Hyppää sisältöön

Sesonkityöntekijä joutuu tinkimään asuntonsa sijainnista ja koosta – Lapin asuntopula vaikeuttaa kausityöntekijöiden palkkaamista

Asunto löytyy sesonkityöntekijälle usein sosiaalisen median kautta. Kimppakämpät ja asunnon sijainnista tinkiminen auttavat, mutta ne eivät sovi kaikille.

Suvi Hänninen muutti kausitöihin Raahesta Rovaniemelle. Hänelle ja kissalle löytyi asunnoksi yksiö, mutta ei ihan kävelymatkan päästä työpaikasta. Hännisellä on oma auto, jolla hän ajaa työmatkat. Kuva: Sari Poyhonen / Yle

Tuhansia työntekijöitä saapuu eri puolelta Suomea ja ympäri maailmaa Lappiin töihin talvisesongiksi. Vaikka asuntopula vaivaa muillakin aloilla, niin eritoten se koskee matkailualalle töihin tulevia.

Raahesta Rovaniemelle muuttanut Suvi Hänninen, 24, tuli asiakaspalvelutöihin Joulupukin Kammariin, jossa hänellä on viideksi kuukaudeksi tontun tehtäviä. Kohtuuhintaisen asunnon löytäminen oli vaikeaa.

– Aluksi tuntui tosi vaikealta. Kun selasin nettisivuja, ei oikein löytynyt omaan hintaluokkaan sopivaa. Facebookin kautta sitten onnistuin melko helposti löytämään asunnon itselleni, Suvi Hänninen kertoo.

Hänninen asetti vuokralle kipurajan 480 euroon ja kriteereistä tärkein liittyy karvaiseen kämppäkaveriin.

– Lähinnä se, ettei ole vain joku 20 neliön yksiö, kun on kissakin. Ei oikeastaan muita kriteereitä.

Hänninen kertoo, että asunto-ongelmat ovat puheenaihe työkavereiden keskuudessa. Yksi idea, joka heiltä on noussut, on asuntolan rakentaminen lähelle Pajakylää. Asuntolassa kausityöntekijät voisivat asua sesongin ajan.

Suvi Hänninen työskentelee asiakaspalvelussa Joulupukin Kammarissa Rovaniemellä. Kuva: Sari Poyhonen / Yle

Kimppakämpät auttavat, mutta eivät sovi kaikille

Kimppakämpät ovat yksi ratkaisumalli, jota sesonkityöntekijät käyttävät. Se ei kuitenkaan sovi kaikille.

Kausityöntekijäksi kuudeksi viikoksi Rovaniemelle tullut tamperelainen opiskelija Linda Järventausta, 24, koki asunnon etsimisen tuskallisena.

Hän harkitsi ensin kimppakämppää, mutta valitsi yksiön. Hänen ylärajansa vuokralle oli tuhat euroa. Sillä hinnalla löytyi mukava, kalustettu asunto keskustasta. Pidemmäksi aikaa ei tuon hintaista asuntoa olisi voinut vuokrata.

Työnantaja tarjoutui auttamaan asunnon etsinnässä kokoamalla asuntoa tarvitsevia työntekijöitään yhteen. Järventausta halusi kuitenkin omaa rauhaa uudessa, vieraassa kaupungissa.

– Olen kokeillut kimppa-asumista, mutta se ei ollut minun juttu. Nyt kun on uusi tilanne, uusi työpaikka, uusi arki, niin tässä tilanteessa on helpompi olla yksin, Linda Järventausta sanoo.

Kerrostaloja Rovaniemellä. Edullisista vuokra-asunnoista on pulaa koko Lapissa. Kuva: Sari Poyhonen / Yle

Yhteisasumisessa on omat ongelmansa

Kimppakämpässä Rovaniemellä asuu italialainen Sofia Dominissini, 28, joka tuli Lappiin oppaaksi viideksi kuukaudeksi. Hän asuu samassa talossa viiden muun kausityöntekijän kanssa.

– Oli todella vaikeaa löytää asunto. Halusin asua yksin, kalustetussa asunnossa pienen koirani kanssa, mutta oli mahdotonta löytää asunto viideksi kuukaudeksi, ja jossa olisi lemmikit sallittuja, Dominissini kertoo sosiaalisen median viestipalvelun välityksellä.

Työnantajan avulla ja työkavereiden yhteistyöllä Dominissinille ja hänen työkavereilleen löytyi iso talo vuokralle. Dominissini jakaa huoneen toisen henkilön kanssa.

– Meidän on pakko pysyä siinä asunnossa kauden loppuun asti. Jos joku lähtisi pois, muille tulisi ongelmia vuokranmaksun kanssa.

Aiemminkin kimppakämpässä asunut Dominissini sanoo yhteisasumisessa olevan omat ongelmansa.

