Hyppää sisältöön

Tutkijat: Väärennökseksi epäilty kultakolikko todistaakin roomalaisen vallananastajan olemassaolon

Romaniasta 1700-luvulla löytyneitä kultakolikkoja pidettiin pitkään huonoina väärennöksinä. Nyt tutkijat uskovat, että ne ovatkin aitoja, ja osa niistä kuvaa varsin tuntematonta hallitsijaa nimeltään Sponsianus.

Kultakolikossa nimellä Sponsian esiintyvä hahmo on saanut imperaattorin arvonimen. Imperaattori kuvasi alun perin sotilaskomentajaa Rooman armeijassa, mutta sittemmin se muuttui myös keisarin synonyymiksi. Kuva: The Hunterian / University of Glasgow

Yli 150 vuoden ajan väärennöksenä pidetty kultakolikko esittää sittenkin varsin tuntematonta Rooman valtakunnan sotilaskomentajaa ja mahdollisesti itsensä keisariksikin julistanutta Sponsianusta. Näin esittävät brittiläisten yliopistojen tutkijat tällä viikolla PLOS1-tiedejulkaisussa (siirryt toiseen palveluun) ilmestyneessä tutkimuksessa.

Glasgow’n yliopiston The Hunterian -kokoelmassa oleva kultaraha on yksi nykyisen Romanian alueelta Transsylvaniasta vuonna 1713 löytyneistä kolikoista. Kolikkoja on pidetty väärennöksinä aina 1800-luvun puoliväliltä asti muun muassa siksi, että niissä esiintyi historiallisia epätarkkuuksia.

Lontoon University Collegen (siirryt toiseen palveluun) vetämässä tutkimuksessa verrattiin Sponsianusta esittänyttä kolikkoa muihin The Hunterianin kokoelmissa oleviin Rooman valtakunnan aikaisiin rahoihin. Näiden joukossa oli myös esimerkiksi kaksi aiemmin aidoksi todistettua kolikkoa.

Sponsianus-kolikon pinnalta löytyneet mineraalit vahvistivat, että raha oli ollut maaperään haudattuna hyvin pitkän aikaa ennen päätymistään kosketuksiin ilman kanssa. Tutkijat havaitsivat kolikossa myös kulumia ja kolhuja, joiden perusteella he päättelivät kolikon olleen aikanaan aktiivisessa kierrossa.

– Näiden äärimmäisen harvinaisten kolikkojen tieteellinen analysointi pelastaa keisari Sponsianuksen historian unohduksista, kommentoi tutkimusta johtanut professori Paul N. Pearson Lontoon University Collegesta tiedotteessa.

Pearson kertoo tutkimuksesta uutisoineelle Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle (siirryt toiseen palveluun) tutkijoiden olleen jopa hämmästyneitä tuloksistaan.

Me olemme löytäneet keisarin. Hän oli hahmo, jota pidettiin huijauksena, ja johon asiantuntijat eivät uskoneet. Mutta me uskomme, että hän oli olemassa ja hänellä oli paikkansa historiassa.

Paul N. Pearson

Kuka oli Sponsianus?

Sponsianuksesta tiedetään edelleen varsin vähän. Hänen hallintokautensa Daakiassa ajoittuu todennäköisesti keisariksi vuonna 244 huudetun Philippus Arabsin aikoihin.

Tunnettu historioitsija Adrian Goldsworthy kirjoittaa Sponsianuksesta teoksessaan Rooman valtakunnan tuho ainoastaan maininnan, että päivämäärät ja yksityiskohdat ovat epäselviä, mutta Philippus Arabsin valtakaudella vuosien 244–249 välillä ”todennäköisesti Pannoniassa Sponsianus epäonnistui vallananastusyrityksessään”. Pannonia sijaitsi nykyisten Itävallan, Kroatian, Unkarin, Serbian, Slovenian sekä Bosnia ja Hertsegovinan alueilla.

Sponsianus-kolikkoa tutkinut ryhmä taas uskoo, että Sponsianus oli alkujaan sotilaskomentaja, joka oli pakotettu julistamaan itsensä keisariksi kaikkein kaukaisimmassa ja vaikeimmin puolustettavassa Rooman valtakunnan provinssissa Daakiassa, nykyisen Romanian alueella.

Professori Paul N. Pearson ja Jesper Ericsson tutkivat Sponsianus-kolikkoa mikroskoopin avulla. Kuva: The Hunterian / University of Glasgow

Arkeologisten tutkimusten perusteella on päätelty, että Daakian yhteydet muuhun Rooman valtakuntaan katkesivat vuoden 260 tienoilla. Valtakunnassa riehui pandemia, ja toinen toistaan seuraavia sisällissotia. Imperiumi oli hajoamassa, ja Daakian kaltaiset eristyneet rajaseudut olivat toistuvien hyökkäysten kohteena, etenkin kun Daakia oli tunnettu roomalaisetkin alueelle houkutelleesta kultavarannostaan.

Tutkijat arvelevat, että Sponsianus todennäköisesti julisti itsensä hallitsijaksi kaaoksen ja sisällissodan keskellä.

– Tulkintamme on, että hän otti vallan pitääkseen ruodussa niin sotilaat kuin siviilitkin, sillä he olivat täydellisesti vihollisten ympäröimiä ja samalla Roomasta eristyksissä, toteaa The Hunterianin numismatiikan kuraattori Jesper Ericsson BBC:n mukaan.

Tutkijat muistuttavat, että rahajärjestelmällä ja kolikoilla on aina ollut keskeinen tehtävä vallan ja auktoriteetin symbolina. He pitävät todennäköisenä, että myös alueen hallitsijana toiminut Sponsianus on tunnistanut tämän.

Samaan aikaan virallisten rahojen saaminen Roomasta on ollut katkoksissa. Toimivan talouden luomiseksi ja ylläpitämiseksi provinssissa todennäköisesti lyötiin siksi omia kolikoita, joita koristi alueen hallitsijan Sponsianuksen kuva.

– He eivät välttämättä edes tienneet, kuka keisareista oli vallassa, sillä Roomassa oli sisällissota, Pearson toteaa.

Tutkijat uskovat Sponsiuksen hallinneen Daakiassa, kunnes rauha ja järjestys oli palautettu. Roomalaiset hylkäsivät provinssin lopulta vuosien 271 ja 275 välillä.

Sponsianuksesta säilynyt neljä kolikkoa

Kun kolikot löydettiin 1700-luvun alkupuolella, niitä pidettiin aitoina ja ne luokiteltiin muiden Rooman valtakunnan aikaisten rajaseuduilla lyötyjen kolikkojen kaltaisiksi.

Romaniasta löytyneitä kolikkoja alettiin kuitenkin 1800-luvun puolivälissä pitää väärennöksinä muutamastakin syystä: niissä esiintyviä tekstejä pidettiin hutiloiden tehtynä, ja kolikoissa oli lisäksi historiallisia epätäsmällisyyksiä (lisää aiheesta täällä (siirryt toiseen palveluun)).

Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen tieteellinen analyysi Sponsianusta esittävistä kolikoista, joita tiedetään säilyneen vain neljä kappaletta. Ne kaikki ovat tiettävästi vuonna 1713 löytyneestä raha-aarteesta peräisin.

The Hunterianin kokoelman kolikon lisäksi tutkijat analysoivat Sponsianus-kolikkoa Brukenthalmuseosta Romanian Sibiussa. Tutkijat totesivat myös sen olevan aito roomalaisajan kolikko.

– Toivomme, että tämä paitsi rohkaisee uutta keskustelua siitä, oliko Sponsianus aito historiallinen henkilö, mutta myös muita museoita tutkimaan tarkemmin häntä esittäviä kolikoita, totesi The Hunterianin numismatiikan kuraattori Jesper Ericsson tiedotteessa.

Katso Yle Areenasta ”Rooman valtakunnan tuho”:

Sodat, epidemiat ja talousvaikeudet koettelivat Roomaa 200-luvulla. Tuotanto: Impossible Factual/CuriosityStream /OTF, Iso-Britannia 2021.

Suosittelemme sinulle