Hyppää sisältöön

Junat kulkevat mutta asuinalueita pimenee – selvitimme 4 tärkeintä kysymystä suunnitelluista sähkökatkoista

Suunnitellut sähkökatkot eivät koske pelkästään kaupunkeja, vaan niihin on varauduttava myös maaseudulla.

Tampereen Hämeenpuisto on valaistu valonauhoilla. Jos suunniteltuja sähkökatkoja tulee, myös katuvalot sammuvat. Kuva: Anna Sirén / Yle

Jos energiapula talvella äityy pahaksi, Suomessa saatetaan joutua turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin. Sähkökatkot kohdistuisivat koko maahan ja ne vaikuttaisivat arkeen merkittävästi. Kokosimme neljä keskeistä kysymystä ja vastausta suunnitelluista sähkökatkoista.

1. Keneltä ja miten sähköt katkaistaan?

Jos asut terveyskeskuksen, vesilaitoksen, pelastuslaitoksen tai vankilan lähellä, on todennäköistä, että säästyt kiertäviltä sähkökatkoilta. Yhteiskunnan toiminnan ja turvallisuuden kannalta kriittisissä kohteissa pyritään viimeiseen asti välttämään sähkökatkoja.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid seuraa sähkön saatavuutta vuorokauden ympäri. Jos sähkökatkoihin joudutaan turvautumaan, Fingrid antaa määräykset rajoitustarpeesta sähkönjakeluyhtiöille. Jakeluyhtiöt puolestaan päättävät, mistä sähköt kulloinkin katkaistaan.

Mahdolliset sähkökatkot koskevat tasapuolisesti koko Suomea.

– Pois kytkettävä teho jaetaan mahdollisimman tasapuolisesti kaikkien Suomen noin 70 sähkönjakeluyhtiön kesken. Eli jos sähkökatkoihin joudutaan, niitä on todennäköisesti eri puolilla Suomea samaan aikaan, sanoo voimajärjestelmän käytön johtaja Tuomas Rauhala Fingridiltä.

Suunnitellut sähkökatkot eivät koske pelkästään tiheästi asuttuja kaupunkeja, vaan niihin on varauduttava myös maaseudulla. Sähköt katkaistaan niin sanottu johtolähtö kerrallaan. Kaupungissa yksi johtolähtö voi palvella esimerkiksi muutamaa korttelia tai yhtä kaupunginosaa. Maaseudulla taas yksi johtolähtö voi tarkoittaa laajaa, harvaan asuttua aluetta. Kokonaista paikkakuntaa tai taajamaa ei kuitenkaan laiteta kerralla pimeäksi.

– Niin ei tapahdu, että esimerkiksi koko Iisalmi olisi kerralla ilman sähköä, sanoo verkostopäällikkö Pekka Miettinen Savon Voima Verkko -yhtiöstä. Yhtiö vastaa sähkönsiirrosta Pohjois-Savon alueella.

Sähkönjakeluyhtiöt kartoittavat kriittiset kohteet yhdessä viranomaisten kanssa. On kuitenkin mahdollista, että myös kriittisiä kohteita joutuu sähkökatkojen piiriin, jos sähköpula pitkittyy tai on erityisen vakava. Teollisuuden tarpeita pystytään huomioimaan joillakin alueilla, mutta ei kaikkialla. Tehtaiden toiminta saattaa siis pysähtyä sähkökatkojen ajaksi.

2. Mitä kiertävä sähkökatko tarkoittaa käytännössä?

Sähköt ovat poissa yhdeltä alueelta yleensä kerrallaan noin kaksi tuntia. Helsingissä Helen Sähköverkko -yhtiö aikoo kierrättää sähkökatkoja tunnin mittaisissa sykleissä.

Sähkökatkon aikana kodeissa kaikki sähkölaitteet ja valaistus kytkeytyvät pois päältä. Katko saattaa vaikuttaa myös lämpimän veden jakeluun.

Monin paikoin liikennevalot ja katuvalaistus lakkaavat toimimasta niillä alueilla, joita sähkökatko koskee. Sen sijaan julkinen liikenne Helsingissä pystytään turvaamaan, jos sähköpula ei pahene yllättävästi.

– Lähtökohtaisesti metro, raitiovaunuliikenne tai paikallisjunat eivät ole sähkökatkojen piirissä, kertoo Helen Sähköverkon käyttöpäällikkö Juho Kuokkanen.

Ennakkoarvio monissa sähkönjakeluyhtiöissä on, että kerrallaan noin 10 prosenttia asiakkaista olisi ilman sähköä. Jos sähköpula on vakava, osuus voi olla suurempikin.

