta. Kuva: Päivi Rautanen / Yle

Maa- ja kotitalousnaisten siivousrinki vastaa siitä, että kirkkotilat pysyvät siistinä.

Kirkon alakerrassa on noin sadan istumapaikan sali. Siellä järjestetään esimerkiksi perhejuhlia, kuten kastejuhlia, syntymäpäiviä ja muistotilaisuuksia. Kylän yhdistyksetkin käyttävät seurakuntasalia omiin kokouksiinsa ja tapahtumiinsa.

– Maa- ja kotitalousnaiset hallinnoivat alakertaa. Meillä on siellä laitoskeittiö ja täysi ruokakalusto salin vuokraajien käyttöön, kertoo Kitinojan maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Emma Valo.

Kitinojan kyläkirkossa on 250 istumapaikkaa. Kuva: Päivi Rautanen / Yle

Sukupolvelta toiselle

Lapualta Ylistaron Kitinojalle aikanaan muuttanut Sisko Kitinoja kertoo toimineensa kyläkirkon vapaaehtoistyössä 40 vuotta. Ensin hallituksen sihteerinä, sitten rahastonhoitajana ja viimeiset viisi vuotta kirkon vastaavana.

Sisko Kitinoja on hiljalleen jättämässä vastuut muille, vaikka mielessä kaihertaa, mistä vapaaehtoisia löytyy.

Emma Valo on puolestaan syntynyt Kitinojalla ja kyläkirkko on aina kuulunut hänen elämäänsä.

– Haluan tehdä töitä kotikirkon, tämän kulttuurin ja kylän yhteisöllisyyden puolesta.

Emma Valon paappa on ollut rakentamassa kirkkoa ja Valon isä ehti toimia lähes 20 vuotta kirkonisäntänä. Kitinojan hautausmaalla lepäävät monet Emma Valon läheiset. Myös ilon ja onnen hetket on jaettu kyläkirkossa.

– Isovanhempani, vanhempani sekä minut ja mieheni on vihitty tässä kirkossa, Emma Valo kertoo.

Samalla kun monilla kitinojalaisilla on sukupolvelta toiselle siirtyneet siteet kyläkirkkoon, on tärkeää, että myös kylään muuttaneet kokevat kirkon omakseen.

– Heidät kutsutaan matalalla kynnyksellä mukaan toimintaan, Emma Valo korostaa.

Kyläkirkon alasaliin mahtuu ruokailemaan noin sata henkilöä, kertoo Kitinojan maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Emma Valo. Kuva: Päivi Rautanen / Yle

Hautakivien monet tarinat

Hannu Koski käy siistimässä hautausmaan käytäviä juhlapäivän kynnyksellä.

Sunnuntaina 20. marraskuuta Kitinojalla järjestetään kirkon 70-vuotispäivän kunniaksi puoliltapäivin alkaen juhlamessu ruokailuineen ja juhlineen.

– Tontti on valtavan suuri. Täällä on paljon tekemistä keväisin ja kesäisin. Polut ja kujat on pidettävä kunnossa ja joskus täytyy uusia kirkkomaan vanhoja puitakin.

Hannu Koskelle kyläkirkkotalkoissa tärkeä asia on yhteisöllisyyden ylläpito. Mieleen muistuu muun muassa hautakivien suoritustalkoot.

– Oli se mielenkiintoista, kun jokaisen hautakiven ääressä keskustelimme, kuka tämä ihminen oli, kuka tunsi hänet, mitä hän teki ja millainen hän oli. Illan aikana tuli poikkileikkaus kylän koko historiaan, kun käytiin nykyiset ja entiset ihmiset läpi.

Hannu Koski kantaa vastuuta kirkon ympäristön ja hautausmaan hoidosta. Kuva: Päivi Rautanen / Yle

Hautausmaa perustettiin Kitinojalle jo vuonna 1946 eli kuusi vuotta ennen kirkon rakentamista ja käyttöön vihkimistä. Hannu Kosken isoisä oli ensimmäinen vainaja, joka haudattiin Kitinojan kirkkomultiin.

– Vanhempani ovat tuolla kirkkomaassa ja minutkin viedään sinne sitten joskus. En tiedä, onko kyläkirkosta ja hautausmaasta huolehtiminen tulleet veren perintönä, mutta tämä on minulle ainakin tärkeä asia, Hannu Koski pohtii.

Kosken isä toimi Kitinojan kyläkirkossa kanttorina 45 vuotta.

– Ensin harmonilla ja sitten saatiin urut.

Liian pitkä kirkkomatka

Kitinojan kyläkirkkoyhdistyksen puheenjohtaja Alpo Kitinojan kontolla on monen muun asian ohella hautauskirjanpito.

– Toimitan tiedot seurakunnalle, keitä kirkkomaahamme on haudattu. Meillä on myös yli 60 sopimushautaa, joista huolehdimme. Hautojen kaivamisesta vastaa seurakunta.

Kirkkorahasto perustettiin Kitinojalle jo 1943 ja hautausmaa 1946. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1952. Kuva: Päivi Rautanen / Yle

Miksi kitinojalaiset halusivat aikoinaan perustaa kylälle oman kirkon ja hautausmaan, vaikka 20 kilometrin päässä kirkonkylällä oli Ylistaron komeaksi kehuttu, iso kirkko?

– Kyllä se suurin tekijä oli tämä matka. Kun kirkkoon lähdettiin hevosella, matkaan meni pari tuntia ja saman verran kotimatkaan, arvioi Alpo Kitinoja.

Kitinojan kyläkirkossa järjestetään jumalanpalveluksia nykyään kerran kuukaudessa. Jumalanpalveluksien lisäksi kirkossa pidetään muun muassa konsertteja ja perheiden tapahtumia, kuten kastejuhlia, vihkimisiä ja hautajaisia.

Aiheesta voi keskustella maanantaihin 21. marraskuuta kello 23 asti.

Aiheesta enemmän:

Nuoripari etsi unelmiensa perinnetaloa: "Monesti hirsitalon sielu oli mädäntynyt ja pilattu" – Nyt pohjalaistalojen siirtoon on tehty eettiset ohjeet

Halkosaaren koulu kasvoi kolmanneksen kitinojalaisten myötä – koulusyksyä värittää myös uusi opetussuunnitelma

Suosittelemme sinulle