Hyppää sisältöön

Neljä kylää kieltäytyi tuulivoimayhtiön tukirahoista, yksi paransi niillä frisbeepuistoa – selvitimme, mitä kritisoiduista rahoista ajatellaan nyt

Tuulipuistojen lähellä oleviin maaseutukyliin tarjotaan kehitysrahaa hakemuksia vastaan. Asia ei ole uusi, mutta se jakaa yhä kyläläisten mielipiteitä voimakkaasti.

Piiparinmäen lähialueella olevalla Vuolijoen kylällä on haettu tuulivoimarahastosta rahaa kylän kehittämiseen. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle
Ville Kinnunen,
Risto Ukkonen

Kajaanin ja Pyhännän rajalla on Piiparinmäki, joka on vielä hetken aikaa Suomen suurin tuotannossa oleva tuulipuisto.

Puiston vähemmistöomistajana on uudistuvan energian rahastoyhtiö Glennmont Partners. Se jakaa lähialueiden yhteisöille vuosittain 100 000 euroa kehitysrahaa.

Piiparinmäen voimalat ovat Vuolijoelta 10 kilometrin päässä, mutta aivan kylän liepeille on esisuunnittelussa Löytösuon tuulipuisto. Siinä on sama hankeyhtiö, Ilmatar, joka on Glennmont Partnersin kumppanina Piiparinmäessä. Löytösuolle voisi tulla enimmillään 35 voimalaa, joista lähin olisi kahden kilometrin päässä asutuksesta.

Glennmont ei ole mainostanut avustusta kovin laajasti (siirryt toiseen palveluun), ja Vuolijoen maaseutuyhdistys kuuli avustuksesta Kajaanin kaupungin kaavoitussihteerin vinkkaamana.

– Kyllähän siinä tietenkin tuli tunne, että yhtiö haluaa meidän mahdollista vastustusta vähän pehmentää. Mutta kyllä avustuksen mahdollisuus ihan positiivisella mielellä otettiin vastaan, kertoo Vuolijoen maaseutuyhdistyksen hallituksen jäsen Jussi Soini.

Soini korostaa, että suuressa mittakaavassa energiantuotannon eri muodot ovat tärkeitä, eivätkä kyläläiset lähtökohtaisesti vastusta tuulivoimaa itsessään. Hänen mukaansa asukkaat pitäisi ottaa kuitenkin paremmin huomioon.

– Voimalat tulevat liian lähelle asutusta. Meillä ei ole täällä kylällä paljoa taustaääntä, ja yksi isäntä juuri kertoi, että humina kuuluu selvästi hänen asuntoonsa sisälle asti viiden kilometrin päästä voimalasta. Se on minusta huolestuttavaa, Soini sanoo.

Vuolijoen maaseutuyhdistys hakee tuulivoima-avustusrahaa kahvilan ja museon kehittämiseen yhteensä 20 000 euroa. Kylä markkinoi kohdetta hiljaisuuden alueena, jonne voi tulla rauhoittumaan ja nauttimaan metsämaisemista. Kyläläiset kokevat, että tuulipuistosuunnitelmat heikentävät näiden arvoa.

– Me olemme tässä kärsijöitä. Tavallaan tuotamme sähkön maiseman kustannuksella, ja sekä sähkö että hyödyt viedään muualle. Mielellämme ottaisimme hyvitystä, ja siinä mielessä tämä avustus on erittäin positiivinen asia meille.

Mieluisin avustuksen muoto olisi kuitenkin halvempi sähkö, lohkaisee Soini.

– Näin tuossa Ilmattaren kaveria ja sanoin, että kun saataisiin tänne kylälle piuha ja sieltä laskuri pois. Jos saataisiin sähkö vähän halvemmalla, kyläläiset hyväksyisivät tämän eri tavalla.

Glennmontin avustuspäätöstä ei vielä ole kuulunut, mutta Vuolijoen maaseutuyhdistyksellä on jo seuraavatkin hakukohteet valmiina. Kaikkialla avustusrahoihin ei suhtauduta näin vastaanottavasti.

Torvenkylä taisteli tuulimyllyjä vastaan

Kalajoen Torvenkylälle rakennetaan seitsemää tuulivoimalaa. Kaikki alkavat olla jo pystyssä ja muistuttavat kyläyhdistyksen Jenni Ekoluomaa taistelusta tuulimyllyjä vastaan.

– Se on äärimmäisen kirvelevä tappio edelleen, kun parilla äänellä kaavaäänestyksen lopulta hävisimme. Kyllä se korpeaa, ja nyt kun tästä juttelee, niin aivan sydämestä ottaa.

