Hyppää sisältöön

Helsinki jatkaa jättimäistä investointiohjelmaansa ja ottaa velkaa

Merkittävin osuus Helsingin ensi vuoden menolisäyksistä kohdistuu kouluihin ja päiväkoteihin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2023 talousarvion keskiviikkona.

Helsingin kaupunki investoi liikennehankkeisiin, asuntotuotannon edistämiseen ja koulujen korjaamiseen. Kuva: Matti Myller / Yle

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helsingin ensi vuotta koskevan talousarvion. Vuoden 2023 budjetti kasvattaa kaupungin toimintamenoja noin kuusi prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna. Toimintamenojen kasvattamisen lisäksi Helsinki päätti jatkaa miljardiluokan investointiohjelmaansa.

Rahaa käytetään esimerkiksi suuriin liikennehankkeisiin, asuntotuotannon edistämiseen ja koulujen korjaamiseen.

Rahoitusjohtaja Tuula Saxholmin mukaan budjetilla vastataan kaupungin tulevaan kasvuun.

– Budjetti on laadittu kaupunkistrategian mukaisesti vastaamaan odotettua kasvua, Saxholm summaa.

Investointeja myös velkarahalla

Toisin kuin edellisellä valtuustokaudella, investointeja tullaan rahoittamaan myös velkarahalla. Rahoitusjohtaja Tuula Saxholm sanoo, että vastaavaa velanottotahtia ei kuitenkaan voi ottaa tavaksi.

– Velanotto ei voi valtuustokausittain kasvaa puolitoistakertaiseksi, Saxholm korostaa.

Juoksevat toimintamenot kaupunki hoitaa vastakin tulorahoituksella eli velkaa otetaan vain investointeihin.

Helsingin ensi vuoden menojen loppusumma on noin kolme miljardia euroa. Tuloja kaupunki arvioi saavansa 3,6 miljardia euroa.

Kaupunki pyrkii hillitsemään eriarvoistumista

Talousarvioesityksen suurin lisäpotti menee kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, jonka määrärahat kasvavat vuoden 2022 tasosta 68 miljoonaa euroa. Tavoitteena on muun muassa lisätä tasa-arvoa koulujen välillä. Alueellisen eriytymisen eli segregaatiokehityksen torjuminen on yksi kaupungin strategian painopisteistä.

Kaupunkiympäristön toimialalle osoitetaan 4,3 miljoonaa euroa lisämäärärahaa, joka painottuu kaupunkiympäristön kunnossapidon ja turvallisuuden sekä perustoiminnan resurssien varmistamiseen.

Lisäksi osoitetaan miljoona euroa Kruunuvuoren lauttaliikenteen järjestämiseen. Budjetissa on huomioitu myös tulevalla kesäkaudella käynnistyvä kävelykeskuskustan laajentamiseen tähtäävä koleilu.

Palkankorotuksia pienituloisille

Uudella seitsemän miljoonan euron palkkakehitysohjelmalla pyritään helpottamaan rekrytointiongelmia tehtävissä ja aloilla, joihin on vaikea löytää työvoimaa. Ensi vuoden talousarviosssa korotuksia ollaan ohjaamassa myös kaupungin kaikkein pienipalkkaisimmille työntekijöille. Kaupungin palkanmaksuongelmien korjaamiseen on varattu ensi vuoden budjetista kuusi miljoonaa euroa.

Sote-uudistuksen myötä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi rahoitetaan jatkossa valtionrahoituksella. Vuoden 2023 aikana ei oteta käyttöön terveyskeskusmaksuja.

Kaupunkistrategian mukaisesti tarkoituksena on panostaa esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, asunnottomuuden vähentämiseen ja terveysasemien osalta hoitoon pääsyn parantamiseen.

Perussuomalaiset: budjetti on vastuuton

Talousarvion käsittelyssä on puhuttu paljon vastuullisuudesta. Talousarvioesitystä kannaneet ryhmät ovat vakuuttaneet esityksen tuovan kaupungin talouudenpitoon vakautta. Budjettiesityksen takana ovat kokoomuksen, vihreiden, SDP:n, vasemmistoliiton ja RKP:n valtuustoryhmät.

Budjettisovun ulkopuolelle jääneet perussuomalaiset sen sijaan luonnehtivat budjettia vastuuttomaksi. Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajan Mari Rantasen mukaan vastuullisuus olisi mahdollistanut 2,5 prosentin menolisäyksen, kun nyt toimintamenoja lisätään kuudella prosentilla.

Keskustan Terhi Peltokorpi ja kristillisten Mika Ebeling olisivat toivoneet lasten kotihoidontuen Helsinki-lisän palauttamista. Lakkautettua Helsinki-lisää on maksettu perheille, jotka hoitavat lapsia kotona.

Rahoitusjohtaja Tuula Saxholmin mukaan yksi kuntatalouden tulevaisuuden suurista kysymysmerkeistä on sote-uudistuksen onnistuminen. Saxholm toteaa, että jos uudistuksella ei saada sosiaali- ja terveystoimen menoja hillittyä, tämä voi ajaa valtion ja kuntien talouden ennakoitua ahtaammalle.

Valtuusto on vahvistanut vuoden 2023 tuloveroprosentiksi 5,36. Veroprosentti määräytyy sote-lakien mukaan automaattisesti kuluvan vuoden kuntaveroprosentista 18, josta valtio leikkaa sote-alueelle 12,64 prosenttiyksikköä. Yleinen kiinteistöveroprosentti pysyy 0,93 prosentissa.

Voit keskustella aiheesta 24.11. kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle