Hyppää sisältöön

Koululaiset kertovat opettajien harjoittamasta kiusaamisesta – rehtorin mukaan kyse on usein normaalista kurinpidosta

Lähes joka viides yläkoululainen on kokenut tulleensa joskus aikuisen kiusaamaksi koulussa. Viikoittaista kiusaamista kokee pieni joukko. THL selvitti asiaa ensimmäistä kertaa Suomessa.

Kuusi prosenttia yläkoululaisista kertoo kokevansa säännöllistä, vähintään kerran viikossa tapahtuvaa kiusaamista aikuisten taholta. Valtaosa, 78 prosenttia, ei kuitenkaan tunnista aikuisten kiusaamista omassa elämässään.

Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) torstaina julkaistusta tutkimuksesta. Aikuisten lapsiin kohdistamaa kiusaamista kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.

Koulussa on muitakin aikuisia kuin opettajat

Lappeenrantalainen Nemi Joroinen tunnistaa ilmiön, vaikka ei ole itse kohdannut epäreilua kohtelua koulunsa aikuisilta.

– Aikuisten kiusaaminen tapahtuu samalla tavalla kuin oppilaiden välinen kiusaaminen. Nimillä haukkumista, mutta en usko, että fyysinen väkivalta on niin yleistä. Voimabalanssi on siinä eri, Joroinen pohtii.

Lappeenrantalainen Nemi Joroinen tunnistaa koulussa epäreilun kohtelun aikuisilta. Kuva: Marika Anttonen / Yle

THL määritteli tutkimuksessaan kiusaamisen siten, että opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva henkilö aiheuttaa sanoilla tai teoilla toistuvasti pahaa mieltä jollekin oppilaalle. Kiusaamista ei kuitenkaan ole esimerkiksi puuttuminen oppilaan omaan häiritsevään käyttäytymiseen tai tehtävien tekemättä jättämiseen.

– Aikuinen sanoo jotain ilkeää toistuvasti, huutaa jollekin oppilaalle, ei anna jonkun vastata luokassa tai arvostelee suorituksia eri tavalla kuin muiden, THL:n kehittämispäällikkö Jenni Helenius luettelee esimerkkejä aiemman kiusaamisen vastaisen työnsä kokemuksen perusteella.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa koululaisilta ei kysytty tapoja, joilla aikuisten kiusaaminen on tapahtunut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Jenni Helenius. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Pelkästään opettajien kontolle ei kiusaamista voi laittaa. Kouluissa työskentelee myös muita aikuisia esimerkiksi kouluavustajina tai vaikkapa keittiöhenkilökuntana.

Kouluterveyskyselyn uuden kysymyksen valmistelutöissä tutkijat kartoittivat pienemmällä joukolla koululaisia, minkälaisia tekoja aikuisen taholta tapahtuva kiusaaminen voi olla.

– Koululaiset vastasivat, että aikuisten kuuluu pitää säännöistä kiinni ja olla reilu lapsia kohtaan. He kuvasivat usein vastakohtaa kiusaamiselle. Lapset kyllä tunnistavat, millainen käytös aikuiselta kuuluu asiaan, Helenius sanoo.

Aikuisten kiusaamisessa olennaisena osana on vallankäyttö. Aikuinen ja lapsi ovat kouluissa tästä näkökulmasta selvästi eri asemassa, sillä aikuisen tehtävä on pitää yllä järjestystä ja vaatia vaikkapa koulutehtävien tekemistä.

8.-luokkalaiset lappeenrantalaiset Iina Lilja ja Nea Parviainen ovat törmänneet koulussa epäreiluilta tuntuneisiin tilanteisiin. Kumpikaan ei silti koe tulleensa varsinaisesti kiusatuksi.

Parviainen kertoo, että esimerkiksi puhelimen ottaminen pois tunnin aikana on tuntunut kiusaamiselta.

– Minun paikkaani on joskus siirretty ilman syytä. Aikuinen voi myös syrjiä, Lilja kertoo kokemuksestaan.

Aikuisen tulee myös vaatia

Lappeenrannan Voisalmen koulun rehtori Jyrki Auronen tunnistaa pulman siitä, että tavallinen järjestyksenpito herättää oppilaissa tunteita.

– Opettajan tulee vaatia oppilailta asioita. Läksyt on tehty ja tunnilla käyttäydytään. Jos siitä joutuu jatkuvasti huomauttamaan, voi syntyä kokemus silmätikuksi joutumisesta, vaikka kyse on opettajan normaalista toiminnasta, Auronen sanoo.

Omassa työssään Auronen ei ole joutunut selvittämään suoranaista jatkuvaa kiusaamista aikuisten ja lasten välillä. Sen sijaan yksittäisiä opettajan hermostumisia hän muistaa.

– Opettaja on tulistunut ja käyttäytynyt epäasiallisesti oppilasta kohtaan jonkun tilanteen seurauksena. Oppilaalle on tullut kokemus, että häntä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Silloin on istuttu saman pöydän ääreen keskustelemaan. Anteeksi on pyydetty ja annettu, Auronen kertoo.

Koulujen kulttuurissa muutos

THL:n Jenni Heleniuksen mukaan lapset osaavat hyvin erottaa epäreiluuden kokemukset järjestyksen ja kurin ylläpidosta. Joskus ikävä kokemus voi syntyä tahattomasti.

– Kun oppilas kiusaa toista, aikuinen ratkaisee niitä tilanteita. Aikuinen on se, jonka työnsä puolesta kuuluu huolehtia, että tämä loppuu. On tavallista, että lapsi kokee aikuisen osallistuvan kiusaamiseen, jos aikuinen ei riittävästi puutu tilanteeseen.

Koululaisten vastausten perusteella opettajilta saatu reilu ja välittävä kohtelu on 1990-luvulta eteenpäin parantunut merkittävästi.

– Lasten mielipiteitä kysytään, ja opettajat ovat kiinnostuneita heidän kuulumisistaan. Siinä on tapahtunut kulttuurinen muutos, Helenius sanoo.

THL:n kyselyn perusteella noin puolet koululaisista kokee voivansa puhua opettajalle tai muulle aikuiselle koulussa mieltään painavista asioista. Myös rehtori Auronen painottaa asian tärkeyttä.

– Rohkaisen oppilaita siihen, että mieltä vaivaavat asiat kannattaa ottaa puheeksi, Auronen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 25.11. kello 23:een saakka.

Juttua muokattu 25.11. kello 8.30: Tarkennettu menetelmää, jolla koululaisten kokemuksia aikuisten taholta tapahtuvasta kiusaamisesta on selvitetty.

Enemmän aiheesta:

Kadulla on tyttöjä, jotka oireilevat väkivallalla ja keräävät itselleen nimeä: asiantuntijat kertovat, miksi olemme nyt vedenjakajalla

Suosittelemme sinulle