Hyppää sisältöön

Asiantuntija arvioi Ukrainan valmistelevan hyökkäystä, ja kylmä talvi hyödyttää sitä

Jäätynyt maa mahdollistaa isojen sotilasoperaatioiden toteutuksen. Sulan aikaan motorisoidut joukot voivat edetä lähinnä vain teitä pitkin.

Ukrainalaisia sotilaat lataavat M777-haupitsia Itä-Ukrainassa 23. marraskuuta. Kuva: Anatolii Stepanov / AFP
Pekka Pantsu

Sotatieteiden dosentin, Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan Ukraina hyötyy alkavasta talvesta sotilaallisesti, koska jäätyvä maa hyödyttää hyökkääjää ja vaikeuttaa puolustusta. Ukrainan sodan painopiste kun on syksyn mittaan kääntynyt niin, että Ukraina on vallannut takaisin Venäjän miehittämiä alueita. Venäjä taas on joutunut puolustautumaan ja perääntymään.

Käihkö arveleekin, että Ukraina valmistelee suurta sotilasoperaatiota.

– Aivan varmasti Ukraina nyt valmistelee hyökkäystä ihan sen takia, että Ukraina pystyy sodan voittamaan vain hyökkäyskannalla. Venäjähän miehittää melkein viidesosaa Ukrainasta, ja ainut tapa, millä Ukraina voi vapauttaa alueensa, on pysyä hyökkäyskannalla, Käihkö sanoo.

Käihkön mukaan ennen talvea, sulan maan aikaan esimerkiksi pyöräajoneuvoilla on hyvin vaikeaa liikkua missään muualla kuin teillä.

– Kun maa jäätyy seuraavien viikkojen aikana, sitten pystytään tekemään isompia operaatioita. Puolustajalla taas on vaikeata. Toki lumeen voi kaivautua, mutta lumen alle routamaahan on todella työlästä puolustusasemia rakentaa.

Ilmari Käihkö tunnetaan Suomessa etenkin Ukrainan sodan kommentaattorina. Kuva: Seppo Ahava / Yle

Käihkön mukaan Ukrainan sodanjohdossa mietitään otollista hyökkäysaikaa ja samalla mietitään jo kevättä.

– Ukrainalla on pelko siitä, että keväällä tulee Venäjän uusia yksiköitä eli liikekannallepanojoukkoja vaikuttamaan sotatilanteeseen.

Juoksuhautasota päällä

Käihkö ei kuitenkaan lähde veikkailemaan, milloin Ukraina toden teolla lähtee taas hyökkäämään. Aiemmin syksyllä se vapautti isot kaupungit Harkovan ja Hersonin ympärysalueineen.

– Tällä hetkellä Ukrainassa käydään ensimmäisestä maailmansodasta tuttua juoksuhautasotaa. Mutaa on hirveästi ja elämä juoksuhaudoissa on aika kamalaa, on kosteaa ja kylmää.

– Kyllä sinne kova joulu tulee joka tapauksessa. Aika näyttää, kuinka paljon joulua juhlitaan, ja varmasti rintamilla taistelut jatkuvat joulunkin yli.

Pakkastakin alkaa olla. Kiovan ja Harkovan seuduille ennustetaan ensi viikolle pikkupakkasta, Hersoniin etelään lievää plussakeliä.

Kovasta talvesta on Ukrainalle myös paljon haittaa.

– Sitten tulee tämä toinen rintama eli Venäjän infraiskut Ukrainan yhteiskuntaa vastaan. Jos tulee kova talvi, se kohtelee ukrainalaisia siviileitä paljon pahemmin ja heidän tilanteensa pahenee huomattavasti.

Käihkön mukaan juuri sitä Venäjä toivoo ohjusiskuillaan Ukrainan energialaitoksiin ja muuhun infrastruktuuriin.

– Venäjä toivoo, että he pystyvät iskuilla pistämään Ukrainan yhteiskunnan polvilleen ja sitä kautta pakottamaan Ukrainan rauhaan ja myönnytyksiin rauhanneuvotteluissa.

Käihkön mukaan Venäjällä ei tällä hetkellä ole hirveästi hyökkäysvoimaa, mikä on sille yksi iso syy kääntää sotimista infrastruktuuri-iskuihin ohjuksilla ja lennokeilla.

– Kyllä Venäjäkin hyökkää, mutta suuressa kaavassa se puolustaa nyt enemmän kuin hyökkää ja pyrkii vakauttamaan rintamalinjoja.

Käihkön mukaan Venäjä yrittää runnoa läpi lähinnä Itä-Ukrainassa Donbasin alueella. Siellä onkin ollut kovia taisteluita. Ukrainalle taas tärkein suunta on Etelä-Ukraina.

– Se on Ukrainalle strategisesti ja poliittisesti paljon tärkeämpi kuin Itä-Ukraina. On vaikea nähdä, että ilman Etelä-Ukrainaa Ukraina olisi elinkelpoinen pitkällä aikavälillä.

Lännen apu välttämätöntä

Käihkön mukaan länsimaiden aseapu ja muu apu on ollut Ukrainalle välttämätöntä koko ajan ja on jatkosakin, jos Ukrainan halutaan voittavan. Ilmapuolustusapu korostuu, mutta yksinkertaisesti tarvitaan kaikkea: ajoneuvoja, asejärjestelmiä, ammuksia, koulutusta, tiedustelutietoa, humanitaarista apua ja talousapua miljardikaupalla.

– Jos Ukrainaa ei tueta riittävästi, niin todennäköisesti suuria määriä ukrainalaisia lähtee pois Ukrainasta pääosin EU-maihin. Tätä kautta Venäjä pyrkii vaikuttamaan meidän tukeemme Ukrainalle.

Venäjä taas ei Käihkön mukaan ole osoittanut merkkejä luovuttaa tai lopettaa sotimista. Paljon on kiinni maan yksinvaltaisen presidentin Vladimir Putinin asemasta, joka ainakin toistaiseksi vaikuttaa vahvalta.

– Voi olla, että Venäjä ei lähde Ukrainasta ennen kuin Putin lähtee Kremlistä. On myös ajateltu niin, että jos venäläiset lähtevät Ukrainasta, sen jälkeen Putin lähtee Kremlistä. Se voi olla kummin päin tahansa.

Käihkön mukaan on syytä varautua siihen, että sota jatkuu vielä pitkään ja Ukraina on pitkälti länsiavun varassa sodan loppumiseen saakka.

– Kun sota jonain päivänä loppuu, pitää ruveta miettimään Ukrainan uudelleenrakennusta Se voi maksaa 300–700 miljardia euroa.

Sotataidon laitoksen pääopettaja Jarmo Mattilan mukaan ankara talvi olisi Ukrainan kannalta eduksi sodankäynnissä, vaikka siviilien kannalta leuto talvi olisi armollinen.

Suosittelemme sinulle