Hyppää sisältöön

Yhdistetyn epävarma tulevaisuus saa päävalmentajan mietteliääksi – ”Jos naiset eivät pääse olympialaisiin, eivät kohta pääse miehetkään”

Vaikka FIS-pomo ei ole yhdistetyn tilanteesta huolissaan, Suomen päävalmentaja Antti Kuisma ja Yle Urheilun asiantuntija Petter Kukkonen pelkäävät, mitä tulevina vuosina tapahtuu.

Suomen yhdistetyn maajoukkueen päävalmentaja Antti Kuisma. Kuva: Tomi Hänninen
Anu Karttunen,
Laura Arffman,
Riikka Smolander-Slotte

Pelko yhdistetyn poistumisesta olympialaisten lajivalikoimasta on saanut Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) toimimaan. Ovatko muutokset olleet hyviä ja oikeaan suuntaan, siitä on monia mielipiteitä.

Yksi tällainen muutos nähtiin viikonloppuna Rukan maailmancupin avauksessa, kun FIS palautti kisavalikoimaan yli kymmenen vuoden tauon jälkeen yhteislähdön; kilpailun, jossa ensin hiihdettiin yhteislähtönä ja sen jälkeen hypättiin mäkiosuus.

Kilpailumuoto sai ainakin Suomen kärkiurheilijoilta täystyrmäyksen. Myöskään Suomen päävalmentaja Antti Kuisma ei innostunut uusvanhasta uudistuksesta.

– Tällainen kilpailumuoto voi jossain kohtaa toimia hyvinkin, mutta kun on ensimmäinen kisaviikonloppu ja viimeinen kilpailu, kaikilla rupeaa olemaan eväät syöty. Kukaan ei halua ottaa riskejä ja yrittää irtiottoja, Kuisma totesi.

Lue myös: Yhdistetyn miehet pitivät uutta kilpailumuotoa ”ihan hirveänä vitsinä – päivän parhaalle suomalaiselle hidastelu ladulla sopi

Syy, miksi FIS halusi elvyttää kilpailumuodon, on Yle Urheilun asiantuntija Petter Kukkosen mukaan siinä, että se on osa lajin pelastuspakettia.

– Yhdistetyn elinvoimaa halutaan pitää yllä tai lisätä. Halutaan lisää maita, näkyvyyttä ja naiset mukaan. Että olisi vähän uusia juttuja, ja ehkä uusille urheilutyypeille soveltuvia kilpailuja, Kukkonen kertoi.

Urheilijat protestoineet KOK:n päätöstä vastaan

Yhdistetyn olympiastatuksen suurin uhkakuva on ollut tasa-arvo, sillä laji on talvikisoissa ainoa, jossa naiset eivät kilpaile. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteivätkö naiset tai Kansainvälinen hiihtoliitto olisi halunnut naisia mukaan, mutta naisten kansainväliset kilpailut aloitettiin vasta 2015.

Naisten yhdistetyn taso on noussut nopeaan tahtiin, mutta Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) päätti kesän kokouksessaan, ettei se ota naisia mukaan seuraaviin, Italiassa järjestettäviin olympiakisoihin. KOK perusteli tätä muun muassa sillä, että naisten ensimmäiset MM-kisat järjestettiin vuonna 2021, mukana oli kymmenen maata ja yksi maa, Norja, vei kaikki mitalit.

Urheilijat ovat protestoineet päätöstä vastaan, ja Rukallakin yhteislähtökisaan osallistuneet urheilijat osoittivat tukensa naisten puolesta nostamalla sauvat ristiin pään yläpuolelle ennen starttia.

Protestin x-merkki sai lähtölaukauksen marraskuussa, jolloin norjalaisnaiset kirjoittivat lumeen sanat ”no eXeption” (suom. ei poikkeusta) ja nostivat kisakauden avauksessaan sauvansa ylös. Lajin kärkiurheilijoihin kuuluva Gyda Westvold Hansen oli myös piirtänyt kasvoilleen parran.

– Nämä ovat isoja asioita. Tasapuolisuus on tärkeää ja se, että naiset pääsevät olympialaisiin mukaan. Jos he eivät pääse, se voi tarkoittaa, etteivät kohta pääse miehetkään, Antti Kuisma sanoi.

