Hyppää sisältöön

Satasen korotus opintorahaan, omaopettajat yliopistoihin – näin vastavalitut opiskelijavaikuttajat ratkoisivat nuorten näköalattomuutta

Opiskelijat voivat entistä huonommin. Kysyimme Suomen ylioppilaskuntien liiton uuden hallituksen jäseniltä, mikä auttaisi nuoria.

Opiskelijoiden näköalattomuus helpottaisi muun muassa isommalla opintotuella ja ilmastonmuutoksen torjumisella, pohtivat vastavalitut opiskelijavaikuttajat videolla.
Greta Virranniemi

Opiskelijat voivat entistä huonommin. Mielenterveysongelmat lisääntyvät ja tulevaisuus näyttää monen mielestä toivottomalta.

Mikä avuksi?

Kysyimme asiaa kolmelta opiskelijavaikuttajalta, jotka on vasta valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen ensi vuodeksi.

Puheenjohtaja Lotta Leinonen, 24, suorittaa kauppatieteen opintoja Oulun yliopistossa. Jenni Suutari, 23, opiskelee yhteiskuntatieteitä Jyväskylän yliopistossa ja Antti Regelin, 26, kauppatieteitä ja energiatekniikkaa Aalto-yliopistossa.

Kaikki kolme nostavat esiin kaksi isoa kysymystä. Ne ovat opiskelijoiden toimeentulon turvaaminen ja mielenterveyspalveluiden parantaminen.

– Yliopisto-opiskelijat kokevat aika laajalla rintamalla epävarmuutta tulevaisuudesta tällä hetkellä. On tulevaisuuden huolia aina ilmastokriisistä mahdollisuuksien vähenemiseen ja toimeentulon haasteisiin, Regelin summaa.

Toimeentulo turvattava

Opintorahaa pitäisi SYLin laskelmien mukaan korottaa sadalla eurolla kuukausittain, jotta opiskelijat tulisivat sillä toimeen. Korotus olisi iso, sillä nykyään tukisumma on 250 euroa kuussa.

– Opintoraha on todella pieni ja tukikuukaudet hyvin rajallisia. Lisäksi tuen saamisen kriteerit esimerkiksi opintopisteiden suorittamisesta ovat erittäin tiukat. Toimeentulon parantaminen olisi yksi keskeinen asia, joka lisäisi opiskelijoiden hyvinvointia, Jenni Suutari toteaa.

Korotuksille olisi opiskelijoiden mielestä tarvetta erityisesti nyt, kun inflaatio kiihtyy, hinnat nousevat ja lainojen korot kasvavat. Opiskelijat maksavat muiden tavoin entistä isompia sähkölaskuja ja kalliimpia ruokaostoksia.

Lotta Leinonen ja Suutari ovat yhtä mieltä siitä, että opintotuen ei pitäisi painottua lainanottoon.

– Opiskelijoiden ei pitäisi joutua elämään velaksi. Ahdistus kasvaa, kun korot nousevat. Opintorahalla pitäisi pystyä elämään ja lainalla halutessaan parantamaan elintasoa, Leinonen toteaa.

Jenni Suutari on kotoisin Kokemäeltä. Tällä hetkellä hän opiskelee Jyväskylän yliopistossa. Kuva: Lotta Tuominen

Sosiaaliturvaan valmistellaan parhaillaan laajaa uudistusta. Suutari haluaa, että opiskelijat otetaan mukaan sen suunnitteluun ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen. Hän veisi uudistusta kohti perustuloa.

– Toimeentulo on myös iso osa mielen hyvinvointia. On iso mielenterveysriski, jos raha ei meinaa riittää ruokaan, Leinonen lisää.

Huolta tulevasta aiheuttaa myös ilmastokriisi, vaikka esimerkiksi hintojen nousu on viime aikoina kiilannut se edelle ainakin Ylen kyselyn mukaan.

– Merkittävässä roolissa nuorten näköalattomuuden ratkomisessa on se, että keskitytään ratkomaan tulevaisuuden painavia ongelmia. Kannammeko riittävän ilmastovastuun, että meillä on vakaa planeetta, jossa elää, Antti Regelin toteaa.

Mielenterveyspalvelut kuntoon

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön eli YTHS:n jonot ovat paisuneet jopa kuukausien mittaisiksi, koska resurssit eivät riitä lisääntyneiden mielenterveysongelmien hoitoon.

Opiskelijoiden ongelmat kriisiytyvät, mikä voi johtaa esimerkiksi opintojen keskeyttämisiin.

– YTHS:n resursseja pitäisi lisätä merkittävästi, jotta sinne voidaan palkata ammattilaisia, toteaa Jenni Suutari.

Lotta Leinosen mielestä yliopistoihin tarvittaisiin myös ennaltaehkäisevää tukea, kuten kuraattoreja, jotta apua löytyy ennen kuin tilanne kriisiytyy.

Oulun yliopistossa apua löytyy esimerkiksi omaopettajilta, jotka ovat ensimmäinen tuki vaikeissa tilanteissa.

– Tällaiselle avulle jokapäiväisessä arjessa kuten opintojen suunnittelussa olisi tarvetta, Leinonen sanoo.

Mikkelistä lähtöisin oleva Lotta Leinonen opiskelee Oulun yliopistossa. Kuva: Iina Tauriainen

Mielenterveystyöhön pitäisi opiskelijoiden mielestä panostaa myös korkeakoulujen ulkopuolella, koska terapeuteista on huutava pula. Psykoterapeuttikoulutuksen pitäisi olla maksutonta, sen aloituspaikkoja tulisi lisätä ja terapiatakuu toteuttaa, he listaavat.

Antti Regelin on erityisen huolissaan syrjäytymisvaarassa olevista opiskelijoista, jotka pitäisi tavoittaa korkeakouluissa ja terveydenhuollossa.

– Olisi tärkeää saada valettua heihin tulevaisuuden näköalaa. Se ei tapahdu niin, että sanotaan, että olkaapa nyt positiivisemmin mielin. Se vaatii opiskelijoiden lähestymistä yksilötasolla ja rakenteellisella tasolla. Kaikille pitäisi saada kokemus, että he löytävät paikkansa jostakin, Regelin sanoo.

Mielenterveyspalveluihin satsaaminen vaatii kuitenkin rahaa.

Suutari huomauttaa, että uupumus ja opiskelijoiden mielenterveysongelmat vaikuttavat myös valtion talouteen​.

– Panostus mielenterveyspalveluihin ja toimeentuloon eli opiskelijoiden hyvinvointiin maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Se on panostus, jota ei ole varaa jättää tekemättä.

Elämää opintojen ulkopuolella

Anttti Regelin kannustaa opiskelijoita keskustelemaan ja kyselemään lähipiiriltään, miten menee. Korona-aikana opintojaan suorittaneilta se ei käy ehkä yhtä luonnostaan kuin aiemmilta sukupolvilta.

Regelin tietää, miten tärkeää oma opiskelijaporukka on, sillä hän on itse muuttanut Rovaniemeltä pääkaupunkiseudulle opiskelemaan.

– En osaa kuvitella, kuinka vaikeaa olisi ollut uskoa tulevaan, jos en olisi päässyt alusta asti integroitumaan tosi vahvasti omaan opiskelijaporukkaan, jossa otettiin avosylin vastaan. Moni opiskelija ei vain yksinkertaisesti pääse puhumaan siitä, mikä tuntuu pahalta.

Antti Regelin muutti Rovaniemeltä Helsinkiin opiskelemaan. Kuva: Maria Tuunanen

Elämän ei pitäisi olla pelkkää opiskelua, huomauttaa myös Lotta Leinonen.

– Opinnot eivät saa olla vain putki, jonka läpi pitää kiirehtiä. Pitää olla mahdollisuus kerryttää kokemusta, hän sanoo.

Kokemuksia saa vaikkapa vaihto-opinnoista tai työharjoitteluista, joiden pitäisi Leinosen mielestä järjestyä helposti.

Hän kaipaa opintoihin myös joustavuutta opiskelijan elämäntilanteen mukaan. Osa haluaa esimerkiksi tehdä töitä varsinkin opintojensa loppuvaiheessa.

– Se luo opintojen ulkopuolista elämää ja tukee siten tulevaisuudenuskoa, Leinonen toteaa.

Suosittelemme sinulle