Hyppää sisältöön

Amputoitu John McFall on maailman ensimmäinen para-astronautti – tässä ovat Euroopan uudet astronautit, joista kukaan ei taaskaan ole suomalainen

Haun loppumetreillä oli mukana vielä kaksi suomalaista. Tuleva astronautti John McFall kertoi Ylen haastattelussa, ettemme vielä tiedä, onko jalkaproteesista haittaa vai peräti hyötyä avaruudessa.

Astronauttiohjelmaan valittu paraurheilija John McFall kertoo olevansa onnellinen ja ylpeä mahdollisuudestaan päästä avaruuteen.

Euroopan avaruusjärjestö esitteli tänään Pariisissa 17 uutta astronauttiaan. Kuusi heistä otetaan ensi vuoden alusta mukaan ESAn astronauttiryhmään, loput saavat peruskoulutuksen ja jäävät reserviin mahdollista myöhempää tarvetta varten.

Suomalaisia ei joukossa ole, mutta valinnan aivan loppumetreillä oli vielä mukana kaksi suomalaiskandidaattia. ESAn edustajien mukaan kansalaisuutta ei katsottu valintaa tehdessä, vaan viime vaiheessa ennen kaikkea sosiaaliset kyvyt ratkaisivat.

Ranskalaiset uudet astronautit Sophie Adenot ja Arnaud Prost saapuvat tiedotusvälineiden haastateltavaksi tutkimusministeri Bruno Le Mairen ja astronautti Thomas Pesquet'n kanssa. Kuva: Jari Mäkinen / Yle

Uudet ammattiastronautit ovat Sophie Adenot Ranskasta, Pablo Álvarez Fernández Espanjasta, Rosemary Coogan Isosta-Britanniasta, Raphaël Liégeois Belgiasta, Marco Sieber Sveitsistä sekä John McFall Isosta-Britanniasta.

McFall on paraurheilija ja tutkija, joka on mukana ryhmässä osana tutkimusta, joka selvittää miten liikuntarajoitteinen voi toimia astronauttina.

– Astronautti Tim Peake on sanonut usein, että olemme kaikki jossain määrin vammaisia avaruuden painottomuudessa, totesi McFall Ylelle julkistustilaisuudessa.

– Emme tiedä, onko proteesista haittaa tai jopa hyötyä avaruudessa. Para-astronauttiohjelman tarkoituksena on tutkia tätä asiaa.

Kuusikko käy nyt läpi astronautin peruskoulutuksen Kölnissä, Saksassa, sijaitsevassa Euroopan astronauttikeskuksessa sekä avaruusasemayhteistyöhön osallistuvissa muissa maissa.

Heidän avaruuslentojensa ajankohdista ei ole vielä tietoa, sillä niistä päätetään myöhemmin ja ennen lentoa astronautit käyvät läpi vielä erikoiskoulutuksen.

Ensimmäinen uusista astronauteista voi periaatteessa päästä avaruuteen aikaisintaan vuoden 2026 tienoilla.

Loput esitellyistä astronauteista ovat niin sanottuja reserviastronautteja, mutta heitä voisi kutsua myös keikka-astronauteiksi. Lyhyen peruskoulutuksen jälkeen he jatkavat nykyisissä töissään, mutta voidaan kutsua myöhemmin joko mukaan ”varsinaisten” astronauttien ryhmään tai heidät voidaan nimetä vain tietylle lennolle suorittamaan tieteellisiä tai teknisiä tutkimuksia.

Nämä ovat italialainen Andrea Patassa Italiasta, itävaltalainen Carmen Possnig, ranskalainen Arnaud Prost, saksalainen Amelie Schoenenwald, espanjalainen Sara García Alonso, britti Meganne Christian, italialainen Anthea Comellini, tsekki Aleš Svoboda, puolalainen Sławosz Uznański, ruotsalainen Marcus Wandt ja saksalainen Nicola Winter.

Ruotsalainen Gripen-koelentäjä Marcus Wandt on yksi reserviastronauteista. Kuva: Jari Mäkinen / Yle

Wandt on siis ryhmän ainoa pohjoismaalainen. Hän vakuuttaa, ettei ole lainkaan pettynyt asemaansa reserviastronauttina.

– Allekirjoitin jo sopimuksen ESAn kanssa tulemisesta mukaan koulutukseen ja tietysti toivon, että pääsen pian avaruuteen. Jos avaruuslentoja tehdään koko ajan enemmän, kuten nyt näyttää, niin olen varsin luottavainen.

Wandtin mukaan jo testien läpi käyminen oli suuri kokemus, ja hän odottaa paljon tulevalta koulutukseltaan.

Wandt on mukana perjantaina 2. joulukuuta lähetettävässä Tiedeykkösen astronauttiohjelmassa.

Virallisesti tänään julkistetut henkilöt ovat vasta astronauttikandidaatteja. He voivat käyttää kunniakasta astronautin titteliä vasta koulutuksensa jälkeen.

Metkujengi

Tällä haavaa Euroopan avaruusjärjestö Esan astronauttiryhmään kuuluu seitsemän aktiivista jäsentä. Kuusi heistä valittiin mukaan vuonna 2009 ja neljä on ennättänyt jo tekemään kaksi avaruuslentoa.

Hyvin samanhenkinen ryhmä kouluttautui yhdessä ja ovat tulleet tunnetuiksi jekuistaan ja hyvämielisyydestään. He käyttävät ryhmästään nimeä ”The Shenanigans”, jonka voisi kääntää metkuja tekeväksi joukoksi.

Saksalainen Alexander Gerst, italialaiset Samantha Cristoforetti ja Luca Parmitano, sekä raskalainen Thomas Pesquet ovat jo konkareita, joilla on hyvät mahdollisuudet päästä seuraavaksi kuulennolle.

Tanskalainen Andreas Mogensen on parhaillaan kouluttautumassa toista avaruuslentoaan varten Houstonissa. Joukon vanhin, britti Timothy Peake, ei kenties tee enää toista lentoa.

Saksalainen Matthias Maurer otettiin mukaan muita myöhemmin, joten hän ei ole vielä ennättänyt lentämään kuin kerran. Hän oli yksi vuonna 2009 loppukarsintaan päässeistä, mutta jäi silloin valitsematta.

Tanskalainen Andreas Mogensen teki noin viikon kestäneen lennon Kansainväliselle avaruusasemalle vuonna 2015. Nyt hän valmistautuu puoli vuotta kestävälle lennolleen, joka alkaa näillä näkymin syksyllä 2023. Kuva: Jari Mäkinen / Yle

Nyt ryhmään kaivataan uutta verta – etenkin kun lähitulevaisuudessa on nähtävissä yhä enemmän avaruuslentoja niiden tullessa edullisemmiksi ja arkipäiväisemmiksi.

Kansainväliselle avaruusasemalle tullaan tekemään pian pitkien lentojen lisäksi lyhyitä keikkoja. Niitä varten Esa on nyt ottamassa mukaan astronauttiryhmäänsä ammattiastronauttien lisäksi keikkatyöläisiä.

Heidät koulutetaan astronauteiksi ja heitä voidaan käyttää yksittäisillä lennoilla silloin tällöin, mutta he eivät ole mukana Esan astronauttiryhmässä.

Kokenein pohjoismainen astronautti on ruotsalainen Christer Fuglesang, joka teki kaksi avaruuslentoa vuosina 2006 ja 2009. Hän ei ole enää Esan astronauttiryhmän aktiivijäsen. Kuva: Nasa / ESA

Puolentoista vuoden puristus

Tämänkertainen astronauttihaku (siirryt toiseen palveluun) alkoi vuonna 2021.

Hakemuksia lähettiin yli 22 500, Esa kertoo (siirryt toiseen palveluun). Vaiheittain edennyt valintaprosessi huipentui nyt syksyllä, kun paristakymmenestä täysin avaruuslentäjäkelpoisesta valittiin tänään julkistetut henkilöt.

Tarkoitus oli rekrytoida 4–6 uutta astronauttia varsinaiseen ESAn astronauttiryhmään sekä tarkemmin määrittelemätön määrä projektiastronautteja, jotka saavat astronauttikoulutuksen ja tulevat tekemään lyhyitä, keikkaluontoisia avaruuslentoja.

Tämä jako heijastaa meneillään olevaa muutosta astronautin työssä, kun lentämisestä avaruuteen on tulossa edullisempaa ja kätevämpää.

Ennakkoluulottomasti haku oli avoinna myös fyysisesti rajoittuneille henkilöille, sillä esimerkiksi jalkaproteesin käyttäminen ei haittaa toimintaa astronauttina. Hakemuksia tähän kategoriaan tuli 257 kappaletta.

Tätä edellisessä hakuprosessissa vuosina 2008–09 oli mukana ensimmäistä kertaa myös suomalaisia, koska haku laajennettiin koskemaan kaikkia järjestön jäsenmaita.

Suomesta hakemuksia lähetettiin tuolloin 336 kappaletta (siirryt toiseen palveluun). Jatkoon päässyt Jussi Lehtonen sijoittui 10 parhaan hakijan joukkoon (siirryt toiseen palveluun), mutta ei tullut valituksi. Myös tällä kerralla Suomi pääsi siis loppusuoralle, mutta ei maaliin.

Suomi on ollut Esan täysjäsen vuodesta 1995, mutta on Viron ohella ollut ainoa jäsenmaa, joka ei ole osallistunut Esan miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaan.

Tämä muuttuu nyt, kun Pariisin ministerikokouksessa Suomi ilmoitti osallistuvansa (siirryt toiseen palveluun) vastaisuudessa myös miehitettyihin avaruuslentoihin.

Suomen työ- ja elinkeinoministeriön helmikuussa julkaisemassa asiantuntijaraportissa (siirryt toiseen palveluun) ehdotettiin, että Suomi osallistuisi Esan miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen E3P-ohjelmaan.

Osallistuminen mahdollistaa Suomelle laajemman pääsyn kansainvälistä avaruusasemaa, kuulentoja ja kuun kiertoradalle suunniteltua avaruusasemaa sekä Mars-lentoja koskeviin hankkeisiin, raportissa sanotaan.

Suomen vahvuuksiksi luetaan voimakkaassa kasvussa olevat avaruusalan start up -yritykset sekä tutkimusosaaminen kansainvälisissä hankkeissa.

Tärkeämpää kuin oman astronautin saaminen mukaan on osallistuminen miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaan. Se voi tuoda tilauksia suomalaisille tutkimuslaitoksille ja yhtiöille.

Ihmisen avaruuteen lähettämisen lisäksi ohjelmassa on paljon robotiikkaa ja luotaimia, joita käytetään tukemaan astronauttien toimintaa avaruudessa tai Kuun pinnalla.

Suomalaiselle tietoliikenneosaamiselle olisi varmasti myös käyttöä tulevaisuuden kuulennoilla, koska ESA suunnittelee Kuuta kiertämään ja sen pinnalle tietoliikenneverkkoa tulevaisuuden tutkimusmatkoja sekä kaupallisia toimijoita varten.

Suosittelemme sinulle