Turkistarhauksen vastustus on kasvanut Suomessa entisestään, kertoo taloustutkimuksen kysely.
80 prosenttia vastaajista ei hyväksy nykymuotoista tarhausta, jossa eläimet elävät pienissä verkkopohjahäkeissä ilman mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen.
Viime vuodesta vastustus lisääntyi noin 10 prosenttiyksikköä eli mielipiteet ovat tiukentuneet selvästi. Viime vuonna vastaava luku oli 71 prosenttia.
Erityisesti turkistarhausta vastustivat naiset ja nuoret, etenkin 15–24-vuotiaat.
Vastaajista yli kolmasosa sallisi tarhauksen jatkuvan, jos eläimille taataan paremmat elinolot. 16 prosenttia sallisi turkistarhauksen jatkuvan rajoituksitta.
Kyselyyn vastasi loka–marraskuussa reilut 1 000 ihmistä puhelimitse.
Tutkimuksen teettivät taloustutkimuksella eläinoikeusjärjestöt Animalia ja Oikeutta eläimille.
Lue seuraavaksi: Edes syksyn turkishuutokauppa ei helpottanut turkisalan ahdinkoa
Turkisalan ahdinko syventynyt tänä vuonna
Turkisalaa on viime vuosina koetellut syvin kriisi pariinkymmeneen vuoteen ja sillä alalta on lopettanut kymmeniä tiloja reilussa puolessa vuodessa.
Turkistiloista osa on lopettanut toimintansa, osa pitää välivuoden, osalla menee paremmin.
Tilojen määrä on tippunut reiluun viiteensataan. Alaa kurittaa myös energiakustannusten raju nousu.
Edes syyskuun huutokauppa ei ole tuonut alalle suurta helpotusta, sillä siniketunnahkojen hintataso jäi reippaasti alle tuotantokustannusten.
Alan mukaan nahoille olisi kysyntää, mutta Kiinan koronamääräykset ja Venäjän viennin tyrehtyminen tulppaavat kaupan. Kannattavuutta laskevat myös energian ja rehun raaka-aineiden kallistuminen.
Valtaosa Suomen turkistarhoista sijaitsee pohjalaismaakunnissa eli Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla.