Hyppää sisältöön

Saimaannorppien kanta on vahvistunut – Saimaalla elää nyt arviolta 430–440 norppaa

Metsähallituksen arvion mukaan norppakanta on vahvistunut esimerkiksi Puruvedellä ja Suur-Saimaalla. Sen sijaan Savonlinnan pohjoispuolella norppien määrä ei ole kasvanut.

Saimaannorppia ui Saimaan vesissä tuoreen kanta-arvion mukaan nyt hieman enemmän kuin aiemmin. Arkistokuva. Kuva: Tarja Nyyssönen / Yle

Saimaannorppakanta on vahvistunut.

Metsähallitus julkaisi tänään uuden arvion, jonka mukaan norppakanta on kasvanut 10 yksilöllä. Saimaalla arvioidaan nyt elävän noin 430–440 norppaa.

Norppakanta on vahvistunut erityisesti Puruvedellä sekä Pyhäselällä ja Suur-Saimaalla, jonne norppia on siirtynyt läheisiltä tiheämmän kannan alueilta. Myös Pihlajavedellä norppien määrä on jatkanut kasvuaan.

Sen sijaan Savonlinnan pohjoispuolella Haukivedellä, Joutenvedellä ja Pyyvesi-Enonvesi -alueella kannan koko on pysynyt samana tai hieman pienentynyt.

Ilmastonmuutos vaikeuttaa norpan elinoloja sekä kannan seurantaa

Luonnonsuojelujärjestö WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen pitää norppakannan kasvamista iloisena uutisena. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei saimaannorpan olemassaolo ole vielä turvattu.

– Tulevaisuudessa etenkin voimistuva ilmastonmuutos on norpalle vaaraksi, sillä se on pesinnässään täysin riippuvainen lumesta ja jäästä, Luukkonen sanoo.

Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa myös saimaannorpan kannan seurantaa. Tällä hetkellä seuranta perustuu lumipesien havainnointiin kevätjäillä.

Metsähallituksesta kerrotaan, että viime keväänä saatiin tehtyä kattava pesälaskenta talvisten olosuhteiden ansiosta.

Suojelutyölle edelleen tarvetta

Saimaanorpan kannan vahvistuminen on ollut hidasta.

Kun saimaannorppien suojeleminen aloitettiin nelisenkymmentä vuotta sitten, eli Saimaalla hieman yli sata norppaa.

Karkeasti määriteltynä norppien määrän nelinkertaistuminen on vienyt neljä vuosikymmentä.

Saimaannorpan pesälaskentoihin ja suojelutoimiin osallistuu vuosittain suuri määrä vapaaehtoisia. Metsähallitus koordinoi vuosittaisia pesälaskentoja, joiden toteuttamiseen osallistuvat myös Itä-Suomen yliopisto ja WWF Suomi.

Suosittelemme sinulle