Hyppää sisältöön

Asiantuntijalta synkkä arvio: Venäjän kyky jatkaa ohjusiskuja voi jatkua niin pitkään kuin sotakin, eikä Ukraina pysty lopettamaan hyökkäyksiä

Ainoa tapa lopettaa Venäjän iskut on, että koko sota saadaan loppumaan, sanoo Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.

Ohjusiskun jälkiä asuinalueella Vyshgorodissa Kiovan alueella. Kuva: AOP

Venäjä on syksyn mittaan tehnyt satoja ohjusiskuja Ukrainan kriittiseen infrastruktuuriin. Viime viikolla ohjusiskut aiheuttivat sodan toistaiseksi pahimmat tuhot Ukrainan energiaverkkoon – eikä helpotusta ole näköpiirissä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi arvioi, että nyt alkava viikko on ukrainalaisille yhtä hankala kuin edellinen.

Ylen aamussa haastateltu sotatieteiden dosentti, Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö arvioi, että Venäjän kyky jatkaa hyökkäyksiä voi jatkua yhtä pitkään kuin sotakin.

Venäjän valitsema tie on Ukrainan kannalta vaikea, sillä se ei pysty helposti vastaamaan hyökkäyksiin.

– Ainoa tapa Ukrainalta lopettaa nämä hyökkäykset on, että sota saadaan loppumaan. Se saattaa vaatia Ukrainalta rintamahyökkäyksiä, Käihkö sanoo.

Ukraina suojelee kriittistä infrastruktuuriaan ilmapuolustusjärjestelmillä, mutta niidenkään avulla tuhoja ei voida kokonaan estää: vaikka iskujen vaikutuksia voidaan minimoida, eivät järjestelmät pysty ehkäisemään iskuja tai ampumaan kaikkia Venäjän ohjuksia alas.

– Ukraina ei pysty näillä järjestelmillä millään tavalla lopettamaan hyökkäyksiä, Käihkö tiivistää.

Venäjän kyky jatkaa iskuja Ukrainan siviiliyhteiskuntaa kohti voi jatkua niin pitkään kuin sotakin, arvioi Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.

Ukraina tarvitsee ”massiivista tukea”

Saksa harkitsee tällä hetkellä Patriot-ilmatorjuntaohjusten lähettämistä Ukrainaan. Se tarjosi ilmatorjuntaohjuksia ensin Puolalle maassa tapahtuneen ohjusturman jälkeen, mutta Puola ryhtyikin vaatimaan, että ohjukset annetaan Ukrainalle.

Ilmari Käihkön mukaan Patriot-järjestelmillä voitaisiin lievittää ukrainalaisten kärsimystä, mutta sotaa nekään eivät lopeta.

– Siellä tarvitaan massiivista tukea siihen, että Ukraina saisi omat alueensa vapautettua.

– Tällaista tukea ei tällä hetkellä nähdä siinä määrin kuin sitä tarvitaan.

Kuuntele tästä: Venäjä iskee ohjuksilla Ukrainan energiajärjestelmään

Siviilit tarvitsevat ruokaa, suojaa ja vettä

Osa lännen Ukrainalle antamasta tärkeästä sotilastuesta tulee todennäköisesti siirtymään humanitääriseen tukeen, Käihkö arvioi.

Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun johtaja Marko Korhonen kertoo, että avuntarve vaihtelee eri puolilla Ukrainaa. Itä-Ukrainassa tarvitaan ruokaa, suojaa ja vettä.

Länsi- ja Keski-Ukrainassa ihmisiä voidaan sen sijaan auttaa myös käteisellä. Ihmiset voivat rahalla itse hankkia tarvitsemansa tarvikkeet.

Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kurosen mukaan etenkin sota-alueilla myös ruoka-apu on tärkeää, sillä Venäjän iskut ovat johtaneet siihen, että suuri osa ihmisistä on työttöminä.

Talvi tulee olemaan maassa pitkä, jos kansalaisilla ei ole vettä, sähköä, lämmitystä ja kykyä kommunikoida.

Mutta murtaako se Ukrainaa?

– Todennäköisesti ei, Ilmari Käihkö sanoo.

Ongelmiin joudutaan, jos rintamalinjat pysähtyvät ja samalla Venäjän ohjusiskut jatkuvat. Kauanko Ukraina pystyy sellaisessa tilanteessa jatkamaan taisteluaan, Käihkö pohtii.

Juttua korjattu 29.11. kello 15.07. Korjattu kirjoitusvirhe Marko Korhosen nimestä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 29.11. kello 23:een saakka.

Ukrainan sodan viikonlopun käänteitä arvioi Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö. Studiossa ovat SPR:n kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen ja Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen.

Suosittelemme sinulle