Jessica Göös, 15, tökkää biljardikepillä palloa eteenpäin. Hän ja Orlana Kauppinen, 13, nauravat biljardipöydän äärellä. Otteista näkee, että he pelaavat ensimmäistä kertaa, mutta hauskaa tuntuu silti olevan.
Nuorisotalo Luuppi sijaitsee Helsingin Kontulan ostarilla. Sen aulaan noustaan leveitä portaita pitkin. Tänään on tarkoitus puhua unelmista.
Yhdeksännellä luokalla oleva Göös kertoo haaveilevansa siitä, että pääsisi peruskoulun jälkeen haluamaansa kouluun.
– Jatko-opinnot stressaavat, mutta silti tavoitteena on päästä Business Collegeen Pasilaan, Jessica Göös sanoo.
Kastanja Rissanen, 13, toivoo, että hänellä olisi hyvä tulevaisuus, josta nauttisi.
Moni muukin nuori unelmoi hyvistä arvosanoista ja jatko-opinnoista. Tämä selviää kyselystä, jonka Helsingin nuorisopalvelut on tehnyt. Siihen vastasi yli 7 000 alle 17-vuotiasta helsinkiläistä. Vastaajat ovat pääosin yläkoululaisia.
Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden suunnittelija Johanna Laukkanen vastaa kyselyn ja tiedon analysoinnin kehittämisestä. Hän yllättyi siitä, mistä nuoret unelmoivat.
– Suuri osa unelmista liittyi koulumenestykseen ja arvosanoihin. Piirtyi sellainen kuva, että nuoret ovat hyvin kunnollisia ja halutaan panostaa kouluun, Laukkanen sanoo.
Toisaalta hän pohtii, tarvitseeko yläkoululaisten olla vielä näin kunnianhimoisia. Hän sanoo hymyillen, että itse haaveili tuon ikäisenä omasta hevosesta.
Kyselyn tuloksista piirtyy kuva nuorista, jotka voivat pääosin hyvin. Tulos voi tuntua jopa yllättävältä, sillä viime aikoina on puhuttu nuorten mielenterveysongelmista ja katuväkivallasta.
Osalla koululaisista ei ole unelmia
Helsingin nuorisopalveluiden kyselyn tarkoitus on tuottaa tietoa päättämisen tueksi. Sen takia on tärkeä saada tietoa ongelmien lisäksi siitä, mitä nuoret pitävät tärkeänä.
Nuorille tehdyn kyselyn tulos muistuttaa siitä, että moni asia on myös hyvin nuorten elämässä, Helsingin kaupungin nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatka sanoo.
– Voi sanoa, että 85 prosenttia nuorista voi paremmin kuin koskaan, mutta sitten on joukko nuoria, jotka tarvitsevat erityistä tukea, Vatka kiteyttää tilanteen.
Osa nuorista kertoi kyselyssä, ettei heillä ole unelmia. Nuorisopalveluiden suunnittelija Johanna Laukkasen mukaan tämä on huolestuttavaa ja sitä on syytä vielä tutkia tarkemmin.
Nuorten kirjoittamia avoimia vastauksia analysoitiin ensimmäistä kertaa tekoälyn avulla. Kaiken kaikkiaan nuoret avasivat omin sanoin ajatuksiaan eri aiheista yhteensä 91 853 vastauksessa.
– Jos meillä ei olisi tekoälyä apuna, niin näin laajaa aineistoa ei voisi hyödyntää, suunnittelija Laukkanen kertoo.
Tekoäly poimii vastauksista erilaisia teemoja, jolloin tuloksista voidaan kaivaa vaikka tietoa siitä, mitä nuoret nyt harrastavat. Tällainen tieto kiinnostaa esimerkiksi kaupungin liikuntapalveluja, kun nuorille rakennetaan harrastuspaikkoja. Kyselyn mukaan 68 prosenttia vastaajista toivoo kotinsa lähelle enemmän mahdollisuuksia liikkua.
Joka vuosi tehtävä kysely liittyy Helsingin kaupungin nuorten budjettiin, jonka käytöstä nuoret päättävät. Kyselyn tulosten perusteella helsinkiläiset nuoret pohtivat ja äänestävät, mihin nuorten budjetin rahat käytetään. Budjetista on toteutettu esimerkiksi koululaisten ideoimia kiusaamisen ja rasismin vastaisia kampanjoita.
Rasismi on tuttua koululaisille
Kontulan kirjaston kulmalla pulkkaa vetävät alakoululaiset kinaavat siitä, käyttikö joku toisesta n-sanaa vai ei.
Sisällä nuorisotalolla nuoret kertovat, että he törmäävät arjessaan rasismiin. He kertovat esimerkiksi koulussa kuulevansa rasistista huutelua.
– Se on sellaista huutelua uskonnosta tai ihonväristä. Siihen puututaan hyvin koulussa, Helsingissä opiskeleva Jessica Göös sanoo.
Helsinkiläinen Ehan Wadud, 14, kertoo, että hänellekin on välillä huudeltu.
– Ei se tunnu kivalta, mutta siihen tottuu. Toivon, ettei pahaa oloa purettaisi muihin. Se ei ole oikein, Wadud sanoo.
Kyselyn mukaan nuoret haluavat lähiympäristössään toimia eniten rasismin ja kiusaamisen vastustamiseksi. Myös tasa-arvo on tärkeä asia nuorille.
Kyselyyn vastanneista 89 prosenttia kokee tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Tämäkin tulos voi yllättää, jos ajattelee somen lisänneen ulkonäköpaineita ja tehneen nuorista epävarmoja.
– Pitää olla oma itsensä ja kertoa asiat suoraan olemalla rehellinen. Pitää auttaa muita. Jos jollain on vaikka mielenterveysongelmia, niin pitää kysyä, että haluatko puhua siitä, Jessica Göös sanoo.
– On tärkeää olla ystävällinen muille, niin kaikki kokevat itsensä hyväksytyiksi, Tytti Ehrstén, 15, täydentää.
Ehan Wadud toivoo, että jokaisella olisi mahdollisimman hyvä nuoruus.
– Nyt on se ikä, kun pidetään kivaa ja opitaan. Vanhempana mennään sitten töihin. Silloinkin voi olla kivaa, mutta nuorempana on hauskempaa, Wadud sanoo hymyillen.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 26.11. kello 23:een asti. Mitä pitäisi tehdä, jotta yhä useampi nuori kokisi tulevansa kuulluksi?
Enemmän aiheesta:
Mikael Virtanen, 22: ”Aina pitää jostain stressaa” – kysyimme nuorilta, miksi arki oikeasti ahdistaa