Gyda Westvold Hansen (toinen oikealla) piirsi itselleen parran ja yhdistetyn naiset nostivat sauvansa ylös x-kirjaimeksi protestoidakseen ennen kisan alkua Kansainvälisen olympiakomitean päätöstä jättää naisten yhdistetty pois Italian olympiakisoista. Kuva: EPA-EFE

KOK on vaatinut yhdistetyltä muutoksia myös miesten puolelle, jotta laji saataisiin mielenkiintoisemmaksi. Laji on vahva Euroopassa, mutta muualla kiinnostus on vähäisempää. Kolmissa edellisissä olympialaisissa yhdistetyn 27 mitalia on jaettu ainoastaan neljän maan kesken ja laji on kiinnostanut vähiten yleisöä näissä olympialaisissa.

Petter Kukkosen mielestä voidaan kysyä, onko naisten taso vielä riittävä olympialaisiin, mutta toisaalta FISillä on nyt neljä vuotta aikaa nostaa lajin tasoa ja kiinnostavuutta.

FISin yhdistetyn kilpailunjohtaja Lasse Ottesen vakuuttaa, että liitto ottaa tilanteen vakavasti eikä pelkää olympiastatuksen puolesta.

– Tiedämme, että KOK seuraa yhdistettyä ja lajin pitää kehittyä. Meillä on hyvä suunnitelma ja kansallisten liittojen vahva tuki. Panostamme naisten yhdistetyn kehittämiseen, Ottesen vakuutti.

– Kansalliset hiihtoliitot kehittävät naisten toimintaa. Tarvitsemme heidän työtään ja tukeaan, jotta naisten yhdistetty nähtäisiin olympiakisoissa 2030.

Kukkonen: Pienet maat näivettyneet isojen maiden aggressiivisen politiikan takia

FISin toiminta ei kuitenkaan saa Kuismalta tai Kukkoselta puhtaita papereita, sillä heidän mielestään tilanteessa ollaan jo myöhässä.

– Näistä on puhuttu jo todella kauan aikaa, 10–15 vuotta ihan samantyyppisistä asioista. On sääli, että FIS reagoi niin myöhään, Kukkonen sanoi.

– Tämä on ollut muutaman ison maan, hyvin aggressiivisesti ja aika mustasukkaisestikin vaalimaa politiikkaa FISissä. He ovat pitäneet omista eduistaan kiinni ja pienet maat ovat näivettyneet.

Uusien kilpailumuotojen lisäksi yhdistetty kokee tuleviin olympialaisiin varsin suuren muutoksen, kun urheilijoiden määrää vähennetään 36:een (siirryt toiseen palveluun).

– Tästä 36:sta jokainen maa saa tuoda vain kaksi urheilijaa. Pyritään lisäämään houkuttavuutta useampiin maihin, eli 18 maata saataisiin mukaan olympialaisiin, Kukkonen kertoi.

– On taas vaikea nähdä, onko se hyvä tälle lajille vai ei, koska se pudottaa valtavan määrän todella kovatasoisia urheilijoita pois ja särkee perinteen. Joukko kilpailijoita jää saman tien pois kisoista, Kukkonen sanoi.

Eero Hirvonen vilkutti yleisölle ennen Rukan maailmancupin yhteislähdön viimeistä kierrosta. Uusvanha kilpailumuoto ei ollut Hirvosen mieleen. Kuva: Tomi Hänninen - Chilipictures

Pekingin olympialaisissa joukkuekilpailuun osallistui kymmenen maata ja henkilökohtaisiin kilpailuihin 18 maata, joista yksi oli Venäjän olympiajoukkue.

Kuisma muistutti, että KOK:n mittarit ovat globaalissa näkyvyydessä. Se tarkoittaa, että lajin pitäisi näkyä enemmän Aasiassa ja Yhdysvalloissa.

Milanon-Cortinan kisoissa on ohjelmassa kahden henkilökohtaisen kisan lisäksi myös joukkuekilpailu. Kuisman mukaan tällainen karsinta pudottaa kuitenkin olympialaisten arvoa urheilijoiden mielessä ja tavoitteissa.

– Jokainen tietää, että jos vain kaksi urheilijaa pääsee olympialaisiin, silloin pitää olla tavoitteet myös jossain muualla.

Suosittelemme sinulle