Hyppää sisältöön

Sotekuntayhtymät joutuvat maksamaan palkkaharmonisaation omasta pussistaan – VVM: ”Kunnat ovat eriarvoisessa asemassa sadasta eri syystä”

Valtio korvaa kunnille vain palkkakustannuksia, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 2021. Muuten ne vääristäisivät kuvaa siitä, minkä verran palkkoja hyvinvointialueiden tulee ensi vuonna maksaa.

Etelä-Savon sotekuntayhtymä Essote maksaa palkkojen yhtenäistämisestä syntyneitä kuluja 21,5 miljoonaa euroa tänä vuonna. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Kunnat saavat hyvitystä ennen vuotta 2021 syntyneistä palkkaharmonisaatiokustannuksista, joita on maksettu takautuvasti kahden viime vuoden aikana.

Kuntaministeri Sirpa Paateron erityisavustaja Valtteri Aaltonen kertoo, että kyse on aiemmin laiminlyödyistä palkoista, jotka on korvattu kuluneen kahden vuoden aikana esimerkiksi tuomioistuimen antaman päätöksen nojalla tai oikeuskäsittelyn välttämiseksi.

Kunnille ei hyvitetä palkkakuluja, jotka siirtyvät vuodenvaihteen jälkeen hyvinvointialueiden maksettaviksi.

– Rahoituspohjasta ei voida poistaa mitään sellaista, mitä vastaavat kustannukset siirtyvät hyvinvointialueelle. Ainoastaan kertaluontoiset piikit hiotaan pois.

Aaltosen mukaan hyvitettävä summa on hyvin pieni valtakunnallisesti tarkasteltuna.

Kuntayhtymät vetoavat edelleen ministeriöön

Osa tulevista hyvinvointialueista on toiminut jo joitain vuosia kuntayhtymänä.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan SiunSote, Etelä-Karjalan Eksote ja Etelä-Savon Essote ovat jo toteuttaneet palkkojen harmonisoinnin, joka on muilla hyvinvointialueilla vasta edessä.

Suurimmat kustannukset palkkojen yhtenäistämisestä ovat kertyneet vuosina 2021–2022. Esimerkiksi Essote maksoi takautuvia palkkoja viime vuonna noin 10 miljoonaa euroa ja tänä vuonna 21,5 miljoonaa.

Puhtaalta pöydältä aloittavilla hyvinvointialueilla palkkojen yhtenäistämisen maksaa valtio.

– Ministeriö on pyytänyt asiasta lausuntoja, joten edunvalvontaa tehdään edelleen. Haluamme heidän ymmärtävän, että tämä on todellinen ongelma, sanoo Essoten hallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä (sd.).

Rahat ovat pois kuntien tulevista valtionosuuksista

Kuntayhtymien laskut maksavat omistajakunnat. Mitä suuremmat kunnan sote-menot ovat vuosina 2021–2022, sitä suurempi osa sen valtionosuuksista siirtyy uudelle hyvinvointialueelle.

Esimerkiksi Mikkelin kaupungin sote-laskutus paisuu tänä vuonna yksin palkkaharmonisaation vuoksi noin 10 miljoonaa euroa. Se heijastuu kaupungin valtionosuuksiin vuodesta 2024 eteenpäin.

Valtiovarainministeriön erityisavustaja Valtteri Aaltonen ymmärtää, että kunnat kokevat tilanteen epäoikeudenmukaiseksi. Alueiden välillä on kuitenkin lukuisia eroja, jotka asettavat ne keskenään eriarvoiseen asemaan.

– Eri alueet ja kunnat ovat eri asemassa tässä uudistuksessa, löytyy sata muutakin tekijää. Ei voinut kompensoida vain yhtä, vaan olisi pitänyt kompensoida kaikki.

Suosittelemme sinulle