Hyppää sisältöön

Kauppatieteiden maisterilla on oma ravintola, koska se oli helpoin tapa saada töitä Suomesta – eikä tilanne ole 30 vuodessa juuri muuttunut

Maahanmuuttajien perustamat yritykset lisääntyvät vauhdilla. Esimerkiksi Vantaalla viime vuonna perustetuista noin 1 900 yrityksestä 42 prosenttia oli maahanmuuttajien.

Ranbir Sodhi perusti Suomeen ravintola-alan yrityksen. Hän sanoo, että tärkeimpiä onnistumisen avaimia on kielitaito.

Intian Punjabista Suomeen muuttanut Ranbir Sodhi on työskennellyt yrittäjänä jo pitkään. Hän työllisti itsensä Suomeen saavuttuaan perustamalla ravintola-alan yrityksen.

Ensimmäisen yrityksensä Sodhi perusti veljensä ja ystävänsä avustamana. Yrittäjyys on monille maahanmuuttajille luonteva tapa päästä kiinni työelämään vieraassa maassa.

Sodhin ensikosketus Suomeen tapahtui 30 vuotta sitten. Tuolloin hän vieraili serkkunsa luona.

– Tulin lomalle, mutta jäin pian pysyvästi, Sodhi sanoo ja naurahtaa.

Hänen mukaansa monille maahanmuuttajille yrittäjyys on osoittautunut lähes ainoaksi mahdollisuudeksi päästä kiinni työelämään, koska vieraskielisten on ollut vaikea saada työtä Suomessa.

Sodhi on pyörittänyt useitakin ravintoloita eri puolilla pääkaupunkiseutua. Pääkaupunkiseudulla sijaitseva Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki. Sinne viime vuonna perustetuista noin 1 900 yrityksestä 42 prosenttia oli maahanmuuttajien perustamia.

Kielitaito on avainasia

Ranbir Sodhin mielestä parasta yrittäjän arjessa on vapaus. Hän kertoo tosin, että työpäivät tahtoivat venyä etenkin yrityksen alkuvaiheessa pitkiksi.

– Pitkiä päiviä, ilman vapaapäiviä ja lomia, hän kuvailee.

Sodhi sanoo, ettei yrityksen perustaminen sinällään ollut vaikeaa. Hänen mukaansa monien vaikeuksien syynä on heikko kielitaito.

– Kielitaito on avainasia.

Hän kannustaa kaikkia maahanmuuttajia hakeutumaan kielikoulutukseen heti maahan saavuttuaan.

– Kielitaito auttaa luomaan myös ystävyyssuhteita. Se ei ole yksinomaan avain työelämään.

Sodhi itse on hankkinut myös kauppatieteiden maisterin tutkinnon. Hän korostaa, että kielitaito helpottaa mahdollista opiskelua Suomessa.

Kaupunginjohtaja: Työluvan pitää tulla nopeammin

Sodhi on tuttu mies Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljaselle (sd.). Hän on nimittäin mukana kaupunkipolitiikassa demareiden varavaltuutettuna.

Sodhi kertoo haluavansa omalla yhteiskunnallisella toiminnallaan edesauttaa nykyistä toimivampaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Sekä Viljanen että Sodhi ovat huolissaan vieraskielisten vaikeasta työllistymisestä. Vantaan työttömyysposentti on hieman yli kymmenen prosenttia, mutta maahanmuuttajilla se on yli 15 prosenttia.

– Asetelma on ollut sama jo pitkään, Viljanen sanoo.

Hän pitää tilannetta ristiriitaisena, koska Suomen huutavaan työvoimapulaan olisi mahdollista saada apua nimenomaan työperäisestä maahanmuutosta.

Kuuden suurimman kaupungin teettämän tutkimuksen mukaan 15–20 vuoden aikana kuuteen suurimpaan kaupunkiin muuttanee noin 240 000 vieraskielistä ihmistä.

Kaupunkien hallitusohjelmatavoitteet tulevan kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle uudelle hallitukselle ovat Viljasen mukaan selvät.

Hän sanoo, että maahanmuuton ratkaisuja ja rahoitusta pitää ylipäätään Suomessa muuttaa ja joustavoittaa.

– Työluvan pitää tulla nopeammin, ja valtion pitää tulla mukaan maahanmuuton ja sen sujuvoittamisen kustannuksiin, joista valtaosan hoitavat nyt suurimmat kaupungit.

Pitkäaikaistyöttömyys korkeampaa kuin ennen koronaa

Kaupunginjohtaja kertoo, että Vantaata ankarasti piinaava pitkäaikaistyöttömyys on lähtenyt koronapandemian jäljiltä laskuun, mutta se on yhä kolme kertaa korkeampi kuin pandemiaa edeltävänä aikana.

Viljasen mukaan vieraskielisten muuttovirta Suomeen on suuri mahdollisuus, jos siihen varaudutaan ajoissa ja hyvin.

– Sopeutumisen yhteiskuntaan pitää olla sujuvaa. Pitää olla helpompi sijoittua ja tulla osaksi yhteiskuntaa.

Viljanen ei pidä hyväksyttävänä, että henkilö, jolla on jo työpaikka Suomessa, joutuu odottamaan työlupaa pitkään, jopa useita kuukausia.

”Tämän päivän Suomi ei ole sama, johon minä muutin”

Ranbir Sodhin mielestä asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat muuttuneet Suomessa selvästi myönteisemmiksi takavuosiin verrattuna.

– Tämän päivän Suomi ei ole sama, johon minä muutin.

Hänen mukaansa lähtökohdat joustavampaan maahanmuuttopolitiikkaan ovat hyvät.

Ritva Viljasen mielestä sujuvampaa työelämään solahtamista voitaisiin edesauttaa ulkomailla suoritettujen tutkintojen nopeammalla tunnistamisella.

– Meille tulee työperäisen maahanmuuton myötä koulutettuja ihmisiä. Heillä ei ole suomalaisessa korkeakoulussa suoritettua tutkintoa, mutta heidän tutkintonsa tunnistaminen ja mahdollinen täydentäminen pitäisi tehdä sujuvammaksi ja nopeammaksi, kaupunginjohtaja sanoo.

Viljanen muistuttaa, että kolme pääkaupunkiseudun kaupunkia, Helsinki, Espoo ja Vantaa, voisi työllistää heti esimerkiksi 2 200 varhaiskasvatuksen osaajaa.

Vuoteen 2030 mennessä heitä tarvittaisiin 6 000 lisää.

Maahanmuuttajataustaisia harvoin kannustetaan etenemään opinnoissaan tai urallaan ja heitä vähätellään toistuvasti. Suomalaisilla työpaikalla moni kokee syrjintää. Mitä opittavaa työpaikoilla on vielä monimuotoisuudesta? Keskustelemassa THL:n tutkimuspäällikkö Shadia Rask, yrittäjä Fadumo Ali sekä muusikko Tero Roininen. Moderaattorina Tuulia Thynell.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 29. marraskuuta kello 23:een asti.

Enemmän aiheesta:

Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät

Suosittelemme sinulle