Hyppää sisältöön

Miniladuille on nyt kysyntää ympäri Suomen – 1,4 kilometriäkin on elämys, sanoo hiihtojaoston puheenjohtaja

Hiihtäjien ylläpitämän sivuston mukaan Suomessa on auki jo ainakin 41 eri pituista latua. Harrastajaa ei lyhytkään lenkki haittaa.

Lyhyetkin hiihtoladut vetävät innokaita hiihtäjiä sivakoimaan. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Pakkaset ovat mahdollistaneet hiihtokauden alkamisen jo pääkaupunkiseutua myöten. Virallista tietoa koko Suomessa avoinna olevien latujen määrästä ei ole, mutta hiihdon ystävät päivittävät Facebookissa Latutilanne-sivustolle (siirryt toiseen palveluun) ajantasaista latutietoa.

Sivuston mukaan auki on jo 41 lyhyttä ja pidempää latua.

Alle kilometrin latuja löytyy tällä hetkellä Tahkolta, Vantaalta, Heinolasta ja Vihdistä. Pohjoisesta löytyy puolestaan jo yli 10 kilometrin latureittejä. Varsinkin etelämpänä osa hiihtoreiteistä on vielä maksullisia.

Pituus ei kuitenkaan ole tae hyvästä hiihtolenkistä. Tampereen eteläpuolella Lempäälässä avattiin keskiviikkona 1,4 kilometrin säilölumilatu.

Säilölumi kerätään keväällä talteen isoksi tiiviiksi kasaksi, joka peitellään kesähelteiden ajaksi. Säilölumesta saadaan tiivis latupohja, jonka päälle voidaan lumettaa puhdasta lunta.

Kuhina ladulla alkoi samantien.

– Uskon, että moni on jo odottanut latua ja sukset ovat olleet valmiina. Kuntohiihtäjät löysivät ladun heti avaamisen jälkeen, kertoo Lempäälän Kisan hiihtojaoston puheenjohtaja Heidi Haapalehto.

Heidi Haapalehto kertoo Lempäälän Kisan järjestävän eteläisen Suomen ensimmäiset kansalliset hiihtokilpailut 11. joulukuuta. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Haapalehdon mukaan jo 1,4 kilometrin latukin on elämys alkutalvesta.

– Se on kuitenkin oikeaa lunta. Sitten vaan mennään monta kierrosta.

Lyhyys ei harrastajaa haittaa

Lempääläläinen Anssi Lammensalo saapui Hakkarin ladulle tarkoituksenaan kiertää lenkki viisi tai kuusi kertaa. Lammensaloa ei haittaa vaikka hiihtolenkki on pituudeltaan vain 1,4 kilometriä.

– Aiemmin oli paljon sellaisia talvia, ettei päässyt hiihtämään. Silloin tällainen lenkki on kullanarvoinen niin kuntoilijoille kuin aktiivihiihtäjille.

Lammensalo oli 16 ikävuoteen asti aktiivinen juniorikilpailija, kunnes jalkapallo vei voiton.

Aikuisiällä hiihtäminen alkoi jälleen kiinnostaa.

– Meni toistakymmentä vuotta, etteivät sukset olleet jalassa ollenkaan. Nyt yritetään taas aktiivisesti.

Anssi Lammensalo luottaa suksissa edelleen perinteiseen voiteluun. Karvapohjasuksien hankinta on vielä harkinnassa. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Laji ehti myös kehittyä sinä aikana kun hiihtämisestä oli taukoa.

– Kun palasin hiihtämään, niin luisteluhiihto oli ihan uusi laji minulle.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida perjantaihin kello 23:een.

Suosittelemme sinulle