Hyppää sisältöön

Purkaako Turku liki 200 vuotta vanhat talot? Aalto-yliopiston apulaisprofessori: ”Tämä on viimeinen näin arvokas puutalokokonaisuus Suomessa”

Pitkään kiistellyn tontin puurakennukset ovat asiantuntijan mukaan hyväkuntoisia. Myös Turun museokeskus haluaisi säästää rakennukset. Vanha porvariskoti on palvellut niin liiketiloina kuin yökerhonakin.

Arkkitehti ja museokeskuksen tutkija puolustavat Turun kiistatontin taloja.
Minna Rosvall

Parikymmentä vuotta kestänyt kiistely Österbladin tontin kohtalosta Turun ydinkeskustassa voi ratketa pian – tai jatkua vielä vuosia.

Kivenheiton päässä Turun kauppatorilta sijaitsevalla tontilla on kaksi puutaloa ja komea kivitalo. Vanhimmilla rakennuksilla on ikää liki 200 vuotta.

Liiketaloksi rakennetun Österbladin puutalon alakerran liiketilat ovat tyhjentyneet kiivasta tahtia. Nyt lähes kaikki ikkunat ovat tyhjinä. Ohikulkijat katsovat niitä ihmeissään.

Arkkitehti, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Panu Savolainen sekä Turun museokeskuksen rakennustutkija Noora Gherghel säilyttäisivät rakennukset ja toivovat niihin elämää.

– Talot ovat olleet käytössä melkein 200 vuotta. Taloissa on ehtinyt olla satoja erilaisia liikkeitä ja toimijoita. Tämä tyhjyys on siinä mittakaavassa aika lyhytaikaista, pohtii Savolainen.

Seuraavaksi he katsovat Österbladin talon seinää pihan puolelta. Savolainen taputtelee seinää hellästi.

– Tämä seinä on avoin kirja 1800- ja 1900-lukujen rakentamiseen. Tämä on viimeinen näin arvokas puutalokokonaisuus Suomessa. Missään muualla ei nähdä kaupunkikeskustassa tällaista kehitystä. Ensin on 1800-luvun puukaupunki, ja sitten tulee kivitaloja 1800-luvun lopulla. Kerrokset ovat näkyvissä, kertoo Savolainen.

– Tämä voisi olla todella upea näyteikkuna kaupungin historiaan, mutta näyttää siltä, että historia ei hirveästi kiinnosta. On surullista nähdä, että rakennukset ovat jääneet huonolle hoidolle. Olemme keskeisellä paikalla Turussa, kertoo Gherghel.

Arkkitehti Panu Savolainen ja rakennustutkija Noora Gherghel pitävät Österbladin tontin rakennuksia suojelemisen arvoisina. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Museokeskus on suojelun kannalla

Österbladin tontti oli vahvasti kiistojen kohteena noin 20 vuotta sitten, kun Turun pääkirjaston laajenemista suunniteltiin tontin suuntaan. Lopulta uusi pääkirjasto nousi kuitenkin kadun toiselle puolelle, kauppaneuvos Fredric von Rettigin 1900-luvun alussa rakennuttaman kirjastotalon yhteyteen.

Yle pyysi kommenttia Österbladin tontin suunnitelmista Turun kaupungilta. Sieltä luvattiin kommentoida asiaa, kun kaavoitus etenee. Se jatkuu heti, kun maanomistaja on allekirjoittanut kaavan valmistelusopimuksen.

Tontin omistaa Oy J. Österblad Ab. Sen pääomistaja on TS-Yhtymä ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Ketonen, joka on kuuluisaa lehtisukua. TS-yhtymän toimitusjohtaja ei vastannut Ylen viestiin, jossa kysyttiin tontin omistajan suunnitelmista.

Turun Sanomat kertoi maaliskuussa neljästä eri vaihtoehdosta (siirryt toiseen palveluun). Yhdessä esityksessä kaikki vanhat rakennukset poistettaisiin.

Museokeskuksen rakennustutkija Noora Gherghel vahvistaa, että museokeskus suojelisi kaikki rakennukset.

– Tämä on Turun historian kannalta niin merkittävä kohde, että suojelu on perusteltua. Rakennusten arvo on niin merkittävä. Kaikki rakennukset pitäisi säilyttää. Emme lähde arvottamaan rakennuksia, mikä niistä olisi arvokkaampi kuin toinen, kertoo Gherghel.

Rakennustutkija toivoo taloihin edelleen elämää.

– Liian usein ajatellaan, että vanhasta rakennuksesta pitäisi tehdä museo, että se voisi säilyä. Meille ei kovin montaa vanhaa rakennusta jää jäljelle, jos tämä on lähestymistapa.

Lopullisen päätöksen tontin kohtalosta tekee Turun kaupunginvaltuusto. Gherghel ei osaa arvioida, milloin päätöksenteko etenee. Alun perin kaavaluonnoksen piti tulla jo tämän vuoden joulukuussa.

– Jos rakennukset päätetään purkaa, alkaa jopa vuosia kestävä valitusprosessi, arvioi Noora Gherghel.

Vasemmalla näkyy Österbladin talo ja oikealla kuvassa on iso kivitalo, jonka kohtalo on myös keskusteluissa mukana. Kuva: Arash Matin / Yle

Aito liikerakennus ja seuratalo, josta tuli yökerho

Arkkitehti Panu Savolainen tuntee Österbladin tontin talot. Hän on tutkinut ne läpikotaisin muutama vuosi sitten. Hän osaa arvioida niiden kunnon. Rakennukset on tehty hyvin, ja ne ovat kestäviä.

Linnankadun ja Kauppiaskadun kulmassa sijaitseva Österbladin talo on rakennettu pystyhirsitekniikalla.

– Talo on hieman painunut. Hirsiä on avattu ja niitä on tutkittu. Mitään isoja ongelmia ei ole. Taloa pitäisi vain nostaa vähän ylöspäin. Isoimmat ongelmat on takapihalla, jossa tiili- ja puuosat liittyvät toisiinsa. Ne vaativat vähän enemmän korjaustöitä, kertoo Savolainen.

Niin sanottu Dynamon talo on rakennettu Turun palon jälkeen, eli noin vuonna 1830. Christian Bäck suunnitteli sen. Savolainen kertoo, että hän oli yksi amatööriarkkitehdeistä. Turun palon jälkeen monista kauppiaista tuli arkkitehtejä.

– Talo on hirsirungoltaan ihan hyvässä kunnossa. Olen koputellut ja katsellut läpi sen. Missään tapauksessa se ei ole purkukuntoinen.

Rakennus oli porvariskoti 1900-luvun alkuun asti. Myöhemmin siitä tuli urheiluseuran talo, ja nykyään rakennuksessa toimii yökerho Dynamo, joka on niittänyt mainetta ulkoturkulaistenkin keskuudessa.

Arkkitehti Panu Savolainen näyttää, että seinän takana on Österbladin taloa tukeva pystyhirsi. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Suomessa pitää lopettaa purkaminen

Arkkitehti Panu Savolainen ei arvota Österbladin tontin taloja keskenään. Kivirakennus ei ole sen arvokkaampi kuin puurakennuksetkaan. Kaikki pitäisi säilyttää, ja tontin sisäpihalle mahtuu vielä paljon muuta.

– Meidän pitäisi yksinkertaisesti lopettaa kaikki purkaminen tällä hetkellä ihan ilmastosyistä. Jos rakennuksessa on huono maali, se ei tarkoita, että ne olisivat huonokuntoisia. Meidän pitäisi päästä irti siitä, että kaiken pitää aina hohtaa ja olla uutta. Tällä hetkellä Suomessa puretaan hyvin nuoria rakennuksia 30–40 vuotta vanhoja, pohtii Savolainen.

Savolaisen mukaan esimerkiksi Österbladin tontilla oleva kivitalo ei vaadi oikeastaan mitään korjauksia.

– Siellä on aivan upeita kaakeliuuneja jokaisessa asunnossa ja priimakuntoiset kattorakenteet 1880-luvulta, hienoa kirvesmiehen veistotyötä.

Kuitenkin Savolainen suhtautuu toiveikkaasti talojen tulevaisuuteen. Hän uskoo, että hyvinvoivat talovanhukset voivat olla samalla paikalla vielä toiset 200 vuotta.

– Viime keväänä kuultiin valtuustosta ihan demareita ja kokoomusta myöten, että säilyttämistä kannatetaan aika laajasti. Onhan Turun pormestari Minna Arve henkilökohtaisesti ilmoittanut, että yksi hänen lempipaikoistaan Turussa on tämä yökerho Dynamo, kertoo Savolainen.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 27.11. kello 23:een asti.

Aiheesta aiemmin:

”Våra inte så gamla hus är framtidens jättegamla” – kommer trähus att falla offer för Åbosjukan igen?

Turku selvittää Dynamon rakennuksen ja muiden puutalojen suojelua

Suosittelemme sinulle