Hyppää sisältöön

Jo 10 asteen pakkanen Etelä-Suomessa voi laukaista sähkökriisin – katko iskisi Carunan, Helenin ja Elenian asiakkaisiin ensimmäisten joukossa

Sähköpula voi iskeä, kun kireä pakkasjakso vyöryy Etelä-Suomeen asti. Kantaverkkoyhtiö Fingrid voi joutua käynnistämään varautumisohjelman jo 10–15 asteen pakkasjaksolla.

Sähkönjakeluyhtiö Carunan valvomossa vahditaan yötäpäivää, että sen 720 000 asiakkaalla sähkö kulkee. Kuva: Jouni Immonen / Yle
Minna Pantzar

Kiertävien sähkö­­katkojen todennäköisyys talvikuukausina on kasvanut.

Ensimmäisiä varoituksia kireästä sähkötilanteesta on jo saatu, kun sähkön myyntiyhtiöt Lumme-energia ja Väre patistavat suomalaisia entistä suuremmin joukoin säästämään sähköä. Patistelun taustalla on hurjaksi noussut pörssisähkön hinta muun muassa vähäisen tuulituotannon takia.

Olkiluoto 3 ydinvoimalan käyttöönoton viivästyminen vähintään tammikuulle on myös lisännyt huolta sähkön riittävyydestä.

Laaja joukko toimijoita kuten työ- ja elinkeinoministeriö, kantaverkkoyhtiö Fingrid sekä sähkönjakeluyhtiöt ovat suunnitelleet valmiiksi, kuinka sähköpulan uhatessa toimitaan ja miten siitä kansalaisille ja yrityksille viestitään.

Jo 10–15 asteen pakkanen Etelä-Suomessa voi sysätä sähköpulan liikkeelle

Fingridin mukaan kireä pakkasjakso (siirryt toiseen palveluun), joka koettelee yhtäaikaisesti Suomea ja muita Itämeren alueen maita, aiheuttaa erityisen haastavan tilanteen.

– Aiempina vuosina huippukulutustilanteet on saavutettu silloin, kun koko Suomessa on ollut useamman päivän ajan pakkasta eli noin 15–20 astetta Etelä-Suomessa ja Keski- ja Pohjois-Suomessa 20–30 astetta tai enemmän, sanoo johtaja Tuomas Rauhala Fingridistä.

Tänä talvena Fingrid voi joutua käynnistämään varautumistoimet jo alemmilla asteilla. Sähköä kun on tuotettava joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan.

– Meillä on nyt isoja epävarmuuksia. Mikä on tilanne Etelä-Ruotsissa ja miten Keski-Euroopan tilanne sinne heijastuu? Mikä on kotimaan tuotanto? Niinpä nyt jo pienemmillä pakkasilla eli Etelä-Suomen 10–15 asteessa seurataan tilannetta aiempia vuosia tarkemmin, Rauhala sanoo.

Huoli syntyy etenkin siitä, että pakkasilla harvoin tuulee, joten tuulisähköäkään ei silloin juuri tule. Lisäksi Rauhalan mukaan vaarana on, että sähköä ei ole ehkä riittävästi tarjolla naapuristakaan.

– Saadaanko silloin naapurimaista ja ennen kaikkea Etelä-Ruotsista sähköä. Jos Tukholmassa on 15–20 astetta pakkasta, niin silloin sielläkin on tyypillisesti oltu huippukulutustilanteessa.

Sähköpulan uhatessa varaudutaan ja varoitellaan

Fingrid seuraa sääkarttoja sekä kulutuksen, tuotannon ja tuonnin pysymistä tasapainossa ympärivuorokautisesti. Jos pakkasten takia tehotilanne alkaa kiristyä, on aika nostaa valmiutta.

– Kun nostamme valmiutta, saatamme pyytää lisää henkilökuntaa kantaverkkokeskuksen valvomotiloihin. Tiedotamme tilanteesta myös sähkönjakeluyhtiöitä. Tilanteen kiristyessä lisää hälytämme myös viestintätiimin välittämään tilannetietoa valtionhallinnolle sekä verkkoon kaikille muillekin, sanoo Fingridin valvomopäällikkö Maarit Uusitalo.

Jos kireä tilanne vain pahenee eikä tasapainoa näytä löytyvän, on aika lähettää kriittinen ”sähköpulan riski suuri” viesti.

– Varmistamme vielä kerran, että onhan kaikki tuotanto käytettävissä, onko ennusteet oikein ja miten paljon saamme sähköä Ruotsista tai naapurimaista. Jos kulutus ja tuotanto eivät näytä vieläkään esimerkiksi alkavan arkiaamun tunteina kohtaavan, käynnistämme varavoimalaitokset. Lähetämme tilanteesta myös viestin jakeluverkkoyhtiöille, ministeriöille ja tasevastaaville markkinaosapuolille. Se tarkoittaa, että edessä on kulutuksen irtikytkentävaihe eli virallisesti sähköpula.

Myös viestinvälitys sähkönjakeluyhtiöille muuttuu – käyttöön otetaan virallinen puhelinlinja.

Soittokierroksen kärjessä ovat viisitoista suurinta, koska ne kattavat yli 70 prosenttia jakeluverkoista ja sähkön käyttäjistä. Suurimmat ovat Caruna, Helen ja Elenia, joilla on yhteensä 1,7 miljoonaa asiakasta. Verkkoyhtiöt hoitavat käytännössä sähkön poiskytkennät eli sähkön katkaisemisen alueellaan sekä suoran viestinnän asiakkailleen.

– Aloitamme suurimmista, koska silloin yhden puhelun takana on enemmän poiskytkettävää kulutusta, Uusitalo kertoo.

Olemme laatineen viestiketjun, jolla varoitamme laajasti sähköpulan mahdollisuudesta, sanoo Fingridin valvomopäällikkö Maarit Uusitalo. Kuva: Jouni Immonen /Yle

Carunassa soi ”se” puhelin

Silloin ”se” puhelin soi muun muassa Carunassa. Kysessä on oikeasti puhelin, joka ei ole yleisessä käytössä.

– Kun puhelu tulee, me vielä soitamme vastapuhelun, jolla varmistamme, että se on oikeasta osoitteesta. Fingrid kertoo meille, mihin kellonaikaan ja miten paljon tehoa on laskettava, sanoo Carunan käyttötoimintojen johtaja Jörgen Dahlqvist.

Caruna Oy:n ja Caruna Espoo Oy:n (Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Joensuun keskusta) johtoja pitkin sähköä siirtyy 720 000 asiakkaalle Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla sekä Satakunnassa.

Valvomossa on toki ehditty jo varautua sähköpulan riskiin Fingridin aiempien viestien perusteella. Lisäväkeä on hälytetty paikalle ja asiakkaille on kerrottu nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa tilanteen kehittymisestä.

Juuri ennen kiertävien sähkökatkojen alkamista Carunasta lähtevät vielä tekstiviestit.

– Pari tuntia ennen lähetämme katkoalueiden asiakkaille tekstiviestin, jossa kerromme mihin aikaan kahden tunnin katko alkaa, Dahlqvist sanoo.

Viestejä pitäisi saada perille kymmeniä tuhansia.

– Noin 10 prosentin tehopudotus tarkoittaa meillä noin 70 000:ta asiakasta. Katkoja ei ole rajattu tietyille alueille vaan niitä tulee olemaan ympäri meidän verkkoalueita Espoosta Kuusamoon asti, sanoo Dahlqvist.

Todennäköisesti kiertävät sähkökatkot ajoittuisivat kulutuspiikkihetkiin eli aamuun ja alkuiltaan.

Suomen suurimmassa sähkönjakeluyhtiössä Carunassa (Caruna Oy ja Caruna Espoo Oy) on valmistauduttu huolella kiertäviin sähkökatkoihin, kertoo toimitusjohtaja Jyrki Tammivuori.

Nopeasti etenevä sähköpula on dramaattisempi, ja se voi alkaa mihin aikaan tahansa. Sen voi kiristyneessä tehotilanteessa synnyttää vaikkapa voimalaitoksen tai rajasiirtoyhteyden vikaantuminen.

– Silloin kiertäviin sähkökatkoihin joudutaan kymmenen viidentoista minuutin varoajalla. Silloin ei ehditä etukäteen viestiä lähettelemään, vaan vasta jälkeenpäin, Dahlqvist varoittaa.

Sähköpulan uhasta saatetaan varoittaa usein

Voi käydä myös niin, että Fingrdiltä ja jakeluyhtiöiltä kuullaan tiukasta tilanteesta varoituksia tänä talvena useita kertoja, mutta ilman toteutuneita sähkökatkoja.

Turtumisen sijaan kannattaa olla joka kerta tyytyväinen, sanoo Dahlqvist.

– Jos varoituksella on saatu yritykset ja kotitaloudet vähentämään kulutustaan tilapäisesti niin paljon, että ei jouduta sähkökatkoihin, niin sehän on hyvä tilanne.

Kymmenen prosentin teholeikkaus tarkoittaisi meillä sähköt pois noin 70 000 asiakkaalta, sanoo Carunan käyttötoimintojen johtaja Jörgen Dahlqvist. Kuva: Jouni immonen / Yle

Lue lisää:

Sähköpulan sattuessa etusijalla ovat kriittiset kohteet – ja sähköyhtiöiden omat toiminnot: ”Siitä lähdetään, että omat asemat ovat toimintakunnossa”

Hallittuja sähkökatkoja tehtäisiin pohjalaisalueilla noin kahdeksi tunniksi kerrallaan – näin Kokkolan Energiaverkot, Vaasan Sähkö ja Seiverkot viestisivät tulevista katkoista

Patteriradiosta tuli tämän syksyn hitti – ihmiset varautuvat mahdollisiin sähkökatkoihin ostamalla paljon myös kynttilöitä ja paristoja

Voit jättää yhden valaisimen päälle – toimi näin, kun sähkökatko iskee

Suosittelemme sinulle