Hyppää sisältöön

Suomi on ymmärtänyt ennallistamisen väärin, sanoo EU:n ympäristökomissaari – ”Hinta jää paljon, paljon pienemmäksi”

Suomessa on pelätty miljardin euron vuotuista laskua luonnon ennallistamisesta. Se ei toteudu, liettualainen ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius painottaa Ylen haastattelussa.

EU:n ideat luonnon ennallistamisesta maksavat suomalaisille miljardi euroa vuodessa!

Bryssel määräilee Suomen metsäpolitiikkaa!

Suomen metsätalous kuihtuu EU:n ennallistamisasetuksen seurauksena!

Karkeasti ottaen tällaisia väitteitä ovat kriitikot esittäneet Suomessa EU:n ennallistamisasetuksesta viime aikoina.

Valmistelussa olevalla uudella lailla on tarkoitus palauttaa metsiä, soita, jokia ja järviä luonnontilaan luontokadon pysäyttämiseksi.

EU:n ympäristökomissaari, liettualainen Virginijus Sinkevičius vieraili torstaina Suomessa samaan aikaan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.

EU:n ympäristökomissaari, liettulainen Virginijus Sinkevičius sanoo, että suomalaiset ovat ymmärtäneet ennallistamisen hinnan väärin. Kuva: Retu Liikanen / Yle

Kysyimme EU:n aikeista Sinkevičiusilta haastattelussa. Hänen mukaansa taustalla on väärinymmärrystä ja keskustelun politisoitumista. Eduskuntavaalien läheisyys näkyy.

”Laskusta tulee paljon pienempi”

Suomen osalta luonnon ennallistamisen kustannuksiksi on laskettu komission esityksessä 931 miljoonaa euroa vuodessa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen ennallistamisen hintalappu olisi Suomelle EU-maista kaikkein kovin.

Komissaarin mukaan summa on kuitenkin vain karkea arvio. Se on laskettu pahimman mahdollisen vaihtoehdon perusteella.

Miljardia hipovaan loppulaskuun on Sinkevičiusin mukaan päädytty olemassaolevan tiedon pohjalta – mutta kaikkea tietoa ei ole Suomessa saatavilla.

– Suomalaisen datan mukaan 18 prosenttia elinympäristöistä on huonossa kunnossa ja 39 prosentista ei ole dataa. Tämä 39 prosenttia pitää EU-lainsäädännön mukaan laskea mukaan, Sinkevičius selittää.

Myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili torstaina Suomessa. Hän tapasi pääministeri Sanna Marinin Espoon Nuuksion Haltia-luontokeskuksessa. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Kun puuttuva osuus arvioidaan kaikkein pessimistisimmän skenaarion mukaan, yhteensä 57 prosenttia Suomen luonnonympäristöstä olisi heikossa hapessa ja vaatisi ennallistamista.

Näin ei tietenkään ole, ja luku tarkentuu, kun suomalaiset asiantuntijat selvittävät puuttuvat tiedot.

Suomalaisessa keskustelussa on siis keskitytty numeroihin, jotka ovat karkeita arvioita.

– Luku näyttää isolta, mutta lopulta päädymme aivan eri lukuun [kuin 931 miljoonaa euroa], joka ei ole yhtä pelottava, ja josta osa voidaan säästää myös muiden ilmastotoimien kautta, Sinkevičius painottaa.

– Olen varma, että lopulliset kulut ovat nyt arvioitua selvästi pienemmät.

Suomi itse ratkaisee

Loppulaskuun vaikuttaa Sinkevičiusin mukaan ennen kaikkea se, millaiseen suunnitelmaan Suomi itse päätyy tavoitteiden toteuttamiseksi.

Hän painottaa, että luonnon ennallistamisasetuksessa ei ole kyse vain metsistä.

– Jokainen jäsenmaa tekee oman ennallistamissuunnitelmansa ja valitsee siihen ekosysteemit: ehkä turvemaat ja suot, ehkä metsät, ehkä vesiekosysteemit, ehkä jokien valuma-alueet.

Suomen suunnitelman laativat Sinkevičiusin mukaan ”suomalaiset spesialistit”, joilla on paras tieto Suomen luonnosta.

Ympäristökomissaari Sinkevičiusin mukaan suomalaisten metsänomistajien ei tarvitse olla huolissaan, että uusi ennallistamislaki lisäisi heidän kustannuksiaan. Päinvastoin, hänen mukaansa ennallistaminen parantaa myös metsien tuottoja komission laskelmien perusteella. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle

EU:lla on myös muita ilmasto- ja ympäristötavoitteita, joiden saavuttaminen auttaa ennallistamisessa.

– Jos täyttää esimerkiksi hiilinielutavoitteet tai jos investoi kestävämpään maatalouteen, auttaa samalla myös luonnon ennallistamistavoitteiden saavuttamista, Sinkevičius selittää.

Hänen mukaansa suomalaiset eivät joudu yksin kattamaan ennallistamisesta syntyviä kuluja. Niihin on mahdollista saada rahoitusta EU:lta. Nyt jo rahaa on haettavissa ”6–8 miljardia euroa esimerkiksi maatalous-, ympäristö-, ilmasto-, kalastus- ja vesistötuista”.

Suomi muutti suhtautumistaan

Sinkevičiusin mukaan jäsenmaat ovat suhtautuneet ennallistamisasetukseen yleisesti ottaen hyvin myönteisesti, paitsi nyt Suomi. Aluksi Suomikin oli myötämielinen.

Johtuiko se siitä, että Suomi heräsi esityksen sisältöön liian myöhään?

– Ei, ei, ei. Suomi oli hyvin aktiivinen esityksen valmistelussa, Sinkevičius sanoo ja luettelee kabinettinsa ainakin kymmenen tapaamista suomalaisten kanssa.

– Olen kiitollinen suomalaisille kollegoille, jotka antoivat panoksensa esitykseen. Suomen EU-edustustolla oli useita tapaamisia esikuntani kanssa ja he keskustelivat useista esityksen yksityiskohdista.

Parhaillaan esitystä käsitellään jäsenmaiden neuvoston, parlamentin ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa. Niissä alkuperäinen paperi saattaa muuttua paljonkin.

Suomen linjan päättää lopulta eduskunnan suuri valiokunta.

Herättääkö luonnon ennallistaminen ajatuksia? Voit keskustella aiheesta tässä alla perjantai-iltaan kello 23:een saakka.

Aiheesta lisää:

Oletko ihan pihalla siitä, mitä metsien ennallistaminen tarkoittaa? Testaa tietosi visassa

Komission puheenjohtaja von der Leyen: Metsäasetuksesta nostettu Suomessa esiin korkein laskelma

Suosittelemme sinulle