Hyvinvointialueilla on kuutisen viikkoa aikaa valmistautua h-hetkeen, jolloin vastuu suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy niille. Lapissa moni asia on aikataulussa: hallinto toimii, avainhenkilöt on rekrytoitu ja palveluiden järjestäminen on mietitty. Sen sijaan tietojärjestelmien yhtenäistämisessä ollaan vasta savotan alussa.
Lapin lähtötilanne on poikkeuksellisen hankala. Erilaisia tietojärjestelmiä on julmetun paljon, sanoo hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela.
– Lähestulkoon jokaisella kunnalla tai kuntayhtymällä on eri järjestelmät. Käytössä on noin 300 tietojärjestelmää, joissa on asiakas- tai potilastietoja. Variaatioita on valtava määrä, Jokela toteaa.
Lapin hyvinvointialue onkin päättänyt suosiolla keskittyä siihen, että työntekijät saavat tammikuussa palkkansa, hyvinvointialue saa laskunsa lähetettyä ja rahaliikenne toimii. Yhtenäisen palkkajärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa sekin tuhansien henkilötietojen siirtämistä ja työntekijöiden kouluttamista.
Potilastietojärjestelmiin ei tässä muutosmylläkässä kosketa sen enempää kuin on aivan pakko.
– Nyt ei ole lähdetty tekemään mitään muutoksia, joissa potilasturvallisuus voisi vaarantua. Sellaista riskiä ei ole haluttu ottaa, toteaa tietohallintojohtaja Mikko Päkkilä.
Kuntien ja kuntayhtymien nykyiset potilastietojärjestelmät siirtyvät tämän ja ensi vuoden aikana hyvinvointialueelle ja uuden, yhtenäisen potilastietojärjestelmän sisäänajo alkaa vasta vuosien päästä.
– Noin kymmenen vuotta menee, että muutos saadaan kokonaisuudessaan tehtyä, Päkkilä sanoo.
Klikkailujen määrä lisääntyy ennen kuin vähenee
Lapin keskussairaalan leikkaussalissa työskentelevän sairaanhoitaja Jarmo Vanhan työarkeen kuuluu noin kymmenen tietojärjestelmän naputtelu: koneella kirjataan leikkauksen kaikki toimenpiteet, etsitään potilastietoja, tarkistetaan omia työvuoroja ja tehdään paljon muuta.
Vanha kehuu anestesiatietojärjestelmää, joka kirjaa automaattisesti leikkauspotilaan verenpaineet ja happisaturaatiot. Yleisesti ottaen tietojärjestelmien koetaan kuitenkin vievän liikaa aikaa.
– Nyt toivotaan, että tietojärjestelmistä tulisi jotain helpotusta kiireeseen eivätkä ne olisi aina vain rasite. Ainahan sitä toivoo, että jotain hyvääkin tulisi ja varmaan tuleekin, Vanha uskoo.
Tietohallintojohtaja Päkkilän mukaan hyvää tulee kyllä, mutta ei vielä ensi vuonna.
– Klikkailujen määrä ei tule vähenemään alkuvaiheessa, kun toiminta käynnistyy hyvin hajanaisessa tietojärjestelmäympäristössä. Uskoisin, että lähivuosien aikana siihen saadaan helpotusta.
Uutta potilastietojärjestelmää suunnitellaan rakennettavaksi Esko-järjestelmän ympärille. Sitä käytetään jo nyt Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä potilaskertomusten kirjaamiseen ja tarkoitus on laajentaa järjestelmää perusterveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen ja hammashoitoon.
– Se on käyttäjän kannalta hyvä ja selkeä järjestelmä. Ongelmia on ollut yllättävän vähän, kiittelee sairaanhoitaja Jarmo Vanha.
Esko nousi lääkärien parhaana pitämäksi potilastietojärjestelmäksi Lääkäriliiton viimevuotisessa kyselyssä. Sen kouluarvosana hipoi kiitettävää, kun kahdentoista järjestelmän joukosta huonoimmaksi arvioitu Apotti ylsi nipin napin vitoseen.
Koko Suomi kilpailee nyt IT-osaajista
Lähes miljardin euron budjetilla toimivan Lapin hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy vuodenvaihteessa 7600 työntekijää. Tietotekniikka-asiantuntijat tekevät nyt pitkää päivää, että uusi talous- ja henkilöstöhallintojärjestelmä saadaan ajettua sisään, sähköpostit siirrettyä ja testaukset tehtyä.
Tekemistä on Päkkilän mukaan vielä paljon eikä ole ihme, jos satunnaisia virheitä laskuissa tai palkoissa tammikuussa ilmenisi.
– On realistista ajatella, että näin iso muutos ei mene täysin ongelmitta, mutta mitään todella katastrofaalista ei ole näköpiirissä.
Tietojärjestelmäurakkaa hoitaa noin kolmenkymmenen asiantuntijan joukko, ja lisääkin palkattaisiin. Osaajia on kuitenkin entistä vaikeampi löytää nyt kun koko Suomi kilpailee heistä samaan aikaan.
Vaikka valmiusasteesta kertova värikoodi huutaa Lapin hyvinvointialueella punaista tietojärjestelmien kohdalla, kaikki osa-alueet huomioiden Lappi on samassa vauhdissa alueiden enemmistön kanssa. Vähintään neljäsosa, mutta enintään puolet muutoksen vaatimista tehtävistä on tekemättä. Täyteen valmiuteen tuskin ehtii mikään alue.
Alueiden valmiutta arvioidaan kuukausittain muiden muassa ministeriöiden, Kuntaliiton ja THL:n voimin.
– Eri alueilla haasteet ovat vähän eri asioissa, mutta sanotaan että joukon mukana mennään, hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela toteaa.
Kysymykseen isoimmasta haasteesta Jokela vastaa, että se riippuu päivästä. Ongelmia ratkeaa ja uusia ilmenee. Haastattelupäivänä hyvinvointialueen johtajaa vaivaa eniten tuore tieto valtion rahoituksen putoamisesta 10 miljoonalla alkusyksyllä esitetyistä arviosta. Syynä muutokseen on se, että Tornio ja Sodankylä olivat aiemmin arvioineet sote-menonsa selvästi yläkanttiin.
Aiheesta enemmän: