Hyppää sisältöön

Digitaalisen sote-keskuksen suosio yllätti suunnittelijansa Keski-Suomessa – siitä on haettu mallia muillekin hyvinvointialueille

Puolitoista vuotta sitten Jyväskylän terveyskeskusalueella pilottikokeiluna alkanut etävastaanottopalvelu laajenee ensi vuodesta alkaen muualle maakuntaan.

OmaKS.fi-sivuston neuvontapalvelut ovat jo nyt kaikkien keskisuomalaisten käytettävissä. Digitaalisen sote-keskuksen asiantuntijat työskentelevät Jyväskylän Tourulassa. Kuva: Isto Janhunen / Yle

Sähköiset palvelut ovat tärkeässä roolissa, kun hyvinvointialueet suunnittelevat tulevaa toimintaansa.

Keski-Suomen digitaalinen sote-keskus eli OmaKS.fi-sivusto (siirryt toiseen palveluun) aloitti Jyväskylässä pilottikokeiluna puolitoista vuotta sitten, osana hyvinvointialueen valmisteluun liittyvää Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa.

Varsinaisia etävastaanottopalveluja keskus tarjoaa tällä hetkellä pilottialueen eli Jyväskylän, Hankasalmen ja Uuraisten julkisen perusterveydenhuollon asiakkaille. Muille keskisuomalaisille on toistaiseksi tarjolla vain neuvontaa.

Etäpalvelukeskuksesta saa sairaanhoitajan, sosiaaliohjaajan, ravitsemus- ja fysioterapeutin sekä elämäntapaohjaajan palvelua. Myös etäperhetyöntekijä OmaNanny on tavoitettavissa OmaKS.fi-sivustolta, ja lääkärille voi päästä sairaanhoitajan tai sosiaaliohjaajan kautta.

Vastaanotolle tunnistaudutaan joko verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Lääkärin sekä fysio- ja ravitsemusterapeutin vastaanotoista peritään terveyskeskusmaksu, muut palvelut ovat maksuttomia.

Sari Nurmivaara toivoo, että digitaaliset terveyspalvelut helpottavat lähiterveyspalveluiden ruuhkia, kun ihmiset oppivat käyttämään niitä. Kuva: Isto Matias Janhunen / Yle

Digitaalisten sote-palvelujen suosio on yllättänyt Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman projektipäällikön Sari Nurmivaaran. Nurmivaara toteaa, että pilottikokeiluna aloitettu toiminta on jo nyt merkittävä osa palvelutuotantoa.

– Tämän vuoden puolella kontakteja on ollut vähän yli 20 000, ja ehkä 10 000 eri asiakasta on käyttänyt palvelua. Kun muu maakunta tulee mukaan, niin voisin arvella, että käyttö tuplaantuu.

Keski-Suomen digipalvelu on kiinnostanut laajasti muidenkin hyvinvointialueiden valmistelijoita. Kyselyjä on tullut ja paikan päälläkin toimintaan on käyty tutustumassa lähes kaikilta alueilta, Sari Nurmivaara kertoo.

– Kaikkialta muualta paitsi Kainuusta ja Lapista, jotka ovat jo kehittäneet omia digitaalisia palvelujaan pitkälle, hän täsmentää.

Ainakin Siun sote on kertonut toteuttavansa oman digitaalisen sote-keskuksensa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella pitkälti Keski-Suomen mallin mukaan.

Yli puolet työntekijöistä sairaanhoitajia

Marraskuun lopulla etäpalvelu työllistää 56 sote-ammattilaista. Nurmivaara arvioi, että määrä nousee noin sataan siinä vaiheessa, kun keskus palvelee koko maakuntaa.

Digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen työntekijöistä yli puolet on sairaanhoitajia. Yksi heistä on jyväskyläläinen Heidi Kiander.

Heidi Kiander sanoo olevansa unelmatyössään etävastaanotolla. Kuva: Isto Janhunen / Yle

Kiander on viihtynyt hoiva-alalla jo yli 20 vuotta eri tehtävissä, viimeksi Jyväskylän kotihoidossa. Etävastaanotolla hän aloitti heti pilottikokeilun käynnistyttyä keväällä 2021.

Digitaaliseen sote-keskukseen otetaan Heidi Kianderin mukaan yhteyttä monenlaisissa asioissa ”laidasta laitaan”. Kyselyjä tulee esimerkiksi lastentaudeista, mielenterveysongelmista, hengitystiesairauksista tai iho-oireista. Videovastaanotolla tehdään myös terveystarkastuksia.

– Me tässä sitten mietimme, voiko asian hoitaa tässä vai tarvitaanko lähivastaanottoa. Pystymme tarvittaessa varaamaan ajan tästä.

Heidi Kiander palvelee yleensä päivittäin paria-, kolmeakymmentä asiakasta.

Sairaanhoitajan tai sosiaaliohjaajan etävastaanotolle pääsee OmaKS.fi-sivuston kautta. Yhteyden saa sivuston chatin kautta, videovastaanotolle aika varataan hyvis.fi-palvelusta, ja sinnekin pääsee digitaalisen sote-keskuksen nettisivuilta.

Sosiaaliohjaajan chat-palvelua on toistaiseksi käytetty melko vähän. Aikoja onkin hyvin saatavilla, eikä palveluun tarvitse jonottaa, vinkkaa sosiaaliohjaaja Kyösti Karttunen.

OmaKS ei korvaa lähiterveyskeskusta

Toistaiseksi digitaaliseen sote-keskukseen on hakeuduttu töihin lähinnä maakunnan muista sosiaali- ja terveyspalveluista. Helpottaako uusi palvelu lainkaan sote-alan työvoimapulaa alueella?

Sari Nurmivaara myöntää, että etäsote-keskus ei ole tähän mennessä juuri houkuttanut uusia sote-alan ammattilaisia maakuntaan. Hän uskoo kuitenkin, että lähipalvelujen työtaakka helpottuu, kun osa asiakkaista siirtyy asioimaan netissä.

Netti ei Sari Nurmivaaran mukaan korvaa lähiterveyskeskusta, eikä digitaalinen asiointi sovi kaikille.

– Se ei käy heille, jotka eivät käytä digitekniikkaa, ja toki on aina sellaisia vaivoja ja asioita, jotka vaativat lähikontaktia. Fyysisiä tutkimuksia etävastaanotolla ei voi tehdä.

Toiminta laajenee asteittain koko maakuntaan ensi vuodesta alkaen, kun sote-palvelut siirtyvät Keski-Suomen hyvinvointialueelle.

Ensi vuonna palveluun liittyvät seututerveyskeskuksen kunnat ja Muurame. Vuonna 2024 mukaan tulee pohjoinen Keski-Suomi eli Saarijärven ja Viitasaaren seudun kunnat ja Äänekoski.

Jämsä ja Kinnula tulevat Keski-Suomen digitaalisen sote-keskuksen piiriin viimeisinä, sitten kun niiden nykyiset ulkoistussopimukset päättyvät eli vuonna 2025.

Suosittelemme sinulle