Hyppää sisältöön

Merikotka palasi sukupuuton partaalta – se kuitenkin ajaa haahkat Itämereltä sisäsaaristoon

Merikotka uupui Itämereltä käytännössä kokonaan vuosikymmenten ajan. Sen saalislajit ehtivät sopeutua merikotkattomaan ympäristöön.

Vahingoittunut merikotka kuvattuna 6.5.2022 villieläinhoitolassa Mustasaaressa. Kuva: Antti Haavisto / Yle
Ari Welling

Turun yliopistossa perjantaina väittelevän (siirryt toiseen palveluun) Camilla Ekbladin mukaan merikotkan paluu sukupuuton partaalta on yksi Suomen luonnonsuojelun suurimmista menestystarinoista.

Merikotkan paluulla on kuitenkin vaikutusta sen saalislajeihin, etenkin haahkaan, jonka kannan painopiste siirtyi sisäsaaristoon nimenomaan merikotkien vaikutuksesta.

Suojelutyön ansiosta ja ympäristömyrkkykuormituksen vähentymisen myötä merikotkakanta on viime vuosikymmeninä kasvanut Itämerellä merkittävästi. Samalla Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden rakentamisen myötä Lappiin syntyi merikotkille uutta sopivaa elinympäristöä, jonne kasvava merikotkakanta myös levittäytyi.

– Merikotkakannan kasvaessa on tärkeää selvittää mahdollisia vaikutuksia sekä luontaisille saalislajeille että luonnonelinkeinoille, kuten poronhoidolle. Merikotkan paluu tarjoaa myös ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia, miten saalispopulaatiot vastaavat äkillisesti kasvavaan saalistuspaineeseen, kertoo Ekblad Turun yliopiston tiedotteessa.

Ekbladin väitöstutkimus tarkistetaan Turun yliopistossa perjantaina 2. joulukuuta.

Suosittelemme sinulle