Hyppää sisältöön

Analyysi: Kunta antoi irtisanotuille viranhaltijoille jo toiset potkut – hämäläisen Hattulan kunnan sotkut syvenevät

Huono johtaminen on ajanut Hattulan pahoihin vaikeuksiin. Tampereen yliopiston kuntatutkija Jenni Airaksinen on huolissaan tavasta, jolla Hattulassa on tehty päätöksiä.

Hattulan kunnanvirasto toimii Pappilanniemessä. Kunnan tekemät irtisanomiset jakavat kuntapäättäjien ja kuntalaisten mielipiteet kahteen leiriin. Maanantaina 22. marraskuuta lumi peitti pihaa, mutta ei kaksi vuotta jatkunutta kiistaa. Kuva: Ville Välimäki / Yle
Timo Leponiemi

Tässä jutussa kerromme, mitä vallan väärinkäyttö on aiheuttanut vajaan 10 000 asukkaan hämäläiskunnalle. Kiista kahden viranhaltijan irtisanomisista on sysännyt kunnan entistä syvempiin ongelmiin.

Kuntatutkijan mielestä Hattulan päätöksenteossa ei ole noudatettu hyvää hallintoa. Asioiden selvittelyyn on käytetty runsaasti kuntalaisten maksamia verorahoja.

Tapahtumat kärjistyivät pari vuotta sitten, kun Hattulan kuntapolitiikassa pitkään vaikuttanut Matti Puotila (kok.) halusi eroon hankalaksi kokemistaan kahdesta viranhaltijasta. Jo sitä ennen hän oli ajanut kunnanjohtajan ulos kunnasta.

Samat viranhaltijat potkittu ulos jo kaksi kertaa

Hattulan kipuilun keskiössä ovat teknisenä johtajana toimineen Juha Prittisen ja rakennustarkastaja Jorma Immosen irtisanomiset. Keskiviikkona 23. marraskuuta Hattulan kunta irtisanoi viranhaltijat uudelleen. Tälläkin kertaa päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen.

Hattulan kunnan rakennustarkastaja Jorma Immonen on nyt irtisanottu jo kahdesti. Hän ei aio antaa periksi irtisanomiskiistassa. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Ensimmäisen kerran lautakunta irtisanoi samat henkilöt viime vuoden helmikuussa, mutta hallinto-oikeus kumosi päätöksen muotovirheen vuoksi.

Irtisanomisten perusteena oli lopputarkastamattomien rakennuslupien suuri määrä. Kunta katsoi, että viranhaltijat olivat laiminlyöneet tehtäviään ja epäili heidän aiheuttaneen menetyksiä kiinteistöverotuotoissa.

Muotoseikoista välittämättä

Hallinto-oikeus kumosi ensimmäiset irtisanomiset muotoseikan vuoksi. Ennen irtisanomisia elinvoimalautakunta kuuli kyllä viranhaltijoita, mutta kuulemiskutsussa ei tuotu esille sitä, että kuuleminen voisi johtaa potkuihin.

Lautakunta päätyi äänin 5–3 irtisanomisiin, vaikka lautakunnan puheenjohtajana toiminut Kaj Nordenswan (kesk.) nosti jo kokouksessa esille muotoseikkaan liittyvät kysymykset. Nordenswan itse äänesti irtisanomisia vastaan.

Kuvaavaa on sekin, että kunta katkaisi irtisanottujen puhelin- ja työpaikan tietoliikenneyhteydet heti seuraavana aamuna, vaikka irtisanomispäätös ei ollut saanut lainvoimaa.

– Se vaikeutti mahdollisuuksiani puolustaa oikeuksiani, huomauttaa Prittinen.

Kuka kuntaa johtaa?

Irtisanomiset herättävät kysymyksen kuntajohdon osaamisesta ja kuntalain tuntemisesta. Huonosta hallinnosta ja asioiden puutteellisesta valmistelusta kertoo se, että päätöksiä on tehty piittaamatta lakipykälistä ja hallintosäännöstä.

Katso Yle Hämeen uutisten raportti (22.11.2022) ennen uutta irtisanomispäätöstä.

Jo virasta pidättämisten yhteydessä kunnanhallitus sivuutti kuulemista koskevat lakipykälät ja tarttui viranhaltijoiden asemaan, vaikka hallintosäännön mukaan Prittinen toimi elinvoimalautakunnan alaisena viranhaltijana ja Immonen viranomaisjaoston alaisuudessa. Kunnanvaltuusto siirsikin tammikuussa virkasuhteiden käsittelyn elinvoimalautakunnalle.

Ongelmaa on syventänyt se, että päätöksentekijät ovat ohjanneet viranhaltijoiden tekemää asioiden valmistelua.

Tämän seurauksena esittelijä on muuttanut päätösesityksiä kesken kokousten. Näin tapahtui esimerkiksi kaksi kuukautta ennen irtisanomisia, kun kunnanhallitus päättikin yllättäen – vs. kunnanjohtaja Pekka Järven muutettua alkuperäistä esitystään – pidättää Prittisen ja Immosen viroistaan. Viranhaltijoille päätös tuli täytenä yllätyksenä.

Vt. kunnanjohtaja Pekka Järvi on perustellut irtisanomisia viranhaltijoiden vakavilla laiminlyönneillä. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Vs. kunnanjohtaja Pekka Järvi perusteli virasta pidättämisiä asian kiireellisyydellä ja laiminlyöntien vakavuudella. Kaksi vuotta myöhemmin Hattulan rakennusvalvonnan väitetyt ongelmat ovat yhä korjaamatta, eikä laiminlyöntejä ole näytetty toteen.

Tulkintoja ja tutkintapyyntöjä

Virasta pidättämisten jälkeen kuntajohto tilasi laajennetun tilintarkastuksen rakennuslupaprosessien vastuukysymyksistä ja kiinteistöverotuksesta. Tilintarkastajan selvityksessä kiinteistöverotuotoista ei löytynyt huomautettavaa.

Vaikka raportti oli Järven ja elinvoimajohtaja Kari Uusitalon käytössä tammikuussa 2021, he esittivät helmikuussa kokoontuvalle elinvoimalautakunnalle näkemyksen, että viranhaltijoiden laiminlyöntien vuoksi ”on syytä epäillä, että kunta on myös jäänyt ilman kiinteistöverotuloja”.

Jo virasta pidättämisten yhteydessä kunnanhallitus toi julki päätöksen, jonka mukaan ”viranhaltijoiden epäillään todennäköisin syin syyllistyneen virantoimituksessa virkarikokseen tai muutoin menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti”. Näyttöä väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty.

Tutkintapyynnön tekemistä kunta lykkäsi yli kaksi kuukautta ja teki sen vasta ensimmäisten irtisanomisten jälkeen. Edelleen, 21 kuukautta myöhemmin, tutkintapyynnön käsittely on poliisissa kesken.

Rahaa lakimiehille ja konsulteille

Irtisanomiskiista on jättänyt Hattulalle vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja. Jo nyt ruutia – kuntalaisten rahojen lisäksi myös kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden aikaa – on palanut paljon.

Asianajotoimisto Romolta kunta on tilannut tänä ja viime vuonna irtisanomisiin liittyviä lakipalveluita yli 28 000 eurolla.

Jo joulukuussa 2020 kunta tilasi Tornando Oy:ltä 15 000 eurolla selvityksen. Raportin havaintoja elinvoimajohtaja on käyttänyt irtisanomisesityksissään perusteena väitettyihin rakennusvalvonnan laiminlyönteihin.

Ensimmäisiin irtisanomisiin päättyneessä elinvoimalautakunnan kokouksessa puheenjohtajana toiminut Kaj Nordenswan murskasi raportin todeten, että se on laadittu kiireessä ilman riittävän tarkkaa analysointia.

– Tästä syystä raportin johtopäätökset ovat epätarkkoja ja osin virheellisiä. Taustaksi tehdyt haastattelut ovat tarkoitushakuisia ja todentamattomia muistikuvia haastattelutilanteesta, eivätkä miltään osin täytä puolueettoman tarkastelun kriteereitä, kirjasi Nordenswan kokoukselle tekemäänsä muutosesitykseen.

Irtisanomisten jälkeen kunta on ostanut raportin laatineelta Tornandolta muita rakennusvalvonnan palveluita yli 65 000 eurolla. Maksetut summat käyvät ilmi kunnan laskutustiedoista.

”Hyvin erikoista”

Keskiviikkona toisista irtisanomisista päättäessään elinvoimalautakunta jätti oven auki irtisanomisten sopimiselle. Jos viranhaltijat irtisanoutuisivat vapaaehtoisesti, kunta maksaisi heille tähän asti kertyneet palkat.

Viralta pidättämisten jälkeen kunta jatkoi Prittisen palkanmaksua toukokuuhun 2021 ja Immosen saman vuoden syyskuuhun. Prittinen arvioi omiksi saatavikseen noin 150 000 euroa. Immosen saatavat ovat pienemmät, koska hän sai töitä muualta. Ratkaistavaksi jäisi vielä irtisanoutumiskorvaukset ja korvaukset irtisanottujen oikeudenkäyntikuluista.

Sopimisesta päättäminen on Hattulan kunnanhallituksen tehtävä, sillä lautakunta ei voi niistä sopia. Kuntaoikeuden asiantuntija Asko Uoti Tampereen yliopisto toteaa, ettei hän osaa liittää Hattulan lautakunnan tekemää esitystä mihinkään aiempaan tilanteeseen.

– Hyvin erikoista. En ole aiemmin törmännyt vastaavaan tapaan hoitaa irtisanomisasioita. Yleensä irtisanomiseen päädytään vasta mahdollisen sovittelun jälkeen. Tällöinkin on käytännössä kysymys eri osapuolten käsityksistä irtisanomisperusteista, joiden tulee olla todellisia eli laillisia.

Teknisenä johtajana toiminut Juha Prittinen laskee, että hänellä on noin 150000 euron palkkasaatavat Hattulan kunnalta. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Hattulan kunta esitti aiemmin sovittelua, mutta toinen irtisanotuista, Juha Prittinen, piti kunnan tarjousta jopa ”uhkaavana ja loukkaavana”.

Ilman sovintoa irtisanomiset etenevät ensimmäisen kerran tapaan oikaisuvaatimusten jälkeen oikeuskäsittelyyn, jossa punnitaan irtisanomisen perusteet.

Kuntaimago rapautuu, lupasuma jatkuu

Irtisanottujen tilallle kunta on palkannut valvontainsinöörin ja maankäyttöasiantuntijan.

Asetettua tavoitetta eli rakennusvalvonnan toiminnan parantamista ei Hattulassa ole saavutettu. Rakennuslupien suma makaa edelleen pöydällä.

Sen sijaan kunnan maine on kärsinyt. Se on näkyi uuden kunnanjohtajan haussa, kun syksyllä 2021 virkaa tavoitteli vain viisi henkilöä. Vertailun vuoksi Hattulaa pienempään Tammelan kuntaan Lounais-Hämeessä oli tänä syksynä 31 hakijaa.

Myös rakennusvalvonnan rekrytoinneissa on ollut vaikeuksia. Vaikka hakuaikoja on jatkettu, päteviä hakijoita on ollut vähän. Käytännössä työvoimapula näkyy rakennuslupien käsittelyajoissa.

Kuntatutkija tylynä, mutta toivon liekki elää

Kuntatutkija, yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta on perehtynyt kunta- ja aluejohtamiseen. Hän on tutkinut kuntajohtamisen kriisejä. Työhönsä liittyen hän on seurannut myös Hattulan tapahtumia. Airaksinen on huolestunut Hattulan tilanteesta.

– Hattulan kulttuurissa on jotain ihan aidosti pielessä. Olen pohtinut, onko Suomessa johtamiskelvottomia kuntia, ja jos tämä tilanne jatkuu Hattulassa tällaisena, niin voi olla, että Hattulalle sellainen leima tulee.

Jenni Airaksinen on tutkinut suomalaisten kuntien johtamiskriisejä. Usein ongelmien taustalla on se, että luottamushenkilöt eivät anna riittävästi tilaa viranhaltijoiden johtamiselle. Kuva: Marjaana Malkamaki

Airaksinen on kiinnittänyt huomiota Hattulan kunnanjohtajien tiuhaan vaihtumiseen. Hän katsoo, että luottamushenkilöt astuvat liian usein viranhaltijoiden tontille, eikä luottamukseen perustuva kaksoisjohtaminen toimi.

– Kuntien johtamisen perusidea on se, että poliittiselle johtamiselle on oma tilansa ja viranhaltijoiden johtamiselle on oma tilansa. Hattulassa näyttää siltä, että tilaa viranhaltijajohtamiselle ei muodostu. Jos viranhaltija yrittää ottaa tilaa, hänen johtajuutensa vaarantuu. Se ei voi olla kunnan etu.

Airaksinen kehottaakin Hattulan kuntaa aidosti pohtimaan, mitä kunnassa halutaan tulevaisuudessa tehdä. Hän toivoo päätöksiin jatkuvuutta, arvovalintojen tekemistä ja tavoitteiden asettamista, sekä viranhaltijoille lisää tilaa asiantuntijatyöhön.

– Ihmiset nämä kulttuurit rakentaa, joten ihmiset voivat ne myös muuttaa, päättää Airaksinen.

Suosittelemme sinulle