Hyppää sisältöön

Euroopan avaruusjärjestön ministerikokous Pariisissa haluaa kiihdyttää Euroopan avaruustoimintaa – budjettiin tulossa suuri korotus

Euroopan avaruusjärjestön tulevaisuudesta päätetään tällä viikolla Pariisissa pidettävässä jäsenmaiden ministerikokouksessa. Luvassa on paitsi lisää rahaa, myös sysäys kohti autonomisempaa Eurooppaa.

PARIISI Suomesta tuli Euroopan avaruusjärjestön 14. jäsen vuonna 1995. Sittemmin ennen kaikkea rautaesiripun sortuminen on tuonut järjestöön mukaan uusia maita sen verran paljon, että nyt jäsenmäärä on 22.

Suuresta jäsenmäärästä on sekä hyötyä että haittaa. Avaruustoiminta on kallista, joten yhdessä pystymme tekemään enemmän kuin yksittäin, mutta toisaalta 22 eri kokoisen maan joukossa on aina näkemyseroja ja eturistiriitoja.

Yleensä kolmen vuoden välein olevissa ESAn ministerikokouksissa onkin kompromisseja hiottu yömyöhään venyneissä neuvotteluissa ja käytössä ovat olleet kaikki kansainvälisen politiikan keinot mielistelystä pakottamiseen. Tällä kerralla tiistaina alkavan ministerikokouksen pohjustus on mennyt hyvin jouhevasti.

Jäsenmaiden liput tervehtivät osallistujia aulassa. Kuva: Jari Mäkinen / Yle

– Olen ollut mukana aika monessa tällaisessa kokouksessa, eikä koskaan asiat ole edenneet näin mutkattomasti, totesi ESA:n pääjohtaja Josef Aschbacher Ylelle maanantaina.

– Kiitos tästä kuuluu tietysti hyvälle taustatyölle, mutta ilmassa on selvästi myös yhteistä päättäväisyyttä sen suhteen, että Euroopan roolia kansainvälisenä avaruustoimijana täytyy vahvistaa.

ESA:n pääjohtaja Josef Aschbacher. Kuva: Jari Mäkinen / Yle

Aschbacher ehdottaa 18,5 miljardin euron budjettia, missä on noin 25 prosentin kasvu aiempaan.

– Tiukasta taloustilanteesta huolimatta kaikki jäsenmaamme etsivät nyt tapoja lisätä osallistumistaan.

Tämä tiedetään kuitenkin varmasti vasta keskiviikkona, kun budjetti lyödään lukkoon.

Itsenäinen pääsy avaruuteen uhattuna

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja sen seuraukset ovat olleet kipeä paikka eurooppalaiselle avaruustoiminnalle. Kansainvälistä avaruusasemaa lukuun ottamatta kaikki tieteellistekninen yhteistyö Venäjän kanssa on katkennut.

Vielä suurempi isku on se, että venäläiset Sojuz-kantoraketit eivät ole enää käytettävissä. Sovittuja laukaisuita on nyt jouduttu järjestelemään uudelleen. Sojuz-raketteja on myös lähetetty matkaan Euroopan avaruuskeskuksesta Kourousta, missä on ollut venäläisten ylläpitämä laukaisualusta.

Kun samalla uusi eurooppalainen kantoraketti Ariane 6 on myöhässä aikataulustaan, ei Eurooppa pysty tällä hetkellä laukaisemaan itsenäisesti kaikkia haluamiaan satelliitteja avaruuteen.

Ariane 6 -kantoraketin mallikappale laukaisualustalla Ranskan Guyanassa. Oikea ei lennä ennen ensi vuoden loppua. Kuva: ESA

Eräs ESAn perustoimia on ollut varmistaa Euroopalle muista riippumaton pääsy avaruuteen, minkä vuoksi se on kehittänyt omia Ariane- ja Vega-rakettejaan.

Suurelta osin amerikkalaisen SpaceX:n tuoman kilpailun vuoksi Arianet ovat menettäneet kaupallisia asiakkaitaan, ja uusi, ensi vuonna toivottavasti ensilentonsa tekevä Ariane 6 on monessa mielessä jo vanhentunut. Se ei ole esimerkiksi lainkaan uudelleenkäytettävä.

Samalla ympäri maapalloa kehitetään uudenlaisia, edullisia pieniä raketteja – myös Euroopassa. Niitä voitaisiin lähettää avaruuteen jopa Euroopan mantereella sijaitsevilta laukaisupaikoilta.

Näihin liittyy kuitenkin ministerikokouksen suurin riidanaihe: osa jäsenmaista haluaisi tukea erityisesti Arianen ja Vegan jatkokehittämistä, kun taas osa haluaisi ESAn tukevan uuden sukupolven rakettien kehitämistä.

Tässä varmasti saadaan aikaan kompromissi, koska oikeastaan kaikki ymmärtävät sen, että mitä enemmän erilaisia raketteja on käytössä, sitä parempi on Euroopan kyky kuljettaa itse satelliittejaan avaruuteen.

Pelkästään Ariane 6:n viivästyminen tuo budjettiin noin 200 miljoonan euron lisän. Kaikkiaan rakettien osuus budjetista on 3,2 miljardia euroa.

Suomea kiinnostaa tietoliikenne – ja ESAa kiinnostaa Suomi

Paikalla Pariisissa oleva Suomen delegaatio ei suostunut kertomaan Suomen tavoitteista neuvotteluissa, vaan lupasi tiedottaa asiasta keskiviikkona.