Vanhojen asioiden muistelu tekee Ekoluomalle selvästi kipeää edelleen, ja vääjäämättä tulee mieleen, että yksi hampaankolo ei hänen harmitukselleen riitä.

– Kysele vain, ei tässä mitään, sapettaa vain vieläkin, Ekoluoma näyttää vihreää valoa jatkokysymyksille.

Jenni Ekoluoma toimii yhdistyksessä, joka jakaa kansalaisille tietoa tuulivoimasta. Kuva: Jenni Ekoluoman kotialbumi

Torvenkylän maisemiin alettiin suunnitella tuulivoimaloita noin 10 vuotta sitten, ja samaan aikaan virisi vastustus nykyään noin sadan asukkaan kylässä ja muutoinkin lähiseudulla.

Neljä alueen viidestä kyläyhdistyksestä kieltäytyi hanketta aluksi vetäneen suomalaisen Smart Windpower -yhtiön tukitarjouksista kylille. Ekoluoman mukaan kyläkehitysrahoja tarjottiin arveluttavasti kesken kaavoituksen, mikä nosti kylillä esille lahjontapohdiskeluja.

– Kaavoituksen aikaan itsekin valtuustossa olin, niin miltä rahatarjouksen vastaanotto olisi näyttänyt. Lisäksi olimme valmiita valittamaan tarvittaessa oikeuteen ja niin lopulta valitimmekin, Ekoluoma muistelee tilanteen taustoja.

Smart Windpower myi Torvenkylän hankkeen saksalaiselle Energiequelle-yhtiölle vuonna 2017.

”Ei meitä ole ostettu”

Kalajoen Pahkala-Pernun kyläyhdistys otti muista kyläyhdistyksistä poikkeavan linjan viitisen vuotta sitten ja hyväksyi tarjouksen kyläkehitysrahasta. Sitä ennen kyläläisiltä kysyttiin kirjallisesti kantaa tuulivoimaan ja kyläkehitysrahaan.

Kyläyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Vuokko Peltola kertoo, että ensimmäiset rahat tulivat tilille viime keväänä.

– Käytimme niitä Pernun ulkoilualueella sijaitsevan frisbeegolf-radan parannustöihin.

Peltolan mukaan vuosi sitten kesällä saksalaisen Energiequelle-yhtiön kanssa tehty sopimus on 30-vuotinen eli suunniteltu kattamaan voimaloiden laskennallisen toiminta-ajan.

Kyläyhdistys halusi sopimukseen myös maininnan, että kylärahojen maksu jatkuu, vaikka myllyjen omistus vaihtuisi.

– Ei meitä ole ostettu hankkeen taakse, mutta totta kai otamme mielellämme avustuksen vastaan, Pahkala-Pernun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Vuokko Peltola toteaa.

Mutta kuinka paljon kyläyhdistys sitten rahaa saa?

– Muutaman tonnin vuodessa, Peltola muotoilee tuen määräksi.

30 vuodessa kylätoiminnan kokonaistuen määräksi tulee siis vähintään 60 000 euroa. Rahat tulevat tarpeeseen yhteensä parinsadan asukkaan Pahkalan ja Pernun kylille, kertoo Vuokko Peltola.

– Tulemme käyttämään sitä laajasti koko kyläyhteisön tarpeisiin ja eri ikäryhmille. Tavoitteena on kehittää kylien viihtyvyyttä ja harrastusmahdollisuuksia.

Kalajoki on pitkään ollut Suomen tuulivoimaisimpia kuntia. Kuva on lokakuusta 2019. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Kyläläiset kritisisoivat tuulivoimayhtiötä ”hiljaisuudesta”

Torvenkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jenni Ekoluoma ei harmittele rahoista kieltäytymistä. Hän ei usko, että olisivat hyväksyneet tuen, vaikka sitä olisi myöhemminkin tarjottu.

Tätä ei ole Ekoluoman mukaan kyllä tarvinnut miettiäkään, koska tuulivoimayhtiöltä ei enää tukitarjouksia tullut, kun oikeuskäsittelyt oli käyty ja luvat taskussa.

– Eipä ole kuulunut yhtiöstä pihaustakaan. Toivottavasti voimalat ovat yhtä hiljaisia kuin tuulivoimayhtiö tällä hetkellä, Ekoluoma puhahtaa ja kritisoi saksalaisen Energiequellen toimintaa ja myös rakennustöiden aikaista tiedottamista.