Vaikka tilanne olisi hankala, se ei välttämättä kestä pitkään. On epätodennäköistä, että sähkökatkoja jouduttaisiin kierrättämään päiväkausia kerrallaan.

Sähköpula voi kehittyä nopeasti, eikä sähkökatkoista välttämättä ehditä varoittaa kovin paljoa etukäteen. Ajantasaista tietoa saa esimerkiksi tiedotusvälineistä sekä sähkönjakeluyhtiöiden nettisivuilta ja sovelluksista.On yhtiöstä kiinni, miten mahdollisesta sähkökatkosta ilmoitetaan asiakkaille.

– Meillä Pohjois-Karjalassa pyrimme lähettämään tekstiviestit niille asiakkaille, joilta joudumme katkaisemaan sähköt. Viestiä ei kuitenkaan välttämättä voida lähettää etukäteen, sanoo kehitys- ja varautumispäällikkö Matti Pesonen PKS Sähkönsiirrosta.

3. Kuinka todennäköisiä sähkökatkot ovat?

– Sähkökatkojen todennäköisyyttä on vaikea arvioida. Siihen vaikuttavat esimerkiksi kotimainen tuotanto, mahdollisuudet tuoda sähköä Ruotsista sekä sääolosuhteet, sanoo johtaja Tuomas Rauhala Fingridiltä.

Olkiluoto 3 -ydinvoimalan ongelmat vaikuttavat merkittävästi sähkön riittävyyteen Suomessa. Uusimman tiedon mukaan säännöllinen sähköntuotanto Olkiluoto 3:ssa jatkuu aikaisintaan tammikuun lopussa.

Sähkökatkojen todennäköisyys kasvaa kovalla pakkasella, erityisesti jos tuuleton pakkasjakso jatkuu pitkään.

Kriittisimpiä vuorokaudenaikoja ovat arkiaamut klo 7:stä eteenpäin. Muut sähkönkulutuspiikit osuvat yleensä iltapäivään klo 16–17 väliin sekä iltaan klo 18.30–20 välille.

Kiivaan sähkönkulutuksen aikoina kotitalouksien täytyy tinkiä omasta kulutuksesta. Fingrid on esimerkiksi ohjeistanut, että auton sisätilan lämmittäminen pitää lopettaa, jos sähköpula uhkaa. Autojen lohko- ja sisätilan lämmittimiin kuluu kireinä pakkasaamuina ydinvoimalaitoksen verran sähköä.

Ylen Uutispodissa keskusteltiin elokuussa sähkön hinnasta ja säännöstelystä:

4. Miten sähkökatkot voitaisiin estää?

Sähkön säästämisellä on suuri merkitys erityisesti silloin, kun sähköpula voidaan ennustaa etukäteen. Talvella sähkönkulutus nousee väistämättä. Suomalaiset ovat jo onnistuneet vähentämään selvästi sähkön käyttöään. Lisää säästöä kuitenkin tarvitaan, jotta vältyttäisiin sähkökatkoilta.

– Leutoina ja tuulisina päivinä asiaan voi suhtautua kevyemmin. Mutta jos mediassa tuodaan esiin viestiä sähkön käytön rajoittamisesta, se olisi syytä ottaa tosissaan, sanoo Tuomas Rauhala Fingridiltä.

Sähkönsäästötalkoisiin tarvitaan siis kaikkia suomalaisia sähkösopimuksen hinnasta riippumatta. Kotitalouksissa kannattaa laskea huonelämpötilaa noin 20 asteeseen, ja mukavuussyistä päällä olevaa lattialämmitystä kannattaa säätää pienemmälle. Sähköä kuluttavien kodinkoneiden, kuten uunin, kuivausrummun ja pyykkikoneen käyttöä kannattaa välttää kulutuksen huippuaikoina.

Joulun viettoa sähköpula ei kuitenkaan näillä näkymin uhkaa. Pyhäpäivinä sähköä kuluu lähtökohtaisesti vähemmän kuin arkena.

– Uskon, että joulukinkun paisto ja joulusaunan lämmittäminen onnistuvat ongelmitta, Tuomas Rauhala toteaa.

Enemmän aiheesta:

Voit jättää yhden valaisimen päälle – toimi näin, kun sähkökatko iskee

Fingrid: Auton sisätilaa ei kuulu lämmittää, jos sähköpula uhkaa – kireällä pakkasella autojen lämmitys vie ydinvoimalan verran sähköä

Sähkön käyttöä on onnistuttu vähentämään selvästi, kertoo Fingrid – näin menetellään, jos Suomessa joudutaan turvautumaan sähkökatkoihin

Miksi sähköä voi verrata kaljatuoppiin? Miksi tarvitsemme älykkään sähköverkon?

Suosittelemme sinulle