Hallituksen budjetissa kuitenkin ehdotetaan noin 1,5 miljoonan euron lisäystä ESA-yhteistyöhön vuodelle 2023. Jäsenmaksu, tiedeohjelmaan osallistuminen ja maksut Kouroun avaruuskeskuksesta ovat olleet aiemmin 11,9 miljoonaa euroa, mutta nyt sen ehdotetaan olevan lähes 13,5 miljoonaa.

Osa tästä lisäyksestä saattaa mennä satelliittitietoliikenteeseen. ESAn tietoliikenneohjelmasta vastaava Elodie Viau vihjasikin, että Suomella on paljon tarjottavaa kehitteillä oleville 5G- ja 6G-tekniikkaan perustuville satelliiteille.

– Ehdotamme toteutettavaksi uutta, kunnianhimoista satelliittitietoliikennekonstellaatiota yhdessä Euroopan unionin kanssa, ja olennainen osa hanketta on luonnollisesti yhteistyö alan yritysten kanssa. Suomessa on paljon kokemusta tietoliikennetekniikasta.

Tähän Iris² -järjestelmään kaivataan jäsenmaista – kuten Suomesta – suoraa rahoitusta, ja myös hankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä odotetaan kustannuksiin osallistumista myöhempien tuottojen toivossa.

ESA:n tietoliikenneohjelman johtaja Elodie Viau ja Suomen delegaation jäsen Kimmo Kanto. Kuva: Jari Mäkinen / Yle

Iris²:n päätarkoitus on taata turvallinen ja salattu tiedonsiirto ennen kaikkea viranomaisille. Noin kuuden miljardin kustannuksista ESA vastaa 750 miljoonan euron edestä, loppujen tullessa EU:lta, jäsenmailta ja teollisuudelta.

Tietoliikenneohjelmaan Viau ehdottaa 2,4 miljardin euron budjettia.

Tiedettä kaukana ja lähellä

ESA:n ohjelmista osa on vapaaehtoisia ja osa kaikille pakollisia. Eräs tärkeimmistä pakollisista on tiedeohjelma, koska tieteellinen tutkimus on yksi eurooppalaisen avaruustoiminnan peruspilareista.

Siihen budjettiehdotus esittää 3,1 miljardia euroa viiden vuoden ajalle. Tämä on enemmän kuin aiemmin, mutta vain hieman inflaatiota enemmän.

– Määrittelemme inflaation nykytilanteen mukaan. Jos siis hinnat nousevat lähivuosina tätä enemmän, niin käytännössä budjettimme pienenee, harmitteli ESA:n tiedejohtaja Günther Hasinger.

– Mutta toisaalta muista poiketen meillä on jatkuvuutta. Pystymme suunnittelemaan hyvin vuosikymmeniä eteenpäin.

Tulossa lähivuosina onkin lähes hengästyttävä määrä luotaimia Jupiterista komeettojen kautta eksoplaneettoja etsimään.

ESA:n kaukokartoitusohjelma katsoo puolestaan alas maapalloon. Satelliittien avulla pystytään tarkkailemaan planeettamme tilaa ja seuraamaan esimerkiksi ilmastonmuutosta. Tähän toimintaan ehdotetaan kolmea miljardia.

Maapalloa kuvaava Sentinel-2 -satelliitti ESA:n piirroskuvassa. Kuva: ESA

Suuren yleisön kannalta näyttävin osa ESA:n toimintaa on niin sanottu tutkimusmatkailu, eksploraatio, mikä pitää sisällään astronauttien lennot ja robottiluotaimet esimerkiksi Kuuhun. Tähän budjetti ehdottaa käytettäväksi 2,9 miljardia euroa.

Suomalaisittain tämä on hyvin kiinnostavaa, sillä kaikkien merkkien mukaan Suomi on liittymässä mukaan tähän miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaan. Tämä on täyskäännös Suomen aiempaan politiikkaan.

Muutama vuosi sitten Suomen ESA-yhteistyöhön osallistumista koordinoiva Talous- ja elinkeinoministeriö käynnisti selvityksen siitä, mitä etuja ja hyötyjä miehitettyihin avaruuslentoihin osallistumisesta olisi. Tuloksen mukaan liittyminen ohjelmaan kannattaisi.

Tärkeintä ei ole suinkaan oman astronautin saaminen, vaan suomalaisten yhtiöiden ja tutkimuslaitosten pääsy mukaan hankkeisiin. Etenkin tulevina vuosina hyvinkin aktiiviseksi tuleva Kuun tutkiminen niin astronauttien kuin robottiluotaintenkin toimesta tarjoaa paljon mahdollisuuksia suomalaisille.

Jo nyt Kuuta on kiertämässä Orion-aluksen kyydissä suomalaistekniikkaa.

Kuva: Nasa / ESA

Kuuta parhaillaan kiertävän Orion-aluksen kyljessä on isot Nasan logot, mutta myös ESA osallistuu hankkeeseen: aluksen asennonsäädöstä, ratamuutoksista ja sähkönsaannista vastaava huoltomoduli on eurooppalainen. Tämä ”selfie” on otettu myös eurooppalaisen aurinkopaneelin päässä olevalla kameralla.

Suomalainen astronauttikaan ei ole enää mitään haaveilua.

Ministerikokouksen päätteeksi keskiviikkona iltapäivällä ESA julkistaa uusimmat astronauttinsa, ja tällä kerralla on täysin mahdollista, että yksi todennäköisesti kuudesta uudesta euroastronautista olisi Suomesta.

Edellisellä valintakierroksella vuonna 2009 suomalainen oli jo kymmenen parhaan joukossa, mutta karsiutui todennäköisesti virallisen Suomen nuivan suhtautumisen vuoksi.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle