Hyppää sisältöön

Kapina yhtiökokouksessa: Fortum on antamassa valtiolle yli sadan miljoonan osakepotin – näin se koituu piensijoittajien tappioksi

Fortumin pienomistajat kritisoivat valtiota ja pyrkivät kaatamaan sen junaileman poikkeuksellisen lainan Fortumin yhtiökokouksessa. Valtion omistajaohjaus taas moittii Fortumin johtoa.

Toimitusjohtaja Markus Rauramon johtama Fortum nosti valtiolta syyskuussa huipputiukkojen ehtojen lainan. Sitä puidaan tänään keskiviikkona Fortumin yhtiökokouksessa, jossa yhtiön pienomistajat pyrkivät kaatamaan lainajärjestelyn. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

Fortumin keskiviikkona järjestettävässä yhtiökokouksessa odottaa pienomistajien kapina, joka kohdistuu yhtiön enemmistöomistajaan eli valtioon.

– Valtio pyrkii hyötymään vähemmistöomistajien kustannuksella, kritisoi esimerkiksi Pörssisäätiö (siirryt toiseen palveluun).

– Fortumissa on käynnissä vuosikymmenen omaisuuden sosialisointi, moittii puolestaan Suomen osakesäästäjät (siirryt toiseen palveluun)

Kyse on ylimääräisestä yhtiökokouksesta, jossa omistajilta haetaan hyväksyntää valtion Fortumille järjestämän hätärahoituksen ehdoille. Lainaehdot tuovat valtiolle maksutta noin 130 miljoonan euron osakepotin.

Fortum on ollut tänä vuonna julkisuudessa etupäässä kaasujätti Uniperin omistuksesta koituneista miljarditappioista. Nyt käsillä oleva kiista kuitenkin koskee Uniperin myymisen jälkeistä aikaa, jolloin useilta energiayhtiöiltä uhkasivat loppua rahat niiltä vaadittujen jättivakuuksien vuoksi. Palataan niihin tarkemmin myöhemmin.

Syyskuun alussa Suomen ja Ruotsin hallitukset lupasivat lainoittaa energiayhtiöitä tarvittaessa yli 30 miljardilla eurolla.

Fortumille valtio puolestaan valmisteli samaan aikaan erillisen 2,35 miljardin euron lainan, joka oli nostettavissa käytännössä heti. Fortum päätyi nostamaan lainasta ensimmäisen erän syyskuun lopulla.

Mikä on suututtanut sijoittajat?

Fortumille räätälöidyn lainan ehdot ovat poikkeuksellisen kovat. Korko on yli 14 prosenttia, johdon bonukset on kielletty ja valtiolle tulee oikeus merkitä uusia Fortumin osakkeita, jotka vastaavat noin prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Nykyisellä osakekurssilla se tarkoittaa noin 130 miljoonaa euroa.

Samalla kun yhdelle omistajalle merkitään uusia osakkeita, muiden omistusosuus pienenee samassa suhteessa. Tämä on vihastuttanut muut omistajat.

Valtion maksutonta osakeantia vastustavat näkyvästi esimerkiksi Pörssisäätiö, Osakesäästäjät ja S-pankki (siirryt toiseen palveluun). Pörssisäätiö on äänestänyt ennakkoon esitystä vastaan. Sen mukaan rahoitusjärjestely ja valtion maksuton osakeanti eivät ole osakkeenomistajien etujen mukainen.

Osakesäästäjät kiittää pääomistajan Fortumille myöntämää lainaa, mutta pitää ehtoja liian kovina.

– Tuen ehdot ovat aivan liian kalliit, ja se on omistaja-arvoa tuhoava muita osakkeenomistajia kohtaan.

Osakesäästäjät myös kehottaa yhtiön muita omistajia äänestämään valtion maksutonta osakeantia vastaan.

Yhtiökokouksessa järjestelyn hyväksymiseen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö. Se saadaan kokouksessa hyvin todennäköisesti kasaan vastustuksesta huolimatta.

Valtio omistaa noin 51 prosenttia Fortumin osakkeista. Muita omistajia ovat esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöt ja lähes 200 000 piensijoittajaa. Hajanaista joukkoa on vaikea saada äänestämään esitystä vastaan.

Jos esitys hylättäisiin, Fortumin jo nostama lainaerä erääntyisi maksettavaksi.

Fortum ei kommentoi rahoitusjärjestelyä lainkaan ennen yhtiökokousta.

Uutispodcast käsitteli kallista Fortumin Uniper-seikkailua näin:

Omistajaohjausyksikkö moittii Fortumin johtoa

Valtion omistajaohjausyksikön kanta on, että rahoitusjärjestely on paitsi Fortumin, myös kaikkien omistajien edun mukainen.

– Sillä turvattiin Fortumin rahoitusasema ja luotiin markkinalle stabiliteettia, sanoo omistajaohjausyksikön finanssineuvos Maija Strandberg.