Saksalaisyhtiöstä ei täysin Ekoluoman näkemyksiä allekirjoiteta. Energiequellen Suomen hankekehitysjohtaja Atte Lohmanin mukaan hankkeen etenemisestä on tiedotettu riittävästi.

– Kyläläisten epätietoisuus tulee meille kyllä uutena tietona, eikä tällainen palaute ole meille asti kantautunut. Olemme saaneet tiedottamisesta kiitostakin, ja olemme laittaneet julkisia tiedotteita ja olleet maanomistajiin yhteydessä, Lohman pohdiskelee tilannetta.

Hän myöntää kuitenkin, että uusia rahoitustarjouksia kylille ei ole jälkikäteen tehty.

Miksi näin? Halusiko tuulivoimayhtiö sittenkin vain taivutella kyläyhteisöjä hankkeen taakse vilpittömän taloudellisen tuen sijaan? Jos tarkoituksena oli tukea kyliä aidosti, niin silloinhan rahoitusta pitäisi tarjota nyt, kun myllyt alkavat toimia.

– Kaikille alueen kyläyhdistyksille on aikanaan samoilla ehdoilla kehitysrahaa tarjottu, mutta jälkikäteen emme ole enää tukea tarjonneet. Lisäksi meillä on ollut koko ajan käsitys, että neljä kyläyhdistystä eivät rahaa halua, Lohman toteaa.

Lohman kiistää valmistelun aikaiset vaikuttamisyritykset, eikä näe tilanteessa mitään arveluttavaa, koska kaikille kylille on kehittämisrahaa tarjottu.

Tasapainoilua vastarinnan ja korvausten välillä

Torvenkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Ekoluoma toimii myös Tuulivoima-kansalaisyhdistyksessä, joka kertoo tarjoavansa kansalaisille tuulivoimayhtiöistä riippumatonta tietoa. Ekoluomalla on terveisiä Kalajoen kaupungille.

– Miksi kyläläisten ääni ei kuulunut tai kuulu tuulivoiman valmistelussa ja päätöksenteossa? Kyliltä kerättiin kuitenkin laaja adressi ja vankka vastustus hankkeelle, mutta sillä ei ollut merkitystä.

Vastustajien nimiä adressiin kertyi Ekoluoman mukaan noin 400, mutta se ei riittänyt yli 12 500 asukkaan Kalajoella.

Kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin mukaan tuulivoima-asioita joudutaan puntaroimaan monelta kantilta.

– Pelkkä vastustus ei riitä, vaan pitää olla hyvät perustelut kokonaisarviointia varten. Ainahan näissä joutuu tasapainoilemaan eri vaikutusten kanssa.

Jukka Puoskari kokee, että erilaisten näkemysten esittäminen on tärkeää. Kuva on vuodelta 2019. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Kalajoki on pitkään ollut Suomen tuulivoimaisimpia kuntia. Suomelle tärkeän energiantuotannon lisäksi myllyt jauhavat verotuloja kunnan kassaan.

– Tuulivoiman taloudellinen tuotto vastaa yhtä veroprosenttiyksikköä, mutta emme tietenkään tee tuulivoimapäätöksiä vain taloutta ajatellen, Puoskari toteaa.

Kaupunginjohtajan mukaan keskustelu ja erilaisten kantojen esilletuonti on tärkeää, ja Puoskari kokee, että päättäjiä ei painosteta päätöksenteossa.

Jälkikäteen tyytymättömiä voidaan olla myös tuulivoimapuolella.

– Kaavaa tai lupia ei ole tullut tai myllymäärä on pienentynyt toivotusta. Onpa tuulivoimayhtiökin joskus hakenut Kalajoelta korvauksia yhtiölle kielteisen päätöksen jälkeen, Puoskari tuumaa tasapainoilusta eri osapuolten toiveiden ja odotusten keskellä.

Aiheesta enemmän:

Suomi tuottaa pian kaiken tarvitsemansa sähkön itse, ja siitä voi kiittää kahta asiaa: Olkiluotoa ja hurjasti lisääntyvää tuulivoimaa

Jopa 150 tuulivoimalaa joutuu odottamaan kytkentää valtakunnan verkkoon vuosia – tuulivoimabuumi toi sähköähkyn voimalinjoihin

Tuulivoima rikkoo nyt ennätyksiä, mutta aikanaan tyyntyy – miten sähköjärjestelmä selviää yhä kasvavasta, valtavasta vaihtelusta?

Pulinat pois ja myllyt pystyyn – Näin tuulivoimayhtiöt torjuvat valituskierteitä tarjoamalla kyläläisille rahaa

Voit keskustella aiheesta 28. marraskuuta klo 23 saakka.

Suosittelemme sinulle