Hyppää sisältöön

Ruotsi lähetti viestin itään, kun se otti epäillyn vakoojapariskunnan kiinni näyttävästi, arvioi tutkija

Tiedusteluhistorian tutkijan mukaan Pohjoismaissa vakoojaepäilyjä on hoidettu pitkälti diplomaattikanavien kautta hiljaisesti, koska myös Venäjän tiedonhankinta on perustunut diplomaattipeitteellä toimimiseen.

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo otti näyttävästi kiinni venäläispariskunnan, jota epäillään vakoilusta. Kuva: Fredrik Sandberg / EPA

Ruotsissa on lyhyessä ajassa kerrottu julkisuuteen kahdesta vakoiluepäilystä.

Tänään maassa alkaa oikeudenkäynti kahta vakoilusta syytettyä veljestä vastaan. Toissapäivänä Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo otti näyttävästi kiinni kaksi epäiltyä vakoojaa. Ruotsalaismedioiden mukaan kyseessä on venäläinen pariskunta.

Näkyvällä kiinniotolla lähetettiin selvästi poliittinen viesti, sanoo Ylen aamussa vieraillut tiedusteluhistorian tutkija Mikko Porvali Jyväskylän yliopistosta.

– Tuollaisesta kiinniotosta ei olisi pakko tiedottaa yhtään mitään eikä sitä tarvitsisi tehdä noin näyttävästi. Siinä oli valittu, että lähetetään itään signaali, hän sanoo.

Ruotsissa esiin nousseet tapaukset ovat herättäneet kysymyksen siitä, onko vakoilu itsessään lisääntynyt, vai jääkö siitä nyt helpommin kiinni. Porvali arvioi, että vaikka vakoilu on varmasti lisääntynyt muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen myötä, nyt julki tulleissa tapauksissa ei ole kyse siitä, vaan Venäjän tiedustelupalveluiden rutiininomaisesta toiminnasta.

Kiinnostavaa on se, että Ruotsissa vakoiluepäilyistä on tehty julkisia.

– Pohjoismaisessa kulttuurissa näitä on pitkälti hoidettu diplomaattikanavia ulkoministeriön kautta hiljaisesti, koska myös Venäjän tiedonhankinta on perustunut pitkään diplomaattipeitteellä toimimiseen, Porvali taustoittaa.

– Kun omia kansalaisia sekaantuu näihin asioihin, se käytännössä väistämättä johtaa rikosprosessiin ja syytteeseen asettamiseen.

Tiedusteluhistorian tutkija Mikko Porvali arvioi Ylen aamun haastattelussa, että vakoilutapaukset ovat voineet alkaa paljastua Venäjän tiedustelupalvelun sisältä saadun tiedon ansiosta.

Vakoilijat paljastuvat vuotojen ja loikkareiden kautta

Porvalin mukaan vakoilija voi pesiytyä organisaatioon kahdella tavalla. Hän voi olla vakoilija jo organisaatioon tullessaan tai sitten hänet värvätään sellaiseksi siinä vaiheessa, kun hän on jo jonkin organisaation palkkalistoilla.

Vakoojien pääsyä organisaatioihin estetään tekemällä taustaselvityksiä rekrytointien yhteydessä. Suomessa puhutaan turvallisuusselvityksistä.

Jos henkilö kuitenkin pääsee selvityksestä läpi tai hänet rekrytoidaan vakoojaksi vasta myöhemmin, on hänen paljastumiselleen Porvalin mukaan historiallisesti vain yksi tapa.

– Ja se on toinen vakooja.

Vakoojan lähettäjävaltiosta voidaan rekrytoida henkilö, joka paljastaa, ketkä ovat kohdemaassa vakoojina. Toinen vaihtoehto on, että lähettäjävaltiosta loikkaa henkilö, joka paljastaa muut vakoojat.

Porvalilla ei ole tietoa Ruotsissa käsiteltävästä veljesten vakoiluepäilystä, mutta hän kommentoi tapausta tutkijan näkökulmasta.

Hän arvioi, että jos Ruotsin vakoilijatutkinta on alkanut jo vuosia sitten, se on ajoittunut melko samaan saumaan sen kanssa, kun esimerkiksi Virossa on paljastunut Deniss Metsavatsin tapaus. Metsavats tuomittiin isänsä kanssa törkeästä vakoilusta Virossa.

– Se, että tietystä ajankohdasta eteenpäin alkaa paljastumaan nopeassa tahdissa vakoilijoita länsimaissa voisi viitata siihen, että Venäjän tiedustelun sisältä on saatu joku tieto, Porvali sanoo.

– Joko se on vuotanut, tai sieltä on joku loikannut.

Suosittelemme sinulle