Hyppää sisältöön

Kapina kuivui: Maratonmittainen yhtiökokous hyväksyi Fortumin yli 100 miljoonan ”lahjan” valtiolle – näin Fortum perusteli ratkaisua

Fortumin ylimääräinen yhtiökokous käytiin kapinahengessä. Piensijoittajia saapui kokoukseen yhteisillä bussikuljetuksilla.

Fortumin hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala (eturivissä 1. vasemmalta) ja toimitusjohtaja Markus Rauramo (2. vasemmalta) odottivat Fortumin ylimääräisen yhtiökokouksen alkamista Helsingin Kulttuuritalolla keskiviikkona. Kuva: Lehtikuva

Vähemmistöomistajien kapina suli Fortumin yhtiökokouksessa.

Miltei viisi tuntia kestänyt ylimääräinen yhtiökokous siunasi lopulta Fortumin valtiolta saaman lainan, joka on suututtanut lukuisat yhtiön vähemmistöomistajat.

Vastaan äänestivät muun muassa eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Pörssisäätiö ja Suomen osakesäästäjät.

Puolesta äänestäneitä oli lopulta niin paljon, että laina olisi hyväksytty ilman valtion enemmistöääniäkin.

Fortumin piti hakea ylimääräiseltä yhtiökokoukselta hyväksyntä syyskuussa jo tehdylle rahoitusjärjestelylle, jossa Suomen valtio myönsi Fortumille 2,35 miljardin euron lainan. Hyväksyntä tarvittiin, koska lainaaja eli Suomen valtio saa järjestelyn osana maksutta runsaan potin Fortumin osakkeita.

Juuri se on suivaannuttanut useat omistajat.

Esimerkiksi Pörssisäätiö ja Suomen osakesäästäjät puhuivat voimakkaasti järjestelyä vastaan jo ennen yhtiökokousta. Piensijoittajia oli saapunut kokouspaikalle, Helsingin Kulttuuritalolle jopa järjestetyillä bussikyydeillä.

Mistä suuttumus johtuu?

Syy on yksinkertainen. Valtio, joka omistaa entuudestaan noin 51 prosenttia Fortumista, saa järjestelyssä noin prosentin osuutta vastaavan potin Fortumin osakkeita maksutta. Nykyisellä osakekurssilla kyse on noin 130 miljoonan euron arvoisesta osake-erästä.

Samalla muiden omistajien omistus liudentuu eli pienenee samassa suhteessa.

Muiden omistus pienenee, koska osakemäärän kasvatus vaikuttaa ainoastaan siihen, kuinka suuren omistusosuuden yksittäinen osake tuo. Yhtiön arvoa osakemäärän kasvattaminen ei sen sijaan muuta.

Lisäksi pienomistajia sapettaa valtion lainan muutoin kovat ehdot.

– Sen lisäksi, että järjestelyssä tulee maksuton osakeanti valtiolle, siinä on aivan liian kova, 14 prosentin korko, kritisoi esimerkiksi Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman.

Fortumin johto: vaihtoehtoja ei ollut

Yhtiökokouksessa lukuisat osakkeenomistajat tivasivat Fortumin johdolta selityksiä valtiolta nostettuun lainaan. Myös valtio sai osansa piensijoittajien kritiikistä.

Moneen kriittiseen puheenvuoroon vastattiin salista aplodeilla.

Ydinkysymyksiä oli karkeasti kaksi: Miksi Fortum otti lainan, jonka ehtona on korkea korko ja valtiolle annettava ilmainen osake-erä? Miksi lainaa ei haettu muualta?

Hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala ja toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoivat, että valtion tarjoaman lainan nostaminen oli yhtiölle viimeinen vaihtoehto.

Fortum tarvitsi kesän lopulla lainaa, koska siltä uhkasi loppua rahat, kun sähköfutuurien hinnat kohosivat hyvin nopeasti. Sähköyhtiöille futuurihintojen nousu merkitsi jättimäisiä vakuusvaatimuksia.

Yhtiön ydinliiketoiminta, eli sähkönmyynti, on tällä hetkellä hyvin kannattavaa, mutta se joutuu tallettamaan jättisummia vakuuksiksi. Myöhemmin yhtiö saa vakuudet takaisin.

Yhtiön mukaan Fortumin vakuusvaatimukset kasvoivat kovimmillaan viikossa jopa miljardilla eurolla. Enimmillään sillä oli vakuuksissa kiinni yli viisi miljardia euroa.

