Hyppää sisältöön

Ympäristöjärjestöt veivät hallituksen ilmastotoimet oikeuteen – Ohisalo: Hallitus käsittelee hiilinieluja loppuvuonna, lisätoimet eivät mahdollisia

Kyse on Suomen ensimmäisestä ilmasto-oikeudenkäynnistä. Greenpeace ja luonnonsuojeluliitto haluavat palauttaa ilmastovuosikertomuksen takaisin valmisteluun, jotta lisätoimien tarvetta voidaan arvioida.

Valituksen taustalla on nettonielujen romahdus Tilastokeskuksen ennakkotiedoissa. Tarkempaa arviota odotetaan joulukuussa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Johannes Blom,
Terhi Toivonen

Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto vievät valtioneuvoston ilmastotoimet oikeuteen. Tapauksesta tulee Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti.

Järjestöt valittavat valtioneuvoston menettelystä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen mukaan Suomen ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite uhkaa jäädä toteutumatta, eikä valtioneuvosto ole ryhtynyt riittäviin toimiin tilanteen korjaamiseksi.

Keskeinen kysymys on se, onko valtioneuvosto huomioinut ilmastovuosikertomuksessaan riittävällä tavalla toukokuussa julkaistut tilastokeskuksen ennakkotiedot, joiden mukaan maankäyttösektori kääntyi viime vuonna ensimmäistä kertaa ”pakkaselle”, eli nettopäästölähteeksi hiilinielun sijasta.

Nielukadon syyksi arvioidaan hakkuita ja puuston kasvun hidastumista. Metsää hakattiin vuonna 2021 (siirryt toiseen palveluun) enemmän kuin edeltävänä vuonna ja hakkuumäärä oli toiseksi suurin koko mittaushistorian aikana.

Järjestöjen mukaan nielujen romahduksen myötä ilmastosuunnitelmilta on pudonnut pohja, eikä niiden sisältämillä toimilla enää päästä ilmastolain mukaisiin tavoitteisiin, vaan toimia pitaisi uudelleenarvioida.

Heinäkuussa voimaan astuneen uuden Ilmastolain (siirryt toiseen palveluun) mukaisesti valtioneuvosto seuraa, saavutetaanko Suomen ilmastotavoitteet vai tarvitaanko lisää ilmastotoimia. Toimien riittävyyttä arvioidaan vuosittaisessa ilmastovuosikertomuksessa ja tarvittaessa valtioneuvoston on muutettava ilmastopolitiikan suunnitelmia.

Uusin vuosikertomus (siirryt toiseen palveluun) hyväksyttiin eduskunnalle 27. lokakuuta. Kertomuksessa tunnistettiin nieluromahdoksen aiheuttama epävarmuus, mutta ympäristöjärjestöjen mukaan lain edellyttämä arvio lisätoimien tarpeesta jäi uupumaan.

Valituksella järjestöt hakevat tuomioistuimelta linjausta siitä, onko valtioneuvosto laiminlyönyt velvollisuuttaan arvioida lisätoimien tarvetta lakiin kirjattujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Ohisalo haluaa hiilinielupaketin, mutta se jää seuraavalle hallitukselle

Puheejohtaja Maria Ohisalo vihreiden kesäpäivillä Turussa hotelli Scandic Juliassa elokuussa 2022. Vieressä puoluesihteeri Veli Liikanen. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoo Ylelle, että hallitus käsittelee hiilinieluja iltakoulussa mahdollisesti loppuvuonna, kun Tilastokeskuksen lopulliset tilastot ovat valmistuneet.

Ohisalon mukaan hallitus on jo ryhtynyt toimiin hiilinielujen pelastamiseksi. Lähiaikoina on valmistumassa selvitys, miksi nielut ovat romahtaneet. Toisessa selvityksessä pohditaan, ohjaako metsälaki liian aikaisiin hakkuisiin ja pitäisikö sitä uudistaa.

– Me olemme muun muassa päättäneet valmistella maankäytön muutosmaksua. Aina jos metsäkatoa aiheutuu, siitä pitäisi maksaa. Ensi vuoden budjetissa on myös lisätty rahaa ilmastokestävään metsänhoitoon. Mutta on selvää, että tulemme tarvitsemaan hiilinielujen pelastuspakettia, joten tulemme hallituksessa käsittelemään hiilinielujen tilannetta mahdollisesti vielä ennen joulutaukoa, Ohisalo kertoo.

