Hyppää sisältöön

Alle 15-vuotiaiden väkivaltarikokset puhuttavat – oikeusoppineen mielestä rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa ei ole syytä laskea

Viimeaikaiset jopa alle 15-vuotiaiden tekemät vakavat rikokset ovat herättäneet keskustelun vastuuikärajan alentamisesta. Dosentti Tatu Hyttinen pitää perusteltuna säilyttää raja riittävän korkealla.

Eri puolilla maata tapahtuneet alaikäisten väkivalta- ja omaisuusrikokset ovat nostaneet keskustelun nykykäytännön toimivuudesta. Kuvituskuva. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Alaikäisten tekemät rikokset ovat nostaneet jälleen keskusteluun rikosoikeudellisen vastuuikärajan alentamisen. Tällä hetkellä ikäräja on Suomessa 15 vuotta.

Oikeustieteen apulaisprofessori, rikosoikeuden dosentti Tatu Hyttinen Turun yliopistosta ei näe syytä alentaa ikärajaa.

Hän huomauttaa Suomenkin ratifioiman YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen velvoittavan suhtautumaan hyvin kriittisesti ikärajan laskemiseen, vaikkei sopimus sitä sinänsä estä. Joissain verrokkimaissa ikäraja on alhaisempi.

– Arvioimme helposti lapsia omasta näkökulmastamme, miten hahmotamme maailmaa. Heillä ei ole kyvykkyyttä hahmottaa syy-seuraussuhteita samalla tavalla kuin aikuisilla, mitä esimerkiksi nyrkiniskusta kasvoihin voi tulla. Jo siksi on ihan rikosoikeudellisesti perusteltua pitää vastuuikäraja riittävän korkeana, sanoo Hyttinen.

Dosentti Tatu Hyttinen uskoo näkemyksensä olevan yleinen rikosoikeustieteilijöiden keskuudessa, vaikkei voikaan kaikkien suulla puhua.

Oikeustieteen apulaisprofessori, dosentti Tatu Hyttisen mielestä alaikäisten vastuuikärajaa ei pidä ainakaan laskea. Arkistokuva. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Hänen mukaansa yhteiskuntapoliittinen keskustelu aiheesta on ymmärrettävää ja tervetullutta. Lähinnä vaihtoehtoina voisi olla kiinteän ikärajan laskeminen tai tapauskohtainen arviointi.

– Tuomioistuin aina tapauskohtaisesti arvioisi henkilön kypsyyttä, ja katsoo, onko hän riittävän kypsä vastatakseen teosta rikosoikeudellisesti. Eli ei olisi kiveen hakattu sitä ikärajaa, kuvailee Hyttinen toista vaihtoehtoa.

Majakkarannan ja Vallilan puukottajan ikämysteeri hyvin poikkeuksellinen

Erityisesti viime päivinä on puhuttanut Turun Majakkarannassa viikonloppuna tapahtunut puukotus. Puukotuksessa loukkaantui kaksi alaikäistä nuorta, joista toinen hengenvaarallisesti.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus vangitsi keskiviikkona Majakkarannan puukotuksesta kaksi 17-vuotiasta henkilöä. Vangituista nuorista toinen on ollut epäiltynä lokakuussa 2020 Helsingin Vallilassa tapahtuneessa puukotuksessa.

Hän oli tuolloin 14-vuotias, eikä rikosoikeudellisesti vastuullinen. Poliisi alkoi kuitenkin maaliskuussa 2021 epäillä, että 14-vuotiaaksi luultu poika olisi selvästi vanhempi, ja hänelle tehtiin oikeuslääketieteellinen ikäarviotutkimus. Sen perusteella poika oli ainakin kaksi vuotta vanhempi kuin aiemmin luultiin.

Oikeuslääketieteellisen ikäarviotutkimuksen jälkeen syyttäjä nosti elokuussa 2022 syytteet poikaa vastaan uudelleen Vallilan taposta ja törkeästä ryöstöstä. Oikeudenkäynti alkoi syyskuussa, mutta lokakuussa Helsingin käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että poika oli Vallilan tapon hetkellä 14-vuotias. Tuomio ei ole lainvoimainen, koska siitä on valitettu.

Tatu Hyttisen mukaan oikeudessa vastaajina kuultavien henkilöiden syntymäajat ovat yleensä hyvinkin tiedossa. Hän uskoo epäselvyyden tässä tapauksessa johtuvan siitä, ettei vastaaja ole syntynyt Suomessa.

– Suomessa se on hyvin, hyvin poikkeuksellista. En itse asiassa tiedä, että tämän kaltaista tilannetta olisi ollut Suomessa aikaisemmin, missä joudutaan miettimään, onko lapsi alle vai yli 15-vuotias.

Täysin ilman vastuuta ei välttämättä selviä

Rikosoikeuden dosentti Tatu Hyttinen muistuttaa, että alle 15-vuotiaallekin voi koitua muita seuraamuksia, vaikka ei rikosoikeudelliseen vastuuseen joudukaan.

– Teko on siis sinänsä rikosoikeusjärjestyksen kieltämä, mutta henkilöä ei tuomita siitä rangaistukseen, jos sen tekee alle 15-vuotiaana. Mutta hänelle jää kuitenkin muun muassa vahingonkorvausvastuu. Eli hän voi joutua maksamaan siitä rahallisia korvauksia.

Vastuuikärajan ylittyessä tilanne muuttuu, mutta Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää pidättäytymään kohtelemasta alle 18-vuotiasta kuten aikuista rikosprosessissa.

– Kun on yli 15-vuotias, mutta alle 18-vuotias, henkilö on edelleenkin lapsi, ja sillä on monenlaisia vaikutuksia rikosprosessissa. Suomessa viimeiseen asti pyritään siihen, että alle 18-vuotias ei joutuisi vankilaan.

Hyttinen mainitsee tässä ikähaarukassa käytännön asiana, että alle 18-vuotiaalla on oikeus käyttää puhevaltaa, mutta myös hänen huoltajillaan tai sosiaalitoimella on oikeus rikosprosessin aikana puhua kyseisen nuoren henkilön puolesta.

Alle 15-vuotiaana kartutetulla rikoshistorialla ei ole painoarvoa, kun arvioidaan rikosoikeudellisen vastuuiän täyttymisen jälkeen tehtyjä rikoksia. Yleensä useampien rikosten tehtailu koventaa rangaistusta.

– Mutta alle 15-vuotiaana tehtyjä tekoja ei lueta henkilön syyksi, ne ovat sinänsä merkityksettömiä. Kun myöhemmin pohditaan mahdollisista uusista teoista rangaistusta tai pitäisikö rangaistusta koventaa, siinä vaiheessa ne teot, jotka on tehty alle 15-vuotiaana eivät ole rikosoikeudellisesti merkityksellisiä, selventää dosentti Tatu Hyttinen.

Aiheesta aiemmin:

Laittomat aseet pois kaduilta, rikollisten autot valtiolle ja rahaa nuorten ongelmien ehkäisyyn – näin poliitikot taittaisivat katujengien nousun

Suosittelemme sinulle