Hyppää sisältöön

Kun eskari päätti pitää lapsen joulujuhlan kirkossa, Saana Heiskanen äimistyi: ”Oli kova paikka sanoa, että tämän ei kuuluisi mennä näin”

Yhdenvertaisuus ei toteudu päiväkodeissa ja esiopetuksessa. Uskonnolliselle tilaisuudelle pitää aina olla rinnakkaistilaisuus eikä jouluhla saa olla tunnustuksellinen.

Saana Heiskasesta on tärkeää nousta esiin, jos on havainnut epäkohdan. Hän kertoo muidenkin vanhempien joutuneen olemaan yhteydessä kouluihin uskonnollisista tilaisuuksista. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Kun riihimäkeläinen Saana Heiskanen kuuli, että hänen poikansa esikoulun joulujuhla pidetään kirkossa ja on tunnustuksellinen, hän päätti toimia.

Heiskanen ei kuulu kirkkoon eikä halua lapsilleen uskontokasvatusta. Esikoulu sujui hyvin, henkilökunta oli pätevää ja lasta arvostavaa. Hyvistä väleistä huolimatta edessä oli haaste.

– Oli se kova paikka sanoa, että perinteet ovat hieno juttu, mutta näistä on tehty säädökset ja ohjeet, eikä tämän kuuluisi mennä näin. Kyllä se vaatii aika paljon asettua vastaan.

Riihimäellä moni vanhempi kokee, että yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii aktiivista taistelua ja omien oikeuksien puolustamista.

Ongelmia on muuallakin. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin vuosina 2018–2020 asiasta kahdeksan kantelua. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on saanut joitakin kymmeniä yhteydenottoja.

Opetushallituksen ohjeen mukaan päiväkodissa järjestettävälle uskonnolliselle tilaisuudelle tulee järjestää aina rinnakkaistilaisuus, josta tiedotetaan hyvin ja joka on samankaltainen kuin uskonnollinen tilaisuus.

Jos kirkkoon kuuluvat tekevät retken kirkkoon, pitää uskonnottomille järjestää vaikka retki kirjastoon. Kauden päätösjuhlakaan ei saa olla tunnustuksellinen.

Herajoen esikoulun joulujuhla Riihimäellä muutettiin tänä vuonna Saana Heiskasen pyynnöstä ei-uskonnolliseksi iltajuhlaksi, jonne lapset voivat tulla vanhemman kanssa. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Järjestäjän täytyy myös huolehtia, että lapsi tuntee itsensä tasavertaiseksi eikä jää jostain tärkeästä sivuun.

Käytännössä rinnakkaistilaisuus saattaa puuttua tai tiedotus siitä olla puutteellista.

– Vanhemmilta kysytään, että saako lapsi osallistua tilaisuuteen vai jääkö pois. Osallistuminen on ikään kuin normi. Kysymys tehdään lukukauden alussa eikä tilaisuuskohtaisesti, kuten kuuluisi, Heiskanen sanoo.

Seurakunnalta voi tulla painetta koululle

Uskonnottomat Suomessa ry:n vuodesta 2015 toiminut Kantelupukki-palvelu auttaa vuosittain kymmeniä vanhempia olemaan yhteydessä varhaiskasvatukseen tai tekemään tarvittaessa kanteluita.

– Aiemmin teimme ihmisten puolesta kanteluita. Tämä on edelleen arka aihe. Monikaan ei uskalla olla se hankala vanhempi, Kantelupukin vapaaehtoinen Laura Mäntysalo kertoo.

Mäntysalon mukaan asenteet ovat viime aikoina muuttuneet. Vanhempien kynnys toimia on madaltunut, ja hankalia tapauksia tulee Kantelupukin tietoon entistä vähemmän.

Monessa tilanteessa selvitään keskustelulla ja neuvomisella. Kantelupukilta löytyy myös malleja hyviin tapoihin tiedottaa ja ideoita kaikille sopivista tilaisuuksista.

– Tietoomme on kuitenkin tullut myös tapauksia, joissa henkilökunta tietää, miten pitäisi tehdä, mutta tekee vanhalla tavalla, koska se on helpompaa. Myös seurakunnan taholta saatetaan kokea kovaakin painetta, Mäntysalo kertoo.

Yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnan jäsen ja Vapaa Ajattelija -lehden päätoimittaja Esa Ylikoskesta nykyinen kahden tilaisuuden malli ei toimi, uskonnollinen sitouttamattomuus ei toteudu. Hänestä evankelis-luterilaisella kirkolla on edelleen eri asema kuin muilla, ja se ei kuvasta nyky-yhteiskuntaa.

Myös kirkon resurssit ovat suuremmat kuin eri yhteisöillä, liikunta- ja kulttuurijärjestöillä, jotka voisivat myös käydä kouluissa ja päiväkodeissakin.

Tärkeintä kuulla vanhempia

Vs. yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltuselle ilmiö on tuttu. Hän antoi asiasta marraskuussa lausunnon (siirryt toiseen palveluun) ja on ollut mukana sovittelemassa kiistatilannetta.

– Kyllä tässä monimuotoisuuden tunnistamisessa ja tunnustamisessa on vielä paljon tehtävää myös uskontojen osalta.

Saana Heiskanen päätti toimia, kun lapsen joulujuhla aiottiin viettää kirkossa.

Tilanne on hänestä kuitenkin menossa parempaan päin. Nykyään ongelmakohdat tunnistetaan paremmin ja ollaan tarkempia siitä, mikä oikeastaan on uskonnollista.

Tätä arviointia pitää tehdä päiväkotien ja esikoulujen arkipäivässä koko ajan.

Hiltusesta on tärkeää muistaa, että lapsen huoltajilla on oikeus määritellä lapsen uskonnon harjoittaminen sekä se, mihin tilaisuuksiin lapsi osallistuu.

– Lasten vanhempien kuunteleminen on erityisen tärkeää. On ollut tilanteita, joissa vanhemmat ovat korostetusti tuoneet esille, että on tärkeää, ettei lapsi osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin, mutta heitä ei ole kuultu. Näitä ongelmatilanteita voi edelleen tulla.

Eskarin joulujuhla oli pieni askel, mutta seuraavia tarvitaan

Saana Heiskasen lapsen joulujuhla ratkesi, kun eskarien osuus eriytettiin muun koulun juhlasta.

– Se keskustelu käytiin tosi hyvässä hengessä. Nyt eskareilla on oma kauden päätösjuhla, johon tullaan vanhempien kanssa.

Se on yksi askel eteenpäin, mutta ei ratkaisu.

– Muu koulu menee kirkkoon. Lapsi menee ensi vuonna ekalle samaan kouluun. Sitten pääsemme vielä keskustelemaan tästä.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 26.11.2022 klo 23:een saakka.

Aiheesta enemmän:

Koulujen uskonnolliset tilaisuudet yhä paikoin ohjeiden vastaisia – Porissa ei tarjottu vaihtoehtoa helluntaiseurakunnan joulutapahtumalle

Suosittelemme sinulle