Hyppää sisältöön

Suomalaispomo sai hitaan laivan liikkeelle, mutta mäkipukujen testauksen läpinäkyvyys hiertää yhä Petter Kukkosta – ”Neutraali osapuoli puuttuu”

Mäkihyppypuvut puhuttivat Urheilustudiossa, kun Yle Urheilun asiantuntijat Petter Kukkonen ja Janne Ahonen keskustelivat FIS:n entisen varustekontrolleri Mika Jukkaran kanssa pukujen mittaamisesta ja mittaustilanteen läpinäkyvyydestä.

Kuva: Getty Images
Anu Karttunen,
Petra Manner

Ei talvea, ettei mäkihypyn hyppypuvusta ja siihen kohdistuvista säännöistä kohistaisi. Näin on tänäkin kautena. Mäkipukuun on tehty muutoksia muun muassa kaulukseen sekä vyötärönalueelle, mutta muutokset tulivat käyttöön varsin myöhään, joten joukkueille tuli kiire testata pukuja.

Niko Kytösaho ja Eetu Nousiainen muistuttivat, ettei Suomen joukkueella ole tämän suhteen ongelmaa, mutta pienet mäkihyppymaat kärsivät.

– Meillä on vielä hyvä tilanne, kun meillä on mahdollisuus testata. Jos ei ole mahdollista lyödä pukuihin harjoitteluversioita, niin ei se ole reilu peli, Nousiainen sanoi.

Kytösahon mielestä tuntuu siltä, että nämä sääntömuutokset ovat vain yksi muutos muiden joukkoon, eikä hän edes tiedä, mitä muutoksella haettiin.

– Ei niitä sääntöjä olisi tarvinnut vaihtaa. Meilläkin meni tosi pitkään, ennen kuin saimme näille säännöille sopivat puvut. Kaikki meni tavallaan uusiksi, Kytösaho sanoi ja oli tyytyväinen, että oli saanut Rukalle nyt kilpailukykyisen puvun.

– Wislassa ei sellaista vielä ollut.

Niko Kytösaholla on ollut vaikeuksia saada uusi pukunsa toimimaan. Nyt hän uskoo löytäneensä kilpailukykyisen hyppypuvun. Kuva: Tomi Hänninen - Chilipictures

Jukkara: Iso laiva kääntyy hitaasti

Mika Jukkara johti viime kaudella Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) varustekontrollia. Hänen mukaansa sääntömuutoksilla haetaan ennen kaikkea selkeyttä tasapuolisuutta. Niillä haettiin myös selkeämpiä linjoja varusteiden kontrollointiin.

– Muutokset perustuvat osittain siihen, että ompelutekniikat ovat kehittyneet niin paljon. Pukua on pystytty venyttämään ompelutekniikan kautta niin paljon, että on esimerkiksi saatu materiaalia menemään alaspäin, Jukkara selvitti Urheilustudiossa.

Yle Urheilun asiantuntija Janne Ahosen mukaan säännöissä ei ole mitään vikaa, mutta suurin ongelma on kontrolloinnissa. Siinä miten kontrollointia hoidetaan ja valvotaan sekä kuinka tasapuolista se on. Samaa mieltä on myös toinen Yle Urheilun asiantuntija Petter Kukkonen, joka yhdistetyn päävalmentajana otti useastikin yhteen FIS:n kanssa mäkihyppypukujen säännöistä.

– Kontrollointi on hyvin mielivaltaista, ja se tapahtuu suljetuissa tiloissa. Se ei ole läpinäkyvää. Kukaan ei tiedä niitä mittoja, mitä siellä on otettu, miten niitä on otettu, onko ne otettu samassa tilassa, saman testaajan osalta, Kukkonen listasi ongelmakohtia.

Petter Kukkonen myönsi pari vuotta sitten, että hän pyysi yhdistetyn päävalmentajana urheilijoitaan huijaamaan mäkihyppypukujen mittauksessa. Kuva: Tomi Hänninen - Chilipictures

Jukkara ei allekirjoita kaikkea Kukkosen esittämää kritiikkiä. Hänen mukaansa muutostarve oli takavuosiin nähden suuri ja asialle myös tehtiin jotain.

– Minun mielestäni saimme aika paljon aikaiseksikin, mutta iso laiva kääntyy tietysti aina hitaasti. Olen kuitenkin sitä mieltä, että viime kaudella puvut olivat tasapuolisempia kuin aikaisemmin ja kontrolli oli selkeästi täsmällisempää, Jukkara sanoi.

Ahosen mukaan Jukkaran myötä viime kaudella toimintaan tulikin rotia, mutta vaihtuvat mittaajat aiheuttavat ongelmia.

– Mitat otetaan mittanauhalla, ja toisella mitta vähän vinossa. Siitä tulee sentin parin ero helposti ja taas on urheilija ongelmissa, vaikka puku ei olisikaan liian iso, Ahonen sanoi.

Katso Urheilustudion keskustelu mäkihyppypuvuista.

”Neutraali osapuoli puuttuu jokaisesta kohdasta”

Syy siihen, miksi mittaukset ja pukutarkastukset tehdään suljettujen ovien takana, johtuu Jukkaran mukaan urheilijoiden intimiteettisuojasta. Viime talvena Jukkara ja hänen seuraajansa, Itävallan Christian Kathol tekivät tarkastuksia usein yhdessä ja kahden henkilön mukanaolo koettiin enemmän avoimeksi.

Avoimuudesta on Jukkaran mukaan keskusteltu paljon, ja siihen on halukkuutta myös FIS:n puolelta. Ahonen muistutti, että esimerkiksi dopingtestissä on lääkäri valvomassa testaustilannetta ja lääkärin mukanaolo voisi estää muun muassa parin kauden takaisen ”tiskirättiepisodin”. Tuolloin yhdistetyn päävalmentajana toiminut Petter Kukkonen myönsi Yle Urheilulle, että käski urheilijoitaan tunkemaan tiskirättejä mittaustilanteeseen, jotta puvun haaraan saataisiin enemmän tilavuutta.

– Miksi ei tässä kohtaa voisi olla lääkäri katsomassa, mitä siellä housujen sisällä on. Ei urheilija kainostele dopingtestiin menemistäkään, niin ei sen pitäisi olla ongelma, Ahonen sanoi.

Dopingtesteissä valvoja on ulkopuolinen, ja se voisi olla hyvä ratkaisu myös varustekontrollissa. Ongelmaksi nousee raha, mutta myös se, että ulkopuoliseen kontrolleriin siirtyminen vie aikaa.

Kukkosen mukaan tällä hetkellä urheilijan oikeusturva ei toteudu, jos jotain sattuu, sillä tuolloin FIS tutkii omia ongelmia.

– Se neutraali osapuoli puuttuu jokaisesta kohdasta tässä systeemissä. Läpinäkyvyys ja avoimuus nyky-yhteiskunnan normeilla on vielä kaukana, Kukkonen totesi.

Suosittelemme sinulle