Hyppää sisältöön

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen: Ukrainan ilmapuolustus on onnistunut, mutta energialaitosten kattava suojaaminen vaikeaa

Kiinteät, paikallaan olevat kohteet kuten energialaitokset ovat yksinkertaisia maalittaa, sanoo kenraali Timo Kivinen.

Seija Vaaherkumpu

Venäjä pyrkii murtamaan ukrainalaisten taistelutahtoa ja lyömään maan polvilleen tuhoamalla siviilikohteita ja vaikeuttamalla ihmisten arkipäiväistä elämää. Se tarkoittaa janoa ja kylmää ukrainalaisille. Syksyn mittaan Venäjä on iskenyt sadoin ohjuksin Ukrainan kaupunkien perusrakenteisiin sähkö-, lämmitys- ja vesijärjestelmiin.

– Kiinteät, paikallaan olevat kohteet kuten energialaitokset ovat yksinkertaisia maalittaa, sanoo Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen.

Hänen mukaansa laitosten sijainti ja rakenne ovat venäläisten tiedossa, joten niiden kattava suojaaminen laajamittaisia ohjusiskuja vastaan on vaikeaa.

– Ukrainan ilmapuolustusjärjestelmä on ollut kovan paineen alla. He ovat onnistuneet pääosin torjumaan ohjukset, mutta eivät kaikkia, toteaa Kivinen.

Lännen jatkuva apu on Ukrainassa tarpeen

Yhdysvallat ja EU-maat ovat tukeneet Ukrainaa aseellisesti ja sotatarvikkein miljardimäärin, ja myös siviilien auttamishalu on mittavaa. Apu on yhä tarpeen.

– Ukraina tarvitsee sodankäyntikykynsä ylläpitämiseksi laajasti erilaista sotilaallista tukea, ampumatarvikkeita, asejärjestelmiä ja varusteita. Yksi tärkeä tapa auttaa on Ukrainan ilmapuolustuskyvyn tukeminen, Kivinen listaa.

Suomi harkitsee, voisiko ukrainalaisia sotilaita kouluttaa jatkossa Suomessa. Asiasta on kertonut puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.)

– Materiaalisen tuen lisäksi Ukraina tarvitsee koulutustukea muun muassa niiden järjestelmien käyttöön, joita Ukrainalle annetaan, sanoo myös Kivinen.

Puolustusvoimat seuraa Venäjän sodankäyntitapaa

Suomi on viime vuosina tehnyt isoja hankintapäätöksiä uusista aseista. Tärkeimpiä ovat strategiset, miljardien eurojen F35-hävittäjähankinnat ilmavoimiin sekä merivoimien laivaston uusiminen neljällä uudella korvetilla. Rauman telakan toimitus sotalaivoista myöhästyy ainakin puolitoista vuotta alkuperäisestä aikataulusta.

Kivinen toistaa Puolustusvoimien perusviestin, jonka mukaan Suomi tarvitsee jatkossakin korkeaan teknologiaan perustuvia ja nopeaan toimintaan kykeneviä joukkoja ja järjestelmiä.

– Tämän lisäksi meillä on asevelvollisuuteen perustuva laaja reservi, jolla kykenemme vastaamaan myös mahdollisiin laajempiin ja pitkäkestoisiin sotatoimiin.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa huolestuttavat kansalaisia, mutta Kivinen haluaa rauhoitella.

– Tärkein johtopäätös on se, että meillä on merkittävää puolustuskykyä tämän tyyppiseen sodankäyntiin, jota Ukrainassa käydään, hän sanoo.

Suomi neuvottelee USA:n kanssa uudesta puolustusyhteistyösopimuksesta

Tänä syksynä Suomi on aloittanut Yhdysvaltojen kanssa DCA-neuvottelut. Se tarkoittaa vuodesta kahteen kestäviä neuvotteluja kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak avasi Verkkouutisissa sopimuksen merkitystä sanomalla, että ensimmäinen tuki (kriisissä) tulee aina kahdenvälisesti.

Kivisen mukaan valmisteilla oleva sopimus Yhdysvaltojen kanssa sisältää paljon teknisluonteisia asioita, jotka liittyvät amerikkalaisjoukkojen maahantuloon ja asemaan Suomessa.

– Näin ollen sopimus helpottaa eri turvallisuustilanteissa tehtävän yhteistyön käytännön järjestelyjä, sanoo Kivinen.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen on Yle TV1:n Ykkösaamun vieraana tänään kello 9.05.

Suosittelemme sinulle