Hyppää sisältöön

Ukraina ja Venäjä syyttävät toisiaan sotarikoksesta – kaiken keskiössä on se, mitä tällä rajulla videolla oikein näkyy

Venäjä syyttää Ukrainaa antautuneiden teloituksesta, Ukraina taas pitää antautumista lavastettuna. Asiantuntijat muistuttavat, että sodan säännöt koskevat molempia osapuolia. Videon kuvat voivat järkyttää.

Sosiaalisessa mediassa kiertäneet videot väitetyistä antautuneiden venäläissotilaiden teloituksista Ukrainassa ovat herättäneet keskustelua.

Sosiaalisessa mediassa äskettäin kiertäneet videot väitetyistä antautuneiden venäläissotilaiden teloituksista Ukrainassa ovat herättäneet kiistelyä.

Videoiden tapahtumat jäävät osin epäselviksi ja ovat aiheuttaneet spekulaatioita siitä, mitä oikeastaan on tapahtunut.

Venäjän mukaan kyseessä on ukrainalaissotilaiden tekemä sotarikos. Ukraina taas syyttää Venäjän joukkoja lavastuksesta ja katsoo Venäjän itse syyllistyneen tapauksessa sotarikokseen.

YK:n ihmisoikeustoimisto on sanonut olevansa tietoinen videoista ja tutkivansa niitä. Myös Ukraina sanoo tutkivansa asian. Venäjä on sanonut aloittavansa oman rikostutkinnan.

Kahden videon tapahtumat sijoittuvat todennäköisesti Makijivkan kylään Luhanskin alueelle, mutta niiden tarkasta ajankohdasta ei ole varmuutta. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) videoilla kuvatut asiat ovat tapahtuneet lauantaina 12. marraskuuta tai sitä ennen.

Ensimmäisellä videolla näyttäisi, että rakennuksesta tulee ulos käsiä ylhäällä pitäviä venäläissotilaita, jotka asettuvat maassa makaavien aseettomilta vaikuttavien venäläissotilaiden viereen.

Ensimmäisen videon lopussa näyttää siltä, että rakennuksesta tulee ulos vielä yksi venäläissotilas, joka avaa tulen ukrainalaissotilaita kohti. Tähän video katkeaa. Toisella videolla vaikuttaisi näkyvän oletettavasti samoja venäläissotilaita makaamassa kuolleina maassa.

Videoiden tapahtumat eivät kuitenkaan ole selkeitä. Tallenteet eivät myöskään näytä, miten ja missä tilanteessa venäläissotilaat tarkalleen ottaen kuolevat ja mitä sitä ennen on varsinaisesti tapahtunut.

Asiantuntija: Sodankäynnissä rikkomuksia tapahtuu yleensä molemmin puolin

Sodassa liikkuu usein paljon disinformaatiota ja eri tulkintoja, muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Katja Creutz. Hän ei halua ottaa suoraan kantaa kyseiseen tapaukseen.

– Sodankäynnissä rikkomuksia tapahtuu yleensä molemmin puolin. Toinen ehkä tekee systemaattisemmin niitä ja toinen ei. Sodankäynti on epäinhimillinen asia, joka tuo esille kauheuksia, Creutz sanoo.

Ukrainan parlamentin oikeusasiamies Dmytro Lubinets on kiistänyt Venäjän syytökset. Hänen mukaansa venäläiset itse syyllistyivät sotarikokseen.

Lubinets katsoo, että kyseessä on lavastettu antautuminen, jota Venäjä käytti tulen avaamiseen ukrainalaissotilaita vastaan. Näin ollen venäläissotilaat eivät hänen mukaansa ole sotavankeja.

– Tulitukseen vastaaminen ei ole sotarikos. Päinvastoin, niitä jotka käyttävät kansainvälisen oikeuden tuomaa suojaa murhaamiseen, tulee rangaista, hän kirjoittaa viestipalvelu Telegramissa viitaten venäläissotilaisiin.

Sotarikosasioissa olennaista on selvittää tunnusmerkkien täyttyminen, sanoo kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta.

Korhosen mukaan videoilla nähdyn kaltaisissa tapauksissa tulisi selvittää se, ollaanko tietoisesti tai tuottamuksellisesti tapettu antautuneita sotilaita erotteluperiaatteen vastaisesti.

Erotteluperiaate ja hors de combat -sääntö suojelevat antautuneita, jos he eivät uudelleen tartu aseisiin ja ryhdy taistelemaan.

Videot herättäneet paljon kysymyksiä

Korhonen huomauttaa, että videot ovat herättäneet kysymyksiä esimerkiksi siitä, oliko maassa makaavat sotilaat riisuttu aseista ja miten he reagoivat videolla nähtävään yhtäkkiseen tulitukseen.

Julkisuudessa on myös spekuloitu, voisiko kyseessä olla Ukrainan sotilaiden kosto, kun venäläissotilas avaa tulen.

Kansainvälisen oikeuden mukaan antautuneet sotilaat eivät ole laillisia sotatoimien kohteita.

– Heihin ei saa kohdistaa väkivaltaa. Heitä on kohdeltava ihmisoikeuksien ja inhimillisyysperiaatteen mukaisesti, Korhonen sanoo.

Korhonen kuitenkin lisää, että jos jo kertaalleen antautunut sotilas tarttuu uudestaan aseeseen ja osallistuu sotatoimiin eli alkaa esimerkiksi ampua, hän ei ole enää humanitaarisen suojelun piirissä.

– Häneen voi kohdistaa uudestaan sotatoimia. Mutta niihin antautuneisiin, jotka eivät ryhdy tai osallistu sotatoimiin, ei saa niitä kohdistaa.

Creutzin mukaan sotavankeja ja antautuneita koskevan säännöstön tarkoitus on selvä.

– Tarkoitus on, että säästetään ihmishenkiä ja että on mahdollisuus myös luopua taistelusta. Muutenhan sota ei loppuisi ikinä.

Hän kuitenkin lisää, että antautumista ei saa toisaalta myöskään teeskennellä.

Ukrainan varapääministeri Olga Stefanišyna on sanonut, että Ukrainan viranomaiset tutkivat videot. Hän pitää epätodennäköisenä, että Ukraina olisi tehnyt sotarikoksen.

Hänen mukaansa Ukrainalla ei ole intressiä teloittaa sotavankeja, sillä heitä halutaan mahdollisimman paljon vankien vaihtoa varten.

Venäjä ja Ukraina reagoineet sotarikossyytöksiin eri tavoilla

Yhdysvaltain kansainvälisen rikosoikeuden erikoislähettiläs Beth Van Schaack sanoo uutistoimisto AFP:n mukaan, että tapausta seurataan tarkasti.

– On hyvin tärkeää painottaa, että sodan oikeussäännöt pätevät kaikkiin yhtä lailla.

Hän kuitenkin huomauttaa, että Venäjän joukkojen teot sodassa ovat mittakaavaltaan aivan toista kuin Ukrainan joukkoihin kohdistuvat syytökset.

Van Schaackin mukaan on yhä enemmän todisteita, että Venäjä on sodan aikana tehnyt systemaattisia sotarikoksia jokaisella alueella, jossa sen joukkoja on ollut. Moni muistaa esimerkiksi Butšan järkyttävät kuvat.

Van Schaack painottaa myös eroa sen välillä, miten Venäjä ja Ukraina ovat reagoineet sodan aikana syytöksiin sotarikoksista.

– Venäjä vastaa ennalta-arvattavasti propagandalla, kiistämällä ja väärällä tiedolla, kun taas Ukrainan viranomaiset ovat yleisesti ottaen tunnustaneet väärinkäytökset ja ovat luvanneet tutkia ne.

Myös professori Outi Korhonen huomauttaa, että sodan säännöt pätevät molempiin osapuoliin. Korhosen mukaan on välttämätöntä, että Ukraina tutkii väitteet kuten se on ilmoittanut tekevänsä.

– Jotta Ukraina säilyttää kansainvälisoikeudellisen legitimiteetin ja mielikuvan siitä, että se on rikosten uhri eikä niiden tekijä, on sen tietenkin tutkittava huolellisesti tapahtumat.

Ukraina on valtiona vastuussa siitä, että sen armeija ei tee sotarikoksia ja noudattaa sodan sääntöjä, hän sanoo.

Ohjelmajohtaja Katja Creutz huomauttaa, että Venäjä vaikuttaa käyttävän rikoksia sotastrategiana eikä näytä tuomitsevan omia sotarikoksiaan.

Hän toivoo silti, että Ukraina puhuisi avoimemmin omista epäillyistä sotarikoksistaan, vaikka se voi olla vaikeaa.

– On myös Ukrainan intressissä, että se toimii oikeusvaltiollisesti ja pyrkii tuomitsemaan myös omia sotilaitaan sotarikoksista. Se signaloisi myös maailmalle, että ei ole mitään salattavaa.

Lähteet: AFP, Reuters, AP

Kuuntele Uutispodcastista:

Lisää aiheesta:

Ylen päivittyvä seuranta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Asiantuntijat arvioivat, mikä Amnestyn Ukraina-raportissa meni pieleen ja missä järjestö osui oikeaan

Suosittelemme sinulle