Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Hallitsevan maailmanmestarin kirous on ollut 2000-luvulla enemmän sääntö kuin poikkeus jalkapallon MM-kisoissa. Ennen tiistai-iltaa ainoastaan Brasilia oli onnistunut vuonna 2006 voittamaan hallitsevana mestarina avausottelunsa.
Ranskaa kirous ei Qatarissa hetkauttanut, vaan maa lasketteli selvään 4–1-voittoon Australiasta. Kirouksen henki piti kuitenkin ravistella pois ranskalaisten pelipaidoista, sillä Australia aloitti maalinteon. Craig Goodwin hiipi takatolpalle maalintekoon Benjamin Pavardin selän takaa.
Oli kyse sitten kirouksesta tai mistä tahansa, sai Ranskan väliinpitämätön alku Yle Urheilun asiantuntijan ja Suomen maajoukkueen päävalmentajan Markku Kanervan hämmästyneeksi.
– Todella huonoa puolustamista, mikä kertoo ehkä Ranskan ylimielisyydestä. Pavard hölkkäilee maalille eikä havainnoi ollenkaan ympäristöä. Aivan käsittämätöntä, Kanerva kertasi ihmetellen taukostudiossa.
– Tuli mieleen, että he lähtivät iltapäiväkävelylle. Aikamoista hölkkäämistä, missä aggressiivisuutta ei näkynyt oikein missään. Kai he ajattelivat, että jatketaan alkulämpöjä ensimmäinen vartti.
Unihiekka karisi ranskalaisten silmistä Adrien Rabiot'n tasoitettua 27. minuutilla. Australian rohkaiseva alku suli lopullisesti viittä minuuttia myöhemmin heikkoon pelinavaamiseen. Rabiot riisti pallon ja vapautti Olivier Giroud'n maalintekoon.
Toisella jaksolla Australia putosi kyydistä ja Ranska herkutteli vielä kaksi maalia lisää. Giroud nousi toisella osumallaan Ranskan kaikkien aikojen maalintekijäksi yhdessä Thierry Henryn kanssa. Molemmilla on nyt 51 maalia.
Ranskassa päästiin siis nukkumaan hyvillä mielin, mutta voitosta huolimatta ainakin seuraavan vastustajan Tanskan hotellilla ottelua katsottiin tarkasti punakynän kanssa ja saatiin muistivihkoon täytettä.
Yle Urheilun asiantuntija Jonne Kunnas komppasi Kanervaa ja näki varsinkin ottelun alun kehnona. Hänen mukaansa avausottelu paljasti pelistä Ranskan kannalta vaaran merkkejä.
– Joukkue ei ollut samalla sivulla pallollisessa pelaamisessa. Se oli todella hidasta. En ole ihan varma, riittävätkö puolustuslinja ja keskikenttä löytämään reittejä ylimmille pelaajille Kylian Mbappelle ja Ousmane Dembelelle, Kunnas sanoo.
Australiaa vastaan reittejä lopulta alkoi löytymään, mutta Kunnaksen mukaan syy oli enemmän Australian huonoudessa kuin Ranskan hyvyydessä. Toisen jakson kaksi maalia syntyivät keskityksistä Australian heikon boksipuolustamisen avustamana.
– Tulevat lohkopelit ja viimeistään jatkopelit ovat Ranskalle iso testi. Pallonliikuttelusta ja hyökkäyspelin rakenteesta on pieni huoli, Kunnas toteaa.
Ottelun hahmoksi nousi Giroud, jolle aukesi paikka avauskokoonpanoon Karim Benzeman loukkaantumisen myötä. Giroud on päävalmentaja Didier Deschampsille monipuolinen ase, eikä häneltä välttämättä edes tarvita maaleja. Neljä vuotta sitten Giroud tahkosi MM-kultaa voittaneen joukkueen ykköshyökkääjänä ilman yhtään laukausta maalia kohti.
– Hän ei ole ehkä maailman paras, mutta silti äärettömän hyvä. Hän voi pelata target-tyylisenä kärkenä, linkkinä Mbappen ja Dembelen tai kenen tahansa linjan taakse menevän pelaajan välillä ja Antoine Griezmannin tukena, Kunnas sanoo.
Australiaa vastaan kentällä nähtiin paljon myös toisenlaista Giroud'ta.
– Boksissa hän on äärettömän hyvä liikkumaan alueella, mistä maaleja tehdään. Vaikkei hän ole itse pallossa, hän pystyy tekemään tilaa muille.
Maaliennätyksestä huolimatta Giroud'lle jäi Australia-ottelusta myös hampaankoloon. Hattutemppu oli lähellä eikä millä tahansa tavalla, vaan saksipotkulla. Akrobaattinen yritys viuhui vain niukasti maalin ohi.
Sattumaa upea suoritus ei ollut, sillä saksipotkut tai oikeastaan akrobaattiset maalit ovat Giroud'lle eräänlainen tavaramerkki. Parhaiten hänet tunnetaan vuoden 2017 hienoimpana maalina maailmassa palkitusta skorpionipotkusta. Giroud ohjasi pallon maaliin selkänsä takaa kantapäällä Arsenalin paidassa.
– Hänessä on Zlatan-viboja. Kehon ja kropan hallinnan täytyy olla korkealla tasolla, että tuollaisia suorituksia pystyy tekemään. Toinen asia on, miten hyvin hän hahmottaa keskityspalloja, lukee lentoratoja ja asemoi itsensä hyviin paikkoihin, Kunnas sanoo.