– Talon siivoaminen, kaupassa käynti yhdessä, vessan käyttöaika, tupakointi, energian kulutus, töihinlähtöajat, jääkaapissa oleva tila ruoalle, lemmikit, hän listaa.

– Yhteiselon säännöt on vaikea määritellä, kun on niin paljon erilaisia ihmisiä samassa talossa.

Sofia Dominissini olisi valmis maksamaan yksiöstä enintään 550 euroa kuukaudessa, mutta kimppakämppäpaikasta 350 euroa on yläraja.

Asuntopula jarruttaa Lapin kehitystä

Asuntopula on merkittävä ongelma Lapin kehitykselle. Kunta-asiantuntija Matti Pinola Lapin liitosta sanoo sen vaikeuttavan esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuutta.

– Jos työntekijälle ei ole tarjota asuntoa, kun hän on tänne tulossa, se on aika tekemätön paikka. Tällä hetkellä on tarvetta sesonkiluonteisen lisäksi myös pidempiaikaiselle asumiselle ympäri Lappia, Pinola sanoo.

Kunta-asiantuntijan mukaan yksi keskeinen syy Lapin suurelle asuntopulalle on se, että yksityisiltä tai vapailta markkinoilta saatavaa rahoitusta ja rakentajia on hankala saada Lappiin.

– Vaikka olisi kuinka kehittyvä kunta tai alue, niin se nähdään vain matkailun kautta. Asuntotuotanto pitäisi myös pitää matkassa, Pinola sanoo.

– Erittäin tärkeä edunvalvontakysymys olisi ara-rahoituksen saaminen Lappiin, etelän kasvukeskusten lisäksi, Matti Pinola Lapin liitosta toteaa. Kuva: Sari Poyhonen / Yle

Ara-rahoitus tarkoittaa valtion korkotukilainoja tai lainojen takauksia. Niillä mahdollistetaan kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista.

– Tällä hetkellä ara-rahoituksesta suurin osa menee Etelä-Suomeen ja Lappiin tulee vain murusia, Matti Pinola Lapin liitosta sanoo.

– Monet matkailuyritykset vuokraavat ja ostavat taloja ja asuntoja, joita vuokraavat työntekijöilleen. Tätä on tehty pitkään, mutta yritykset ovat nyt joutuneet tekemään tätä entistä enemmän, jotta työntekijät saadaan töihin, toiminnanjohtaja Nina Forsell Lapin matkailuelinkeinon liitosta sanoo.

Mini- ja rivitaloja tulossa Posiolle vuokrattavaksi

Posiolle on mahdollisesti tulossa viitisentoista uutta vuokra-asuntoa asuntopulaa helpottamaan. Jos asia etenee kaupunginhallituksen suunnitelman mukaisesti, asunnot voisivat olla valmiita ennen ensi vuoden talvea.

Kunta vuokraisi rakentajalta rivitaloasuntoja ja miniomakotitaloja vuosivuokralla ja siitä edelleen asukkaille.

– Eli välivuokramallia haetaan, Posion kunnanjohtaja Pekka Jääskö kertoo.

– Suunnittelu on nyt käynnissä. Rakentaminen voisi alkaa varmaankin toukokuun lopussa. Toivottavasti valmista olisi ennen ensi talven lumia.

Kunnilla on tarve selvittää pullonkaulat

Lapissa on alkamassa Muonio-vetoisesti kuntien yhteinen hanke, jossa selvitetään asuntopulan tilannetta ja syitä, joita liittyy asuntorakentamisen pullonkauloihin.

– Kuuden muun Lapin kunnan kanssa yhteistyössä päätettiin, että lähdetään esiselvityshankkeella liikkeelle. Että saadaan paremmin hanskaan tilannekuva, Muonion kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki kertoo.

Mukana hankkeessa ovat Muonion lisäksi Kolari, Enontekiö, Inari, Utsjoki, Sodankylä ja Kittilä. Enbuska-Mäen mukaan myöhemmin mukaan voisi tulla vaikka kaikki Lapin kunnat, jos esiselvityshanke onnistuu ja saa jatkoa.

Kunnat ovat hakeneet rahoitusta hankkeelle Lapin liitolta, AKKE-hankerahoitusohjelmasta. Jos rahoituspäätös saadaan ja hankkeelle näytetään vihreää valoa, se voi alkaa vaikka jo marraskuussa. Noin vuoden päästä esiselvitys pitäisi olla valmis.

Enemmän aiheesta:

Lapin matkailubuumi pahentaa asuntopulaa – Inarissa tarve sadalle asunnolle

Lapin turismilla menee hyvin, mutta sillä on yllättävä kääntöpuoli: kausityöntekijöille ei riitä asuntoja

Keskustele aiheesta Yle-tunnuksella 24.11. klo 23 saakka

Suosittelemme sinulle