Hyppää sisältöön

Teknologiasota kiihtyy: Yhdysvallat asetti uusia Kiina-rajoituksia – pian suomalaisetkin yritykset voivat joutua valitsemaan puolensa

Kauppasuhteet maailman suurimpien kansantalouksien välillä ovat jälleen kiristyneet. Asiantuntijoiden mukaan meneillään on teknologiasota, joka herättää nyt huolta myös suomalaisissa yrityksissä.

Yhdysvallat on asettanut rajoituksia edistyneiden puolijohteiden viennille Kiinaan. Mikropiirejä tarvitaan monenlaisissa laitteissa ja koneissa. Kuva: AOP
Elli-Alina Hiilamo

Kiinan presidentti Xi Jinping ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tapasivat Indonesiassa marraskuun puolivälissä. Kuvissa miehet kättelevät ja hymyilevät, mutta todellisuudessa suurvaltojen välit ovat jääkylmät – erityisesti kaupan saralla.

Maailman suurimpien kansantalouksien välille syttyi kauppasota keväällä 2018, kun Yhdysvaltojen silloinen presidentti Donald Trump asetti kiinalaiselle teräkselle ja alumiinille tuontitulleja.

Kauppasota ei ole ohitse. Nyt maiden välillä hiertää etenkin kallisarvoinen teknologia.

Lokakuussa Yhdysvallat asetti tiukkoja rajoituksia edistyneiden puolijohteiden viennille Kiinaan. Rajoitusten arvioidaan rampauttavan merkittävästi kiinalaisten siruvalmistajien toimintaa.

Asiantuntijoiden mukaan maiden välillä on käynnissä yhä vain kiihtyvä teknologiasota.

Mistä teknologiasodassa on kyse? Mitä se tarkoittaa Suomelle ja suomalaisille yrityksille? Kysyimme tätä kauppapolitiikan tutkijalta ja suomalaisen elinkeinoelämän edustajilta.

”Teknologia on valtaa”

Teknologiasodan keskiössä on kilpailu maailman teknologiaherruudesta.

Yhdysvallat pyrkii hidastamaan Kiinan teknologista ja sotilaallista kehitystä ja varmistamaan, ettei Kiina pääse kehityksessään Yhdysvaltojen ohi.

Kyse ei ole aivan uudesta asiasta. Yhdysvallat on ollut huolissaan Kiinan teknologisista kyvykkyyksistä jo 2000-luvun alusta lähtien. Esimerkiksi muutama vuosi sitten Yhdysvallat kielsi mikropiirejä valmistavia yrityksiä toimittamasta komponentteja teknologiajätti Huaweille.

Teknologia on tärkeä vallanväline, painottaa Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell.

– Huomisen valtarakenne tulee määrittymään pitkälti sen mukaan, kuka hallitsee tulevaisuuden teknologiaa eli esimerkiksi tekoälyrobotiikkaa, kvanttitietokoneita ja datanhallintaa. Näissä on hurjasti valtapoliittisia kyvykkyyksiä ja tietysti taloudellisia mahdollisuuksia.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka ja Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell arvioivat, että Kiinan ja Yhdysvaltojen välien kiristymisellä on negatiivisia vaikutuksia Suomeen. Kuva: Antti Haanpää, Jouni Immonen / Yle

Teknologiaan liittyvät vientirajoitukset heijastuvat monella tavalla myös Eurooppaan.

Bidenin hallinnon asettamat uusimmat rajoitukset estävät yhdysvaltalaisia yrityksiä viemästä kehittyneitä puolijohteita ja sirujen valmistukseen käytettäviä laitteita Kiinaan.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakan mukaan vientirajoitukset saattavat vaikeuttaa myös eurooppalaisten teknologiayhtiöiden Kiina-kauppaa.

– Ne voivat tarkoittaa, etteivät myöskään eurooppalaiset yritykset, joilla on tiettyä yhdysvaltalaista teknologiaa tuotteissaan, pysty viemään näitä tuotteitaan Kiinaan.

Esimerkiksi hollantilainen puolijohdeteollisuuden laitteita valmistama ASM International -yhtiö on arvioinut, että vientirajoitukset laskevat sen Kiina-myyntiä noin 40 prosenttia.

Huono uutinen Suomelle

Ylipäänsä Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasuhteiden kiristyminen ei tiedä hyvää Suomen kaltaisille pienille maille. Toivakka painottaa, että sekä Yhdysvallat että Kiina ovat Suomelle tärkeitä kauppakumppaneita. Tullin tilastojen mukaan Kiina oli viime vuonna Suomen neljänneksi tärkein kauppakumppani ja Yhdysvallat kuudenneksi tärkein kauppakumppani.

Pahimmassa tapauksessa Eurooppa ja suomalaiset yritykset joutuvat valitsemaan puolensa: Jatketaanko yhteistyötä Kiinan vai Yhdysvaltojen kanssa?

Kysymys tuskin tulee koskemaan kaikkia sektoreita, mutta joillakin toimialoilla se voi tulla eteen, sanoo Toivakka.

Tutkimusjohtaja Mikael Wigellin mukaan suomalaisten yritysten kannalta vaarana on komponenttipula ja tuotteissa vaadittavien standardien eriytyminen Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

– Jos teknisistä standardeista ei kyetä sopimaan, tuotteet eivät toimi globaalisti ja silloin niitä joudutaan rukkaamaan eri standardien mukaan. Se tietää lisää kustannuksia ja vaikeuttaa uuden teknologian tuomista markkinoille.

”Huolestuttava kehitys”

Suurvaltasuhteiden kiristymiseen kiinnitetään paljon huomiota myös yrityksissä itsessään.

Esimerkiksi suomalaisella pörssiyhtiö Vaisalalla on toimintaa sekä Yhdysvalloissa että Kiinassa. Vaisala tunnetaan erityisesti sään mittauslaitteista. Se valmistaa mittauslaitteita myös teollisuuden käyttöön.

Vaisalan strategiajohtaja Anne Jalkalan mukaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen ”teknologinen ja taloudellinen eriytyminen” on huolestuttava kehitys kaikkien globaalisti toimivien teknologiayritysten näkökulmasta.

– Me seuraamme tilannetta tiiviisti, Jalkala sanoo.

Vaisalan strategiajohtaja Anne Jalkala kertoo, että yhtiö seuraa Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten kauppasuhteiden lisäksi sitä, miten suurvallat pystyvät tekemään yhteistyötä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Kuva: Mikko Koski / Yle

Toistaiseksi rajoitukset eivät ole vaikuttaneet Vaisalan toimintaan. Jalkalan mukaan koronapandemian myötä toimitusketjujen varmuuden eteen on jo muutenkin tehty paljon töitä.

– Olemme hyvin varautuneet myös tähän tilanteeseen.

Kiinan ja Yhdysvaltojen välisten kauppasuhteiden ei uskota lämpiävän ainakaan vähään aikaan. Yksi syy siihen on se, että Kiina-vastaiset toimet ovat Yhdysvalloissa yksi harvoista asioista, jotka yhdistävät demokraatteja ja republikaaneja.

Tutkimusjohtaja Wigell ennakoi, että edessä on yhä vain kiihtyvä pakotekierre Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä.

Kiina pyrkii nyt saamaan puolijohdeteollisuuttaan yhä omavaraisemmaksi. Talouslehti Financial Times kertoi keskiviikkona (siirryt toiseen palveluun), että Kiina on perustanut yrityksistä ja tutkimuslaitoksista koostuvan uuden ryhmittymän, jonka tehtävänä on kehittää maan puolijohdeteollisuutta.

Maailmantaloudesta kantautuu huonoja uutisia. Mitä tämä tarkoittaa Suomelle ja Euroopalle, syöksyykö taloutemme taantumaan ja kuinka syvälle? Katso A-Talk-lähetys marraskuun 24. päivältä.

Aiheesta voi keskustella 3. joulukuuta kello 23 saakka.

Lue lisää:

Yhdysvallat alkaa yllättävällä tavalla uhata Euroopan teollisuutta – altavastaajaksi ajautuva EU voi joutua jopa kauppasotaan

EU-johtajan Kiinan-vierailulla ei ollut tietoakaan etääntymisestä isoimmasta kauppakumppanista – “EU:n ja Kiinan suhde on kriittisen tärkeä”

Suosittelemme sinulle