Rahoitus järjestettiin Fortumille Strandbergin mukaan kovassa kiireessä ja ”äärimmäisessä kriisitilanteessa”. Fortum oli ilmoittanut valtiolle, että ilman rahoitusta sitä uhkaisi akuutti likviditeettikriisi eli pula heti käytössä olevasta rahasta.

Kiire johtui siitä, että sähköfutuurien hinnat kipusivat todella nopeasti. Fortumille ja muille energiayhtiöille futuurihintojen nousu tarkoitti jättimäisiä vakuusmaksuja. Esimerkiksi edeltävän viikon markkinahuipussa Fortumilla oli vakuusmaksuissa kiinni yli viisi miljardia euroa.

Uhkana oli, että vakuusmaksut nousevat vielä korkeammiksi. Uutta sähköfutuurien (ja vakuusmaksujen) hintapiikkiä ennakoi se, että kaasufutuurit kohosivat jyrkästi, kun Venäjä ilmoitti Nordstream-kaasuputken sulusta. Kaasu vaikuttaa sähkön hintaan, koska esimerkiksi Keski-Euroopassa kaasulla valmistetaan sähköä.

Lopulliset neuvottelut käytiin yhden viikonlopun aikana. Fortumin pyytämän rahasumman suuruus tuli valtiolle Strandbergin mukaan yllätyksenä.

– Kävimme aktiivisia keskusteluja Fortumin kanssa koko kevään. Keskusteluissa sanoimme, että jos heille tulee rahatarpeita, heidän on oltava ajoissa liikkeellä.

Olivatko he ajoissa liikkeellä?

– Valtion kanta läpi tämän järjestelyn oli, että Fortumin tulisi ensisijaisesti löytää rahoitus markkinoilta, Strandberg vastaa.

Siinä Fortum ei kuitenkaan onnistunut. Omistajaohjausyksikön mukaan Fortum ei kertomansa mukaan löytänyt rahoitusta myöskään sen jälkeen, kun se oli jo tiedottanut valtion lupaamasta lainasta. Syyskuun lopulla Fortum nosti ensimmäisen erän valtion myöntämästä lainasta, jolloin tiukat ehdot astuivat voimaan.

Keskustelujen perusteella omistajaohjaus ei vaikuta olevan vakuuttunut Fortumin kyvystä hakea rahoitusta vapailta markkinoilta kriisitilanteessa.

Omistajaohjausyksikön virkamiehistö huomauttaa, että Fortumin perusliiketoiminta on vahvasti kannattavaa. Rahoitusta siis tarvittiin vain johdannaisvakuuksiin, jotka yhtiö saa takaisin sen jälkeen, kun luvattu sähkö on toimitettu.

– Mekin kyseenalaistimme, ja kyseenalaistamme yhä voimakkaasti sitä, että miksi rahoitusta ei ole markkinoilta saatu, finanssineuvos Strandberg sanoo.

Omistajaohjaus: rahoituksen perusteleminen on Fortumin, eikä valtion tehtävä

Strandberg kertoo, että ”osakekomponentti jossain muodossa” oli valtiolle ehdoton edellytys lainan myöntämiselle. Tiukan aikataulun vuoksi rahoitusta ei voitu järjestää esimerkiksi valtiontukena, jossa ehdot olisi voitu asettaa lievemmiksi.

– Ilman osakekomponenttia kyseessä olisi ollut valtion riskille yksin jäävä järjestely, mikä ei olisi ollut hyväksyttävää.

Rahoitusjärjestelyä vastustavien omistajien kritiikin mukaan valtion myöntämästä lainasta koituu Fortumille liian suuret kustannukset. Strandbergin mukaan hätälaina on kuitenkin markkinaehtoinen. Sitä on hänen mukaansa varmisteltu myös konsultoimalla ulkopuolista pankkiiriliikettä.

Siitä omistajaohjausyksikössä ei olla innostuneita, että vastuu rahoitusjärjestelyn – ja myös esimerkiksi Uniper-sotkujen – selittämisestä on jäänyt Fortumin sijaan monesti valtion kontolle. Strandbergin mukaan valtio on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että laina on kaikkien omistajien edun mukainen ja sille on erittäin painava taloudellinen syy.

– Yhtiökokouksessa on Fortumin tehtävä avata tätä erittäin painavaa taloudellista syytä, sitä ei valtio ei voi sen puolesta tehdä, Strandberg sanoo.

Näin Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo kommentoi valtion lainanlupausta syyskuun alussa:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 24.11. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Valtio valmisteli ohituskaistalta Fortumille yli 2 miljardin kriisilainan Solidiumin kautta – näin toimitusjohtaja Rauramo kommentoi lainaa

Hallitus esittää energiayhtiöille kymmenen miljardin euron kriisipakettia ja toivoo, ettei rahoja tarvitse koskaan käyttää

Analyysi: Tämä on se mörkö, jonka vuoksi suomalaisten on taattava sähköyhtiöille jopa 10 miljardin velat

Suosittelemme sinulle