Hyppää sisältöön

Kartanoiden saarella on huvila, jossa eri tyylit yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla: tältä 121-vuotias Laajasalon helmi näyttää nyt

Itä-Helsinkiin vuonna 1901 rakennettu arvohuvila Villa Wuorio on nyt hyvässä maalissa ja avoinna kaupunkilaisille. Yrittäjälle ravintolabisneksen pyörittäminen kartanosaaressa on elämäntapa.

Laajasalossa sijaitsevan Villa Wuorion omistaa nykyisin Helsingin kaupunki. Kuva: Suvi Vesalainen / Yle

Itä-Helsingissä sijaitseva Laajasalo tunnetaan alun perin kartanoiden saarena.

Alueella sijaitsee yhä useita kartanorakennuksia ja helsinkiläisten kesähuviloita, joista monet ovat nykyään suosittuja kesäravintoloita.

Aivan Santahaminan varuskuntasaarelle johtavan Hevossalmen sillan kupeessa sijaitsee vuonna 1901 valmistunut hirsihuvila Villa Wuorio.

Yli satavuotias rakennus on tänä päivänä hyvässä maalissa. Kuva: Suvi Vesalainen / Yle

Nykyisin Helsingin kaupungin omistuksessa olevan erikoisuuden suunnittelivat nuoret arkkitehtilupaukset Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. He yhdistivät huvilassa kansallisromanttisuutta kansainväliseen art nouveau- eli jugend-tyyliin.

Villa Wuoriossa on monia omaleimaisia yksityiskohtia. Kuva: Suvi Vesalainen / Yle

Huvilan rakennutti tunnettu helsinkiläinen koristemaalari ja talousneuvos Salomo Wuorio.

Tuuli käy läpi talon

Takka tuo rakennukseen lämpöä. Kuva: Suvi Vesalainen / Yle

Suureen kivitakkaan sytytetystä tulesta ja lisälämmittimestä huolimatta sisällä huvilassa on viileää. Kesäkäyttöön rakennetussa huvilassa on vain yksinkertaiset ikkunat.

Yrittäjä Kati Stenmanin kokemus on, että tuuli tuulee välillä mereltä läpi talon. Ilmastointi toimii siis hyvin.

Elämäntapa, niin Kati Stenman kuvailee yrittäjyyttään. Kuva: Suvi Vesalainen / Yle

Huvilassa on kolme kerrosta. Alakerrassa on muutamia alkuperäisiä huonekalujakin jäljellä.

Portaat vievät jykevien hirsiseinien reunustaman portaikon läpi toiseen kerrokseen, jossa on kolme avaraa huonetta ja hienot näköalat.

Ylin, kolmas kerros oli aikoinaan palvelusväen käytössä. Ja sitten on vielä torni.

Laajasalolainen Kati Stenman on pyörittänyt Villa Wuorion kesäkahvilaa ja päärakennuksen tilausravintolaa vuoden päivät. Kahvilarakennus on päärakennusta vanhempi 1800-luvun torppa.

– Olemme halunneet pitää tämän kaupunkilaisten yhteisenä alueena yksityistilaisuuksista huolimatta.

Sisätiloista avautuu näkymä merelle. Kuva: Suvi Vesalainen / Yle

Huvila oli Stenmanille tuttu koiralenkeiltä. Kun hän huomasi, että kaupunki vuokrasi kohdetta, ei hän nähnyt muuta mahdollisuutta kuin tarttua tilaisuuteen.

– Villa Wuorio ja sen ympäristö ovat olleet minulle voimapaikka. Oli helppo päätös lähteä tällaiseen projektiin.

Lapsuus naapurisaarella

Villa Wuoriosta on suora näköala Santahaminaan ja jopa Suomenlinnaan. Kati Stenman eli lapsuutensa Santahaminassa silloin, kun saarelta löytyivät vielä kattavat palvelut: pankki, posti, kauppa ja baari.

Elämä heitti Stenmanin asumaan vähäksi aikaa muualle, muun muassa Espooseen. Lopulta hän alkoi etsiä silloisen miehensä kanssa uutta kotia meren läheisyydestä. Mies oli niin ikään kotoisin Itä-Helsingistä, Kontulasta.

Mikään merenrantapaikka ei sitten tuntunutkaan niin kodilta kuin Laajasalo.

Vankat portaat johdattelevat yläkertaan. Kerroksia on kaikkiaan kolme. Kuva: Suvi Vesalainen / Yle

Stenmanille Villa Wuorion pyörittäminen on elämäntapa.

– Kyllä tässä täytyy tietynlaista heittäytymistä ja hulluutta olla. Meidän vahvuutemme on, että olemme aika laajasti ideoineet mitä tällaisessa huvilassa voi tehdä.

Nojatuoli kutsuu lepuuttamaan jalkoja. Kuva: Suvi Vesalainen / Yle

Stenmanilla on aiemmin ollut luontaistuotekauppa Laajasalon nyt jo puretulla ostarilla.

Laajasalolaisena hän muistelee vanhaa ostaria hieman haikeudella ja suhtautuu epäilevästi saarelle kantakaupungista rakentuviin Kruunusiltoihin. Lauttayhteys olisi riittänyt.

Lumipeite on satanut Villa Wuorion kesäkahvilalle itäisessä Helsingissä. Kuva: Suvi Vesalainen / Yle

Juttua muokattu 29.11.2022 kello 12:38: Korjattu Eliel Saarisen etunimi Eliaksesta Elieliksi.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 27. marraskuuta kello 23:een asti.

Enemmän aiheesta:

Itä-Helsinki on 170 000 ihmisen asuinalue, jota ei virallisesti ole olemassa

Haaveiletko huvilasta Helsingin keskustan kupeessa? Kaupunki myy nyt useita arvorakennuksia

Keskellä Helsinkiä asuu omalaatuinen huvilanomistaja Aulis Junes, joka ei aio luovuttaa – vuosikymmeniä jatkunut taistelu kaupungin kanssa voi ratketa talvella

Suosittelemme sinulle