Hyppää sisältöön

Naudanliha kävi niin kalliiksi, että sen myynti romahti – nyt tilat ovat ongelmissa teuraskokoisten eläinten kanssa

Kannonkoskelaiselta Lähteisten tilalta lähti teurastamoon vain puolet suunnitellusta nautamäärästä. Samaan aikaan esimerkiksi polttoaineen hinta on tuplaantunut.

Naudanliha jää yhä useammin hyllyyn, samaan aikaan teurastamoilla on ruuhkaa ja uusille vasikoille voi olla vaikea löytää kasvatuspaikkoja.

Kannonkoskelaisen tilan navetassa mölisee 450 mullikkaa. Kasvamassa on lihaa suomalaisiin pöytiin.

Karjaa kasvattavat yrittäjinä ja sopimusviljelijöinä Mika ja Tiina Lähteinen, heidän asiakkaansa on HKScan.

– Vasikat tuodaan tänne kahden viikon ikäisinä ja me kasvatamme niitä melkein kaksi vuotta, Tiina Lähteinen sanoo.

Nyt teurastukset ovat sekä Atrian että HKScanin mukaan viikosta pariin viikkoon myöhässä. Lähteisten kannalta se tarkoittaa sitä, että tilipäivät myöhästyvät.

Kulut taas juoksevat katkoitta, ja niistä vastaa viljelijä.

– Eläimet ovat tilalla niin kauan, että teurastamo ilmoittaa niiden noudosta. Uusia vasikoita olisi tarjolla, mutta kun teuraita ei lähde, Tiina Lähteinen toteaa.

Tiina ja Mika Lähteinen kamppailevat kasvaneiden kulujen ja myöhästyvän tilin kanssa. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Teurastuksen viivästyksen taustalla on suomalaisten naudanlihankulutukseen tänä vuonna tullut kuoppa, joka sai lihatalot jarruttamaan teurastuksia. Esimerkiksi Atria pudotti lokakuussa teurastukset väliaikaisesti viidestä neljään päivään viikossa.

Kulutus romahti kesällä

Suomalaiset syövät naudanlihaa vuodessa noin 17 kiloa henkeä kohden. Kokonaiskulutus on yli sata miljoonaa kiloa.

Kulutus oli suurin piirtein samalla tasolla 50 vuoden ajan, aina viime kesään saakka.

– Heinä-, elo- syyskuussa naudanlihan kulutus pieneni yhdeksän prosenttia. Se on historiallisen suuri pudotus, sanoo Atria Alkutuotannon toimitusjohtaja Reijo Flink.

Lihaksi muutettuna prosentit tarkoittavat noin puoltatoista kiloa vuodessa jokaista suomalaista kohden.

Kulutuksen lasku näkyy lihatalojen pakastevarastoissa, ne ovat kasvaneet syksyn aikana nopeasti.

– En näe varastoa ainakaan vielä ongelmana, ei se suhteessa kulutukseen iso ole. Eikä tuotantoa edes voi tasata pistämällä teurastukset tauolle, sanoo HKScanin Suomen liiketoimintayksikön vastaava johtaja Jari Leija.

Teuraaksi lähti puolet suunnitellusta

Lähteisen tilalla osa teurastuskokoisista naudoista on edelleen navetassa.

– Kysynnän pieneneminen näkyy meillä siinä, että nytkään ei täyttä määrä haettu eläimiä, puolet vain. Täytyyhän niitä muiltakin hakea, että vasikoille saadaan tilaa, sanoo Mika Lähteinen.

Lähteisten navetalla on jo uudet vasikat teuraaksi lähteneiden eläinten tilalla. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Lihatalolle on parempi säilöä liha navetassa nahan alla kuin pakastimessa, lihaa kun saattaa tulla navetassa lisää.

– Heille se on halvempaakin, kulut ovat meidän ongelmamme. Eläimet syövät koko ajan, ja isot eläimet syövät paljon. Mekin olemme ostoviljan varassa.

Teurastettavan eläinmäärän minimiä sopimuksissa ei ole.

– Ihan saamme omalla riskillä kasvattaa. Sopimuksesta pääsee eroon vain sillä, että myy ensin navetan tyhjäksi, eli siihen menee se melkein kaksi vuotta, Mika Lähteinen sanoo.

Hinnoilla kulutus kasvuun

Atria on pyrkinyt pitämään lihan liikkeellä aktiivisella hinnoittelulla. Arvokkaita ruhonosia on myyty kampanjoilla yhteistyössä kaupan kanssa.

– Pudotimme esimerkiksi kymmenprosenttisen nautajauhelihan hintaa toista euroa rasiaa kohden, ja sen kulutus lähti uudelleen aika vahvaankin kasvuun. Toisin sanoen kuluttajien hintapiste tuli testattua, sanoo Reijo Flink.

Kalliimmat ruhonosat eivät ole tahtoneet käydä kaupaksi. Kuva: Sam Stäuber / Yle

HKScanin Jari Leija arvelee, että kauppa lähtee markkinoimaan arvokkaampia ruhonosia nykyistä aktiivisemmin.

– Varmasti esimerkiksi puhdas nautajauheliha tulee takaisin toimenpiteisiin, Leija sanoo.

Tuottajille muutokset kuluttajien käyttäytymisessä eivät kovin vikkelästi näy, mutta tilipussissa ne tuntuvat.

– Emme ole saaneet varsinkaan arvolihasta niin hyvää hintaa kuin tuottajien kustannuspaine edellyttäisi. Siksi emme ole saaneet tuottajahintojakaan niin korkeiksi kuin moni tuottaja olisi varmasti odottanut, Flink sanoo.

Polttoainekulut tuplaantuivat

Lähteisten suorat kulut ovat kasvaneet 140 000 eurolla vuodessa.

– Tuottajahinta on noussut euron kilolta, eikä se ole likikään suhteessa kuluihin. Ennen meni pelkästään polttoaineeseen 40 000 euroa, nyt menee 80 000, ei se euron korotus piisaa, Mika Lähteinen sanoo.

Karjanhoito on kirjaimellisesti kokopäivätyö, sanoo Mika Lähteinen. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Seuraava tili Lähteisillä on odotettavissa ensi vuonna. Milloin, sitä ei vielä tiedä.

– Se tarkoittaa, että laskuja jää maksamatta. Pahimmassa tapauksessa niitä menee perintään ja ulosottoon.

Lihataloja Lähteiset eivät tilanteesta syytä, tähtäimessä on huipputuloksia takonut kauppa.

– Nehän kehuvatkin, kuinka hinnoitteluvoimaa on ja pannaan hinnat kohdalleen. Niille se tulee se paras voitto, sanoo Mika Lähteinen.

Heinä-syyskuussa, samaan aikaan kun naudanlihan tuotanto sukelsi, Kesko teki vertailukelpoista liikevoittoa ennätykselliset 243 miljoonaa euroa. S-ryhmällä vuoden ensimmäisen puoliskon voitto kasvoi edellisestä vuodesta 46 prosenttia 66 miljoonaan euroon.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta tässä 25.11. kello 23 saakka.

Lue myös:

Lihan hinta vaikuttaa jo suomalaisten ostokäyttäytymiseen – sianliha ja edullisemmat ruhon osat päätyvät ostoskärryyn yhä useammin

Atrian tuottajahinnat ovat nousseet vuodessa 30 prosentilla – lihantuottajat: ”Lisää tarvitaan ja olisi tarvittu jo”

Halvalla lihalla on hintansa

Suosittelemme sinulle