Ohisalon mukaan hallitus ei pysty tekemään lisätoimia, koska uusia lakiesityksiä ei voi enää antaa. Ministerin luettelemat toimet ovat enemmänkin valmistelevaa työtä seuraavaa hallitusta varten.

Ohisalo myöntää, että hän oli etukäteen tietoinen ympäristöjärjestöjen hallintovalituksesta, mutta ei tiennyt sen yksityiskohtia.

Tarkempia lukuja ja selvityksiä odotetaan joulukuussa

Ympäristöministeriö mainitsee vuosikertomuksessa (siirryt toiseen palveluun), että Tilastokeskuksen pikaennakon tulosta ei voi vielä verrata edellisten vuosien tuloksiin, koska metsänielun laskentamenetelmät eivät ole yhtenevät.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) totesi Ylelle kesäkuussa suhtautuvansa metsänielun romahtamiseen vakavasti, mutta painotti, että kyseessä on Tilastokeskuksen ennakkotieto, joka tarkentuu myöhemmin.

Ympäristöjärjestöt eivät jää odottamaan joulukuussa julkaistavia Tilastokeskuksen tarkempia lukuja ja Luonnonvarakeskuksen lisäselvitystä puuston kasvun heikkenemisen syistä, vaan perustelevat valituksen ajankohtaa sillä, että hallintovalitus on jätettävä 30 päivän sisällä valtioneuvoston päätöksen tiedoksisaannista.

Valtioneuvosto hyväksyi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) heinäkuussa. Suunnitelman tarkoituksena on vähentää maankäyttösektorin ilmastopäästöjä sekä vahvistaa hiilinieluja. Lisäksi metsäpolitiikkaa ohjaa kansallinen metsästrategia, jota päivitetään parhaillaan.

Suomen ympäristökeskuksen ja ilmastopaneelin mukaan ilmastosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät riitä metsien hiilinielujen vahvistamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kansallisen metsästrategian ilmasto-ohjaavuuden ne arvioivat heikoksi.

Ympäristöjärjestöjen valituksen mukaan myöskään MISU-suunnitelman hyväksymisen yhteydessä linjattuja lisätoimia ei voi katsoa ilmastolain mukaisiksi lisätoimiksi.

Järjestöt haluavat nyt palauttaa vuosikertomuksen (siirryt toiseen palveluun) takaisin valmisteluun, sillä valituksen mukaan valtioneuvoston päätös ilmastovuosikertomuksen antamisesta on lainvastainen. Valituksen mukaan kynnys lisätoimien tarpeen arvioinnista ylittyy Tilastokeskusen ennakkotiedon ja ilmastopaneelin sekä Suomen ympäristökeskuksen tilannearvioden takia.

Käytettyä prosessiväylää ei ole aiemmin testattu ilmastolain osalta, joten valituksen etenemismahdollisuuksia on vaikea arvioida ennalta.

Ilmastolaissa ei ole muutoksenhakupykälää. Tilanteessa muutoksenhakuoikeus pohjautuu perustuslakiin ja Århusin yleissopimukseen.

Ympäristöjärjestöjen mukaan valtioneuvoston lainvastainen menettely vaikuttaa valittajien, siis järjestöjen, oikeuteen valvoa perustuslaissa turvattua ympäristön yleistä etua.

Päivitetty kello 15.15: Ympäristöministeri Maria Ohisalon kommenteilla

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 29.11. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Suomen metsissä on tapahtunut yllättävä muutos, joka voi vaikuttaa ilmastotavoitteisiin, tutkija: "Kasvun lasku voi pienentää hiilinielua reippaasti"

Jos hallitukset eivät ryhdy ilmastotoimiin, niitä uhkaa kohta oikeustupa – Huipputuomari: "Päättäjien pitää kantaa vastuu lupauksistaan"

Suomen päästöt pomppasivat, kun metsien hiilinielu romahti – Ilmastoministeri Ohisalo: Tiellä hiilineutraalisuuteen ei pidä pysähtyä

Kuuntele Yle Areenasta aiheeseen liittyen: Ikioma ilmastokriisimme – Tarinoita muuttuneesta Suomesta

Suosittelemme sinulle