Hyppää sisältöön

Britannian terveydenhuolto kriisissä: lääkäreitä ja hoitajia häipynyt, Uber vie hoitoon nopeammin kuin ambulanssi

Terveydenhuoltojärjestelmä on yli 70-vuotisen historiansa vakavimmissa vaikeuksissa. Työtaakka uuvuttaa työntekijöitä, ja samaan aikaan moni eurooppalainen lääkäri tuntee, ettei ole enää tervetullut.

Sairaanhoitaja Chukwudubem Ifeajuna on miettinyt työpaikan vaihtamista.

Britannian kansallinen ylpeys, julkinen terveydenhuoltojärjestelmä NHS natisee liitoksissaan. Lista ongelmista on pitkä, ja tilannetta pahentavat useat yhtäaikaiset kriisit.

Työvoimapula, EU-eron ja koronapandemian seuraukset, julkisen talouden säästöt, poliittinen kuohunta ja elinkustannusten nousu ovat osaltaan vaikuttaneet syveneviin ongelmiin.

Parlamentin sosiaali- ja terveysvaliokunnan heinäkuussa julkaiseman raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan toisen maailmansodan jälkeen luotu NHS on nyt historiansa pahimmassa kriisissä.

Moni lääkäri ja sairaanhoitaja lopettaa työt, eikä uusia työntekijöitä ole helppo löytää. Valiokunnan raportin mukaan työntekijäpula terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa onkin äitynyt niin pahaksi, että se vaarantaa jo sekä potilaiden että työntekijöiden turvallisuuden.

Terveydenhuollon tilaa analysoiva tutkija Billy Palmer Nuffield Trust -ajatushautomosta sanoo monen työntekijän lähtevän NHS:stä tai harkitsevan lähtemistä, koska paineet työssä ovat liian kovat.

– He sanovat usein, ettei henkilökuntaa ole riittävästi, jotta työt voisi tehdä hyvin. Ja ne, jotka töitä yrittävät tehdä, eivät tunne olevansa arvostettuja, Palmer kertoo tuutistoimisto Reutersin haastattelussa.

Yksi työnsä jättämistä miettivistä on Etelä-Englannissa sairaanhoitajana työskentelevä