– Enimmillään yli 500 miljoonaa euroa lisävakuuksia yhden päivän aikana, toimitusjohtaja Rauramo sanoi.

Näissä oloissa ja hyvin lyhyellä varoitusajalla yhtiö ei saanut johdon mukaan rahoitusta muualta. Esimerkiksi kaikille omistajille suunnattu osakeanti olisi yhtiön mukaan kestänyt liian pitkään. Joukkovelkakirjojen liikkeellelasku taas olisi ollut yhtiön mukaan hyvin epävarmaa ja liian riskistä.

Lukuisilla pankeilla vastaan tulivat Rauramon mukaan jo koko energia-alaa koskevat riskirajat. Vakuuksiin rahaa hakivat samaan aikaan useat energiayhtiöt.

Toimitusjohtaja Rauramo sanoi, että olisi ollut ”vastuutonta ja vaarallista” olla ottamatta valtion lainaa, vaikka sen ehdot olivat surkeat. Ilman rahoitusta yhtiö olisi ajatunut maksukyvyttömyyteen.

Se olisi samalla uhannut koko pohjoismaista sähköpörssiä, jossa Fortumin miljardivakuudet olisivat kaatuneet muiden yhtiöiden niskaan.

– Ei tiedetty, pysyisikö [sähköjohdannais]pörssi pystyssä, toimitusjohtaja Rauramo sanoi yhtiökokouksessa.

Piensijoittajat kritisoivat Fortumin varautumista hitaaksi

Lainajärjestelystä ja siihen kuuluvasta valtion ilmaisesta osakeannista sovittiin syyskuun alussa.

Yhtiö nosti 2,35 miljardin euron lainan ensimmäisen, 350 miljoonaa euroa, erän syyskuun lopulla. Yhtiön oli lainaehtojen mukaan nostettava ensimmäinen erä syyskuun loppuun mennessä, tai lainalupaus olisi rauennut.

Tuolloin sähköfutuurien hinnat ja Fortumilta vaaditut vakuussummat olivat laskeneet selvästi huippulukemista. Piensijoittajat kysyivät yhtiökokouksessa, miksei rahoitusta haettu tällöin muualta.

Rauramon mukaan Fortumin on hyvin vaikeaa saada tällä hetkellä rahoitusta muualta. Entisen tytäryhtiö Uniperin myynti on yhä kesken, Fortum etsii ostajaa Venäjän-liiketoimilleen ja sen strategiatyö on kesken.

Rauramo painotti useaan otteeseen, että rahoitus on yhä tarpeen. Hän totesi, että sähkömarkkinoiden tilanne voi vielä kriisiytyä talvella. Silloin futuurien hinnat voivat jälleen kohota hyvin kalliiksi, jolloin Fortumilta vaadittaisiin taas valtavia vakuusmaksuja.

Vähemmistöomistajat penäsivät Fortumilta vastauksia siihen, miksi jättivakuuksiin ei oltu varauduttu aiemmin. Futuurien hinnat olivat nousussa kesän alusta asti.

Tästä Fortumia kritisoi aiemmin myös valtion omistajaohjausyksikkö, joka lopulta neuvotteli lainaa Fortumille. Valtion kanta oli, että Fortumin olisi pitänyt hakea rahoitus vapailta markkinoilta.

– Kävimme aktiivisia keskusteluja Fortumin kanssa koko kevään. Keskusteluissa sanoimme, että jos heille tulee rahatarpeita, heidän on oltava ajoissa liikkeellä, omistajaohjausyksikön finanssineuvos Maija Strandberg kertoi.

Fortum vastasi, että futuurihintojen nousu oli loppukesällä ennennäkemättömän nopeaa. Elo–syyskuun vaihteessa futuurit nousivat äkisti, kun Venäjä kertoi Nordstream-kaasuputken pysyvän suljettuna huoltokatkon jälkeen.

Yhtiön rahoitusjohtaja totesi, ettei hän ole nähnyt yli 25-vuotisella urallaan yhtä vaikea olosuhteita energiarahoituksessa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 24.11. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Kapina yhtiökokouksessa: Fortum on antamassa valtiolle yli sadan miljoonan osakepotin – näin se koituu piensijoittajien tappioksi

Valtio valmisteli ohituskaistalta Fortumille yli 2 miljardin kriisilainan Solidiumin kautta – näin toimitusjohtaja Rauramo kommentoi lainaa

Hallitus esittää energiayhtiöille kymmenen miljardin euron kriisipakettia ja toivoo, ettei rahoja tarvitse koskaan käyttää

Suosittelemme sinulle