Hyppää sisältöön

Ulrika Tammenheimo ei vietä joulua, sillä kulutushysteria ahdistaa – ”Sammutan valot ja radion, mietiskelen ja nukun kolme päivää”

Kulutustutkijan mukaan yliampuvimmat kulutusjuhlajoulut ovat jäämässä historiaan.

Ulrika Tammenheimo ei vietä joulua lainkaan.
Riina Kasurinen

Ulrika Tammenheimo lisää puita tulipesään. Talon lämmitys on alkanut jo varhain ja pian vuorossa on klapien pilkkominen iltaa varten.

Näin käynnistyy Tammenheimon jokainen päivä, eikä vajaan kuukauden päässä odottava joulu tee poikkeamaa arkirutiineihin. Tammenheimolle joulu on kuin mikä tahansa arkipäivä.

Hän ei ole viettänyt joulua vuosikymmeniin.

– Jotenkin joulun kaupallisuus ja tavarapaljous tökkii. Olen luonnonystävä, en tykkää kuluttamisesta, Tammenheimo sanoo.

Joulu on ollut jo vuosikausia kaupan suurimman myynnin aikaa. Sitä se on vieläkin, mutta Tammenheimon ajatukset liioitellusta kulutusjuhlasta eivät ole enää vieraita muillekaan suomalaisille. Ajatus kohtuullisuudesta on hiipimässä myös joulun viettoon.

Pilkkeiden teko kuuluu Tammenheimon jokaiseen päivään. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Joulukuusikin sai mennä, koska luonnossa on hienompaa glitteriä

Tammenheimo vietti joulua viimeksi, kun hänen poikansa oli vielä lapsi. Jo silloin hän koki kapinahenkeä joulun perinteistä hössötystä kohtaan.

– Se juontaa hyvin kauas, aikaan kun olin itse teini. Äiti koetti järjestää kaiken viimeisen päälle jouluksi. Seurauksena hän oli joulupäivänä lopen uupunut ja ärtynyt.

Tammenheimo koki jännittyneen ilmapiirin ahdistavana ja päätti, että isona hän tekee kaiken toisin.

Jouluna Tammenheimo vie linnuille kauralyhteen. ”Se ehkä ainoa niin sanotusti tavallinen jouluperinteeni”, hän toteaa. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Ensimmäiseksi jäi pois joulusiivous. Ruokaakaan ei laitettu ylenpalttisesti.

Sitten jäivät pois lahjat.

– Joulun pitäisi olla rakkauden juhlaa. Tavaroillako sitä rakkautta osoitetaan? Kaupat ovat rakkauden vastakohta, Tammenheimo sanoo.

Lopulta joulukuusikin sai mennä, koska luonnossa oli paljon hienompia puita. Tammenheimon mielestä pakkanen ja aurinko luovat paljon hienompia glitterkoristeita kuin joulukoristeet.

Tammenheimo kiittää ja kumartaa kasvimaata etenkin joulun aikaan. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Yhä useampi suomalainen tunnistaa Tammenheimon ahdistuksen krääsästä ja tavarapaljoudesta. Jyväskylän yliopiston kuluttajatutkija, sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan mukaan kaikkein yliampuvimmat kulutusjuhlajoulut ovat jäämässä historiaan.

– Kohtuullisuuden trendi on nähtävissä. Kulutusyhteiskunta on jo aika tapissa ja puhutaan kriittisesti, tarvitseeko kulutuksen kasvaa koko ajan. Meillä on vahva huoli ympäristöstä, Wilska sanoo.

Koronapandemia vahvisti entisestään ajatusta siitä, että vähemmälläkin pärjää. Nyt se siivittää myös joulunviettoa.

– Ihmiset panostavat nyt erityisesti jouluruokaan, mutta joululahjojen merkitys on ehkä kohtuullistunut. On jo paljon perheitä, joissa aikuiset eivät osta toisilleen mitään. Monet tuntevat olonsa epämukavaksi jos saavat paljon tarpeetonta tavaraa.

