Hyppää sisältöön

Hyvä uni kiinnostaa myös nuoria aikuisia, koska se on satsaus omaan terveyteen – Nea Collin, 21, kertoo vinkit levolliseen nukkumiseen

Unilääkärin mukaan ymmärrys unen merkityksestä on lisääntynyt. Nyt myös nuoret aikuiset haluavat satsata lepoon. Jopa kolme miljoonaa aikuista kärsii Suomessa jonkin asteisista uniongelmista.

Bio- ja elintarviketekniikan insinööriksi opiskeleva Nea Collin on toisinaan lukenut netistä vinkkejä, miten saada unta paremmin. Laventelintippojen ripottelu tyynylle jäi kokeiluksi. Kuva: Kati Turtola / Yle
Kati Turtola

Uneen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota arjessa. Nyt myös nuoria aikuisia kiinnostaa nukkuminen ja lepo.

Työterveyshuolto, lääkäriasemat ja verkko tarjoavat lukuisia univalmennuksia makeaa unta etsiville. Unesta julkaistaan ahkerasti tietokirjoja ja nukkumistarinoita jaetaan someryhmissä. Meille mainostetaan sänkyjä ja vuodevaatteita vetoamalla niiden vaikutukseen unen parantajina.

Opiskelija Nea Collin, 21, nukkuu yhdeksästä kymmeneen tuntia vuorokaudessa. Hän on huomannut, että se on juuri sopivasti.

– Itse koen olevani tosi energinen ja iloisempi, kun olen nukkunut hyvin. Ylipäätään on fiilis, että jes, nyt tästä tulee hyvä päivä, Collin kuvaa tunnetta hyvin nukutun yön jälkeen.

Hän opiskelee Hämeen ammattikorkeakoulussa bio- ja elintarviketekniikan insinööriksi. Harrastuksia ovat kuntosali, jooga ja tanssi. Opiskelu on intensiivistä ja Collin on huomannut levon merkityksen opintojen sujumisessa.

– Olen yrittänyt priorisoida unen yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi elämässäni.

Nea Collin kertoo videolla rauhoittavansa iltansa, jotta uni tulee hyvin. Hän antaa myös vinkkejä, jotka auttavat häntä itseään levolliseen nukkumiseen.

Nea Collin uskoo, että ilman kunnon yöunia keskittyminen herpaantuisi tiiviin opiskelupäivän aikana. Hän on huomannut nukkumisen vaikutuksen myös harrastuksissaan.

– Joo, ehdottomasti muistan tanssissa helpommin liikkeet, kun olen nukkunut hyvin. Kuntosalin jälkeen kroppa vaatii palautumista, ja se tapahtuu juuri unen aikana, kertoo Collin.

”Ei ole asiaa, mihin uni ei vaikuttaisi”

Hämeenlinnalaisen unilääkärin Janne Kanerviston vastaanotolle tulee myös nuoria työikäisiä, jotka kärsivät uniongelmista. Nuori, joka nukkuu pidempiä unia kuin kaverit, tekee Kanerviston mukaan itselleen elämänmittaisen palveluksen.

Unilääkäri Janne Kanervisto sanoo, että iän myötä unihäiriöiden määrä lisääntyy ihmisillä. Toisaalta nuoretkaan eivät ole erityisen suojattuja unihäiriöiltä. Kuva: Kati Turtola / Yle

– Tämä on positiivinen ilmiö. Oikeastaan ei ole asiaa, mihin uni ei vaikuttaisi. Se vähentää muun muassa infektioherkkyyttä ja vaikuttaa ruokahalun säätelyyn, sanoo Kanervisto.

Unilääkäri kertoo, että nyky-yhteiskunta on tahdiltaan hektinen. Ihmisiltä vaaditaan paljon sekä töissä että opiskelussa. Vapaa–ajallakin aktivoimme aivojamme koko ajan.

– Olemme netissä ja kännykällä. Se on sellaista tauotonta informaatiotulvaa, aivot eivät osaa rauhoittua nukkumaan mennessäkään.

Vaikka unesta ja nukkumisesta on tarjolla runsaasti tietoa, sen soveltaminen käytäntöön on unilääkärin havaintojen mukaan usein haasteellista.

– Aina silti katsotaan vielä yksi jakso tv-sarjasta ennen kuin mennään nukkumaan. Ajatellaan, että nukutaan sitten viikonloppuna paremmin, Kanervisto kertoo.

Viime vuosina ymmärrys unen merkityksestä terveydelle on lisääntynyt. Unilääkäri Janne Kanervisto kertoo, että myös lääkärit ovat pitkään tutkineet väsymystä valittavalta potilaaltaan ensin kaiken muun mahdollisen. Unta ja nukkumista on pohdittu vasta viimeisenä.

– Se pitäisi olla päinvastoin. Jos joku tulee väsymyksen tai uupumuksen takia lääkäriin, pitäisi ensimmäisenä miettiä, saako hän tarpeeksi unta ja minkälaista uni on laadultaan, sanoo Kanervisto.

Älylaite kannustaa tai stressaa

Unilääkäri Janne Kanerviston mukaan osa ihmisistä on viime aikoina kiinnostunut paremmista nukkumistottumuksista älylaitteen, kuten kellon tai sormuksen, mittaustulosten innostamana.

Esimerkiksi alkoholinhuuruisen illan jälkeen laite näyttää punaista ja ilmoittaa kehnosta unen laadusta. Kello saattaa kannustaa tekemään nukkumismyönteisiä pääätöksiä, kuten menemään petiin aikaisemmin tai juomaan vähemmän olutta.

Mutta Kanervisto on huomannut, että mittaaminen ei sovi kaikille.

– Parhaimmillaan laitteet antavat ihmiselle aiheen kiinnostua omasta nukkumisesta ja motivoivat parempiin nukkumistottumuksiin. Pahimmillaan ne lisäävät stressiä nukkumiseen. Ihmiset saattavat pyrkiä täydelliseen uneen, ja uni on kaikkein huonoin suorittamisen kohde, sanoo Kanervisto.

Nukkumalla terveeksi

Tutkimusten mukaan jopa kolme miljoonaa aikuista kärsii Suomessa jonkin asteisista uniongelmista. Unilääkäri Janne Kanervisto sanoo, että liian vähän nukkuminen lisää useiden sairauksien riskiä.

– Diabetesriski kasvaa, sydän- ja aivoinfarktiriskit kasvavat, samoin liikenneonnettomuus- ja työtapaturmariski. Infektioriski ja tietyt syöpäriskitkin ovat suurempia, jos olemme jatkuvasti univajeessa.

Satunnainen huonosti nukuttu yö ei Kanerviston mukaan haittaa, mutta pidempiaikaiseen univajeeseen on syytä tarttua.

– On suurempi riski sairastua, jos meillä on joku unihäiriö, mikä estää nukkumasta hyvin tai teemme valintoja, että emme panosta nukkumiseen. Uneen satsaamalla satsataan myös omaan terveyteen, summaa Kanervisto.

Lue myös:

Naiset nukkuvat vuorokaudessa 14 minuuttia enemmän kuin miehet, ikäkin vaikuttaa unen pituuteen

Tutkimus: Hyvällä unenlaadulla vahva yhteys parempaan elämänlaatuun ja työkykyyn kunta-alan työntekijöillä

Suosittelemme sinulle