Hyppää sisältöön

Pieni virhe kaivuutöissä voi aiheuttaa laajan vatsatautiepidemian – kukaan ei välttämättä tiedä, missä kunnan vesiputket sijaitsevat

Vesijohtoverkoston tarkoissa sijaintitiedoissa on vakavia puutteita. Ongelman laajuutta ei tiedä kukaan. Esimerkiksi kaivuutöiden yhteydessä rikkoontunut putki voi aiheuttaa juomaveden likaantumisen.

Waltteri Martelin esittelee karttoja, jotka Sysmässä ja monessa muussakin kunnassa saattavat olla sekalainen kokoelma paperia. Tietojen tarkkuudesta ei välttämättä ole takeita. Kuva: Mika Moksu / Yle
Mika Moksu

Suomen vesijohtoverkoston rapautuminen nousi jälleen esille, kun Helsingissä sattui massiivinen putkirikko. Ikääntyvät putket vaativat aiempaa enemmän korjaamista, ja verkostojen sijainti on ainakin osittain hukassa isossa osassa maata. Mikäli putkiston tarkkaa sijaintia ei tiedetä, edessä voi olla vakavia ongelmia.

Kaikki haastatellut asiantuntijat ja viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että verkostojen sijaintitiedoissa on pahoja puutteita.

Sysmässä Päijät-Hämeessä kärvisteltiin viime talvena viikkoja vesikriisin keskellä. Kaivinkone sohaisi vesijohdon poikki, ja verkostovesi saastui. Veden käyttökielto koski pahimmillaan satoja talouksia.

Kunnalla oli tarkat kartat vahinkopaikan verkostosta, mutta ne olivat hankalasti julkaistavassa muodossa. Kriisiviestintä veden käyttökiellosta kuntalaisille hankaloitui, kun sähköistä karttakuvaa ei saatu helposti kunnan verkkosivuille.

– Kun putkirikko sattuu, joku ryntää paperiarkistoon tutkimaan, löytyykö karttoja. Jos ei, on tukeuduttava henkilöstön muistiin. Jos meillä on töissä henkilö, joka on kaivellut alueella, hän saattaa muistaa putkien sijainnin, sanoo Sysmän kunnan tekninen johtaja Waltteri Martelin.

Marraskuun puolivälissä vesi tulvi kaduille Helsingissä, kun ison runkolinjan rikkoutuminen Kallion kaupunginosassa aiheutti putkirikkojen sarjan.

Verkostot hukassa etenkin pienemmillä vesiosuuskunnilla

Suomen Vesilaitosyhdistyksen mukaan on hyvin mahdollista, että pienemmillä osuuskunnilla ei ole tarkkaa tietoa putkistojen sijainnista.

Yhdistyksen apulaisjohtaja Mika Rontun mukaan on tyypillistä, että kartat ovat ainoastaan suunnitelmapiirustuksia. Verkostoa kaivettaessa vastaan voi tulla esimerkiksi kalliota, joka pitää kiertää.

Suunnittelematon mutka saattaa jäädä korjaamatta piirustuksiin.

– Useissa osuuskunnissa saattaa työskennellä hyvinkin pieni joukko ihmisiä. Henkilöstövaihdokset voivat johtaa siihen, että muistitieto verkostosta menee ihmisten mukana. On myös mahdollista, että kartta-aineisto katoaa, Rontu sanoo.

Tarkimman arvion sijaintitietojen puutteesta antaa Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n puheenjohtaja Vesa Arvonen. Hän arvioi, että maamme noin 1 300 vesiosuuskunnasta enintään neljäsosalla on tarkat sijaintitiedot verkostostaan.

– Tällä hetkellä toimivista vesiosuuskunnista puolet on perustettu 2000-luvulla. Niistä noin puolet on perustettu aikana, jolloin sijaintitietoja on kirjattu tarkemmin, Arvonen laskeskelee.

Viime talvena Sysmän putkirikon vuoksi talousvesi oli käyttökiellossa. Vedenjakelu asukkaille järjestettiin koulun yhteyteen. Kuva: Mika Moksu / Yle

Vesi pilalla, maha kuralla

Valvova viranomainen, Etelä-Savon ely-keskuksen vesihuoltopäällikkö Jyrki Lammila sanoo, että esimerkiksi Varsinais-Suomessa on todettu verkoston sijaintitietojen puuttuvan kunnallisilla vesilaitoksilla jopa kymmeniltä prosenteilta verkostosta.

– On esimerkkejä, joissa putket saattavat kulkea jopa eri puolella tietä kuin on luultu, Lammila sanoo.

Vesilaitokset ja osuuskunnat on jo muutaman vuoden ajan vesihuoltolain nojalla velvoitettu pitämään verkostoistaan sähköistä karttaa. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan niissä on silti isoja aukkoja.

Puutteet vesijohtojen sijaintitiedoissa ja verkoston rapistuminen voivat lisätä vesiepidemoiden riskiä. Vakavimmillaan vaarassa on ihmisten terveys.

Paikkatiedot helpottavat vuotokohdan etsimistä sekä vedenkäyttökieltojen tai keittokehotusten kohdentamista oikeille alueille. Saastuneen veden leviäminen laajalle alueelle voidaan estää verkostoa sulkemalla.

Erityisesti pienemmillä vesilaitoksilla ja vesiosuuskunnissa putkiston sijainti on osittain hämärän peitossa. Sysmässä paperiset kartat löytyvät ja kunta on alkanut digitoida verkoston sijaintitietoja, kertoo kunnan tekninen johtaja Waltteri Martelin. Kuva: Mika Moksu / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtava tutkija Ilkka Miettinen kertoo, että usein vesijohtojen vuodot ja veden saastuminen havaitaan nopeasti, jolloin sairastumisen riskiä saadaan pienennettyä. Samaan hengenvetoon hän painottaa, että saastunut juomavesi ei ole leikin asia.

Nokian vesikriisi herätti

Norovirukset ovat tyypillisiä juomaveden saastuttajia. Viruksia ei tarvitse olla talousvedessä kuin muutamia kymmeniä, että ne voivat voi aiheuttaa vatsaoireita.

– Vesi ei näytä likaantuneelta. Myös ulosteperäiset bakteerit voivat olla iso ongelma. Käsittämättömän pieni määrä laimentunutta ulostemateriaalia voi saastuttaa juomaveden niin, että se saattaa aiheuttaa vatsataudin, johtava tutkija Ilkka Miettinen sanoo.

Verkoston sähköinen kartta auttaisi vähentämään likaantuneen veden aiheuttamien sairauksien riskiä. Vesijohtoverkoston osia voitaisiin sulkea helpommin, jolloin vatsataudin leviämisen riski pienenisi. Kuva Sysmästä viime talvelta. Kuva: Mika Moksu / Yle

Nokialla vuonna 2007 sattuneen vesikriisin jälkeen Suomessa on kehitetty talousveden turvallisuutta järjestelmällisesti. Työ kantaa hedelmää, ja vesiepidemioiden määrä on laskenut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Veden saastumisesta johtuvia epidemioita sattuu Suomessa vain muutamia vuosittain.

– Yksi syy on parantunut tietoisuus vesiturvallisuudesta, toinen on järjestelmällinen riskiarviointi, sanoo THL:n Miettinen.

Sähköinen rekisteri ei takaa autuutta

Suomen iäkkäässä vesijohtoverkossa on arviolta useiden satojen miljoonien eurojen korjausvelka. Vesilaitosyhdistyksen mukaan putkirikkojen määrä kasvaa vääjäämättä

Yleistyneet ovat esimerkiksi haverit, joissa vesijohto vaurioituu korjauksen yhteydessä. Puutteellinen sijaintitieto on yksi avainsyitä putkivahingoille, sanoo THL:n Miettinen.

Ongelmaan yritetään löytää ratkaisua.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kerää valtakunnallista rekisteriä, johon voi ilmoittaa muun muassa viemäreiden, sähkökaapeleiden ja vesijohtojen sijainnit. Tiedot olisivat esimerkiksi kaivinkoneurakoitsijoiden saatavilla.

Sijaintitietopalveluun pääsee näillä näkymin syöttämään tietoja kesäkuussa, ja palvelu on käytettävissä vuoden 2024 alkupuolella. Tietoihin pääsee käsiksi vahvan tunnistautumisen, kuten pankkitunnusten kautta.

Tele- ja sähkökaapeleiden sekä kaukolämpöputkien, sijaintitietojen ilmoittaminen rekisteriin on omistajien lakisääteinen velvollisuus. Vesijohtojen sijaintitietojen ilmoittaminen on vapaaehtoista, mutta Traficom kannustaa ilmoittamaan ne. Kuva: Mika Moksu / Yle

Traficomin johtava asiantuntija Ari Karppanen sanoo heillä olevan hyvin tiedossa, että vesijohtojen sijaintitiedossa on isojakin puutteita ja epätarkkuuksia. Karppasen mukaan on mahdollista, että vesijohtojen sijaintitietoja ei saada tietokantaan kattavasti.

Hän painottaa, että epätarkka sijaintitieto on tyhjää parempi.

Putkien kartoitusta droonien ja tutkien avulla

Vesilaitosyhdistyksestä arvioidaan, että kartoitustyö ei ole helppoa. Pahimmillaan putkien paikkoja on etsittävä maan alle luotaavien tutkien avulla, helpoimmillaan voi riittää kuvauslento droonilla.

Pienimmissä vesiosuuskunnissa ei välttämättä ole putkien etsimiseen ja karttojen piirtämiseen tarpeeksi rahaa tai työvoimaa.

– Pienimmät vesiosuuskunnat toimivat talkoopohjalta, eikä niillä ole mahdollisuutta tehdä tarkkaa kartoitusta. Siksi sijaintitietopalveluun riittää sekin tieto, mikä on olemassa, Traficomin Karppanen toteaa.

Sysmä ja kahdeksan muuta kuntaa hakivat valtiolta tukea paperisten karttojen digitoimiseen. Hankeen kokonaissumma oli 940 000 euroa. Kuva: Mika Moksu / Yle

Sysmä sai valtiolta tukea karttojen digitointiin

Sysmän haki kesällä 2022 yhdessä kahdeksan muun kunnan kanssa valtiovarainministeriöltä avustusta karttojen digitoimiseen. Avustusta saatiin hieman alle 800 000 euroa.

Avustuksella on tarkoitus muun muassa kartoittaa olemassa olevia verkostoja ja siirtää tietoja sähköiseen muotoon.

Tällöin vuotoalueen näkee kännykän ruudulta.

– Voidaan nopeasti rajata alue, jossa vesi voi olla likaantunutta. Tulevaisuudessa palvelun kautta voidaan lähettää tekstiviesti-ilmoitukset sen alueen ihmisille, joita vuoto koskee, Sysmän kunnan tekninen johtaja Waltteri Martelin kertoo.

Suosittelemme sinulle