Hyppää sisältöön

Kohtaa ihminen

Valokuvaaja Jonne Heinonen antoi valokuvanäyttelynsä nimeksi Rom. Se on romanikieltä ja tarkoittaa ihmistä.

Jonne Heinonen havahtui, ettei hän tiedä romaneista yhtään mitään. Rippileirillä hän oli tutustunut romanipoikaan ja siinä lähes kaikki.

Yläasteella tai lukiossa romanikulttuurista ei juurikaan kerrottu, ”vain muutama sivulause”.

Miten tiedämme tästä vähemmistöstä niin vähän, vaikka olemme eläneet rinnakkain samassa maassa yli 500 vuotta, Heinonen pohti. Kuvassa Orvokki Lundberg. Kuva: Jonne Heinonen

Vähemmistökulttuuria verhosi kummallinen mystiikka. Oikeaa tietoa oli yllättävän vaikea saada tai se oli pintapuolista.

Siitä se lähti. Vuonna 2016 Jonne Heinonen alkoi kuvata Suomen romaneja ja vähemmistökulttuuria eri puolilla maata.

– Haluan, että näet valokuvissani ihmisen ja haluat tietää romaneista lisää. He eivät ole reilun 10 000 ihmisen köntti, vaan yksilöitä ja ihmisiä.

Pitkätukkapipopää kuvaa romaneja

Romaniyhteisössä kiiri sana valokuvaajasta ”pitkätukkapipopäänä”, johon saattoi luottaa ja joka on ”hyvä tyyppi”.

– Suvut levittäytyvät usealle paikkakunnalle. Kun lähdin yhdestä paikasta seuraavaan, sanottiin, että ottakaa Jonne vastaan, hän voisi tulla moikkaamaan ja ottamaan valokuvia.

Jonne Heinonen tarkastelee romanikulttuuria yhteisön ulkopuolelta tulevan ihmisen näkökulmasta. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Jonne Heinonen käytti paljon aikaa tutustumiseen ja ihmisten kanssa jutteluun. Vasta sen jälkeen otettiin esille kamera.

Hän valokuvasi eri-ikäisten arkea, työntekoa ja juhlaa.

– Haluan valokuvillani kertoa, mitä on romanien arki tämän päivän Suomessa ja miten he ovat pystyneet säilyttämään kulttuurinsa kaikesta vainosta huolimatta.

– Kuvani ovat dokumentteja kohtaamisista, joita minulla oli heidän kanssaan, 36-vuotias Heinonen sanoo.

Valokuviin päätyi Hemmi Florin kengittämässä hevosta sekä Nino Ärlingin ylioppilasjuhlat.

Heinonen tapasi Hemmi Florinin hevostallilla. Kuva: Jonne Heinonen
Valokuvaaja Jonne Heinonen oli mukana myös Nino Ärlingin ylioppilasjuhlissa. Kuva: Jonne Heinonen

Projekti kesti seitsemän vuotta.

Välillä valokuvaaja oli jo valmis jättämään työn sikseen. Hänestä tuntui, ettei pystynyt kuvillaan kertomaan kaikkea sitä, mitä näki ja halusi muidenkin näkevän.

Romaniyhteisössä haluttiin toisin. He toivoivat, että kuvaaminen jatkuu, koska heistä romanikulttuurin tallentaminen oli tärkeää.

– Tajuutsä Jonne, sun on hyvä ymmärtää, että tällä on iso merkitys meille, Heinoselle sanottiin.

– Olen ylpeä siitä, että olen romani, jyväskyläläinen Samuel Florin sanoo. Kuva: Jonne Heinonen

”Jonnella on avoin ajatus meistä”

Samuel Florin on yksi monista romaneista, jotka auttoivat kuvattavien löytämisessä ja kertoivat Heinoselle kulttuuristaan.

– Jonnella on avoin ajatus meistä. Kun Jonne tuli tapaamaan minua, hän tuli tapaamaan ensisijaisesti Samuelin ja vasta toissijaisesti romanin.

– Romaneja ei pidä kuvata kuin eläintarhan eläimiä.

Sillä Samuel Florin tarkoittaa, että heidät tulisi kuvata kunnioittaen kuin kenet tahansa, eikä ylhäältäpäin arvottaen.

Hänellä on toive: ”Kohtaa ihminen, äläkä kulttuuria”.

Valokuvaaja huomasi, että vuosia kestäneen projektin aikana myös oma ymmärrys romanikulttuurista muuttui.

Florin myöntää, että romanit ovat varuillaan pääväestöä kohtaan ja se johtuu vuosisatoja jatkuneesta syrjinnästä. Etäisyyden pitäminen, oman yhteisön suojaaminen ulkopuoliselta on selviytymismekanismi.

Valokuvaaja kutsuttiin ruokapöytään

Samuel Florinin ja Jonne Heinosen välille syntyi luottamus ja heistä tuli ystäviä.

– Molemminpuolinen kunnioitus oli kulmakivi. Väärä lähestymistapa olisi kaatanut kaiken, Heinonen sanoo.

Valokuva Sari Ärlingistä on yksi vuosina 2016-2022 kuvatuista Rom-projektin kuvista. Kuva: Jonne Heinonen

Valokuvaajan mielestä pääväestöllä olisi opittavaa romanien yhteisöllisyydestä ja tavasta kunnioittaa vanhempia ihmisiä.

– Ihmettelin ja hämmästelin vieraanvaraisuutta, jolla minut otettiin vastaan. Olin tervetullut yhteiseen ruokapöytään.

Hänelle kerrottiin lasten koulussa kokemasta kiusaamisesta ja etniseen taustaan liittyvästä syrjinnästä ja rasismista.

Työpaikan saaminen voi edelleen olla vaikeaa koulutuksesta huolimatta.

– Onhan se hurjaa, että eletään 2000-luvulla ja yläasteikäinen ei saa työharjoittelupaikkaa, koska on romani!

Heinonen todisti myös romaneihin kohdistuvaa vihapuhetta.

– Minua ärsytti niin paljon, että en halunnut näyttää sitä valokuvissa, vaan jätin sen puolen kokonaan pois.

Jonne Heinonen kuvattiin hänen näyttelyssään Suomen valokuvataiteen museossa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Puuttuva pala romanihistoriaa

Jonne Heinonen on valmistunut valokuvaajaksi Lahden muotoiluinstituutista.

Hän opettaa Stadin ammattiopistossa kuvallista ilmaisua vuodenvaihteeseen saakka, minkä jälkeen aloittaa opinnot Kuvataideakatemiassa.

Heinonen on valokuvannut suomalaisille sanomalehdille ja hänen töitään on ollut esillä useissa näyttelyissä.

Rom-valokuvanäyttelyssä Suomen valokuvataiteen museossa Helsingissä on esillä vain murto-osa projektin valokuvista. Niitä kertyi vuosien kuluessa tuhansia.

Mahdollisesti osa nähdään myöhemmin muissa näyttelyissä tai kuvista kootaan valokuvakirja.

Samuel Florin toivoisi sitä.

– Uskon, että tulevaisuudessa Jonnen kuvat tulevat olemaan iso pala romanihistoriaa.

Jonne Heinosen valokuvanäyttely Rom Suomen valokuvataiteen museossa Helsingissä 11.11.2022–8.1.2023.

Kuuntele myös uutisia romanikielellä: