Hyppää sisältöön

Tässäkö lääke filmaamiseen? Asiantuntijoiden mielestä MM-kisoissa nähty lisäajan uudistus on tervetullut jalkapalloon

MM-kisojen otteluissa on nähty hätkähdyttävän pitkiä lisäaikoja. Palloliiton asiantuntija Joni Ruuskasen mukaan muutos ei ole haitaksi pelaajien terveydelle.

Esimerkiksi brasilialaista Neymaria on kritisoitu filmaamisesta. Arkistokuva vuoden 2018 MM-kisoista. Kuva: /All Over Press

Jalkapallon miesten MM-kisoissa on tänä vuonna entistä vahvemmin huomioitu pelikatkojen vaikutus otteluun. Tähän Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa on reagoinut aiempaa pidemmällä lisäajalla.

Katsojissa muutos on hieman aiheuttanut ihmetystä, sillä Fifa ei etukäteen tiedottanut asiasta suurisanaisesti. Joukkueille uudistuksesta on kerrottu, eikä turnauskentillä juuri ole protestoitu lisäminuuttien pamahtaessa näkyviin.

Yle Urheilun kisastudiossa asiantuntijat Jan-Peter Aravirta, Jani Honkavaara ja Toni Korkeakunnas totesivat, että pidempi lisäaika on tervetullut muutos jalkapalloon.

Avustava erotuomari Aravirta on tuominnut muun muassa Suomen, Kreikan ja Saudi-Arabian pääsarjoissa. Lisäksi vyöllä on EM- ja MM-karsintoja.

Hän uskoo, että pidempiä lisäaikoja nähdään jatkossa muuallakin kuin MM-näyttämöllä.

– Yleensä MM-kisoihin tuodaan jotain uutta. Tämä on sellainen asia, mikä tullaan muuttamaan kaikkialla jalkapalloilevassa maailmassa.

Kuinka tuomari pystyy sitten vaikuttamaan esimerkiksi loukkaantumisen esittämiseen, filmaamiseen? Jos kyseessä on vähänkään vakavampi loukkaantuminen, peli pistetään poikki, Aravirta sanoo.

– Nykyään, jos jää kentälle makaamaan, eikä tilanne näytä vakavalta, peliä jatketaan. Sekin on auttanut tässä ajanpeluussa, hän jatkaa.

Aravirta huomauttaa, että näissä kisoissa tuomarit ovat olleet proaktiivisia eli ennakoivia, kun he ovat keskustelleet pelaajien kanssa ennen kulma- ja rangaistuspotkuja.

– Se syö sitä peliaikaa. (Lisäaikamuutos) on tosi hyvä, kun tuomarille annetaan rauha tehdä työnsä, eikä se vaikuta aktiiviseen peliaikaan.

Katso studiolähetys tästä linkistä. Keskustelu lisäajasta alkaa kohdassa 10.30.

”Mitä enemmän jalkapalloa pelataan, sitä parempi”

Asiantuntijat Honkavaara ja Korkeakunnas uskovat, että pidempi lisäaika ei vaikuta peliin suuresti.

HJK:n valmentajana työskentelevä Korkeakunnas sanoi, että pelin loppupuolella taktisilla loukkaantumisilla ja muilla keinoilla hankitaan aikalisää. Näiden hetkien aikana valmennusjohto voi hienosäätää joukkueensa pelisuunnitelmaa.

– Ei aikalisän hankkiminen vaikuta siihen, kauanko peli jatkuu. Mitä enemmän jalkapalloa pelataan, sitä parempi.

Konkreettisesti valmentaja ehkä pystyy antamaan pelaajille muutamia neuvoja, kyselemään vireystilasta ja suuntaamaan joukkueen ajatukset pelitilanteisiin.

Kuinka paljon joukkueet sitten hyötyvät taktisista pelikatkoista? Honkavaaran mukaan niillä voidaan vaikuttaa paljon pelirytmiin, jonka ansiosta momentum voi kääntyä suurestikin.

Eli pallo peliin vaan, eikä sillä ole niin väliä, paljonko lisäaikaa pelataan?

– Joo, joo. Fysiikkavalmentajille vaan lisää duunia, että pelaajat jaksaa painaa, Korkeakunnas murjaisi lopuksi.

Senegal–Hollanti-ottelussa neljäntenä tuomarina toiminut Andres Matone valmistautuu näyttämään lisäajan. Kuva: Claudio Villa / Getty Images

Miten lisäaika vaikuttaa pelaajiin?

Palloliiton fyysisen valmennuksen asiantuntija Joni Ruuskanen sanoo, että pidempi lisäaika ei ole riskitekijä pelaajan näkökulmasta.

– Sillä pyritään vain taklaamaan katkojen lyhentämää aktiivista peliaikaa. Kokonaiskuormitus ei välttämättä niin paljoa kasva.

Ruuskasen mukaan 10 minuutin aikana pelaaja juoksee noin kilometrin, josta 150 metriä on kovan intensiteetin juoksua. Työmäärä riippuu yleisestä ottelukuvasta ja pelaajan pelipaikasta, hän muistuttaa.

– Mielestäni on oikeudenmukaisempaa niin, että peliaikaa pidennetään lopusta. Varmaan ne pelaajat ovat häviäjiä, jotka ovat tottuneet siihen, että kuluttamalla aikaa saadaan etua.

Käynnissä olevissa MM-kisoissa lisäaikaa on annettu jopa yli 20 minuuttia. Ruuskanen sanoo, että lisäaika on jo verrattavissa jatko-otteluun, joka kestää 2x15 minuuttia.

– Nykyinen viiden vaihdon käytäntö mahdollistaa sen, että otteluiden lopussa intensiteetti on kovempi.

Pelaajien suorituskykyä jatko-otteluissa on tutkittu (siirryt toiseen palveluun) muun muassa vuoden 2014 MM-kisojen ajalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin pelaajia, jotka pelasivat koko ottelun eli 120 minuuttia.

Tarkasteltavia muuttujia oli yhdeksän, kuten esimerkiksi minuutissa kuljettu kokonaismatka, huippunopeus ja sprinttien määrä minuutissa.

Tuolloin havaittiin, että pelaajien suorituskyky laski noin 15–20 prosenttia kaikilla yhdeksällä osa-alueella, kun jatko-ottelua verrattiin ensimmäiseen puoliaikaan.

Ruuskasen mukaan fysiikkavalmennuksen käytännön työtä on se, miten suorituskyvyn laskuun pystytään reagoimaan. Varsinaisen peliajan ja lisäajan välillä ei ole puoliaikojen tai jatko-ottelun kaltaista taukoa, mikä asettaa omat haasteensa.

Loukkaantumisen antama aikalisä voi auttaa esimerkiksi hiilihydraattitasojen nostossa, jos pelaajat ehtivät syömään energiageelejä tai lisäravinteita.

– Pyritään löytämään joku hetki, jonka pelaajat voivat käyttää tankkaamiseen, Ruukanen sanoo.

Suosittelemme sinulle