Lahjavuorten kutistuminen näkyy myös kaupan tilastoissa

Viime vuosina kaupoissa joulukuun myynnin ero muuhun vuoteen nähden on alkanut tasoittua.

2000-luvun alussa joulukuussa myyntiä oli 27 prosenttia enemmän verrattuna vuoden keskiarvoon. Viime vuonna myyntiä oli enää 18 prosenttia enemmän.

Kaupan Liiton ekonomisti Heidi Lauttamäen mukaan ihmiset ostavat enemmän ympäri vuoden eivätkä keskitä ostostelua niin paljon jouluun.

– Vielä 2000-luvun alussa oli yleisempää, että esimerkiksi luistimet tai stiga saadaan vasta jouluna joululahjaksi, kun nykyään on tavallisempaa saada vanhemmilta kaikki heti ensilumen saavuttua, Lauttamäki kertoo.

Ulrika Tammenheimosta on paljon hauskempaa antaa lahjoja silloin, kun saa hyvän idean ilahduttaa läheisiään, eikä pantata lahjaa jouluun saakka.

– Jos on pakko jotakin ostaa, niin mieluummin silloin, kun tavaralle on tarve, Tammenheimo sanoo.

Tammenheimon tontin laidalla kasvaa vanha mänty, jota Tammenheimo käy halailemassa. ”Tämä on minun veljeni”, hän sanoo. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Sosiologian professori Terhi-Anna Wilska huomauttaa, että lahjojen antaminen on myönteistä kuluttamista. Se tekee ihmisen onnelliseksi, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja kiintymystä. Wilskan mielestä lahja tekee joulusta joulun

– Lahjojen antaminen ei missään nimessä lopu, mutta lahjojen antaminen on harkitumpaa. Niitä on ehkä vähemmän, mutta ne ovat laadukkaampia, Wilska sanoo.

Uutena trendinä etenkin nuorten keskuudessa on, että käytetytkin lahjat kelpaavat. Vaikka nuoret arvostavat brändejä ja statushyödykkeitä, niitä voidaan hyvin etsiä lahjaksi kirpputoreilta.

Jouluna mietiskelyä kynttilän valossa ja paljon unta

Vaikka Tammenheimo ei vietä joulua, vuoden viimeisillä viikoilla on silti erityinen merkityksensä. Tammenheimo on omaksunut uusia tapoja joulun ja uudenvuoden ajalle tutkimalla muinaiskansoja.

Tuomaan päivästä alkaa hiljentymisen ja mietiskelyn aika.

– Se on vuoden pimeintä aikaa. Luonto on pysähdyksissä, syvässä unessa. Omat askareetkin hiljentyvät. Teen vain välttämättömät työt lämmityksen ja ruuanlaiton yhteydessä.

”Kunpa jokaisella ois joulu ainainen. Minulla se on”, Tammenheimo sanoo. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Tammenheimo puuhailee kynttilän tai korkeintaan otsalampun valossa. Radio ei soi ja televisio pysyy kiinni. Hän kirjoittaa kirjeitä läheisilleen ja mietiskelee.

– Teen tiliä menneestä vuodesta ja pohdin, mitä teen ensi vuonna toisin. Nukun paljon.

Jo joulupäivänä alkaa uuden vuoden suunnittelu. Silloin päättyy myös hiljaiselo ja Tammenheimo ottaa yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin.

Jos Tammenheimo voisi muuttaa suomalaista joulunviettoa, hän toivoisi, että ihmisten suuna päänä kaupoissa juokseminen loppuisi.

– Kunpa ihmiset ottaisivat aikaa edes jonkun tunnin tai päivän, jättäisivät hektisyyden taakseen ja olisivat vain itselleen, Tammenheimo toivoo.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta tässä 4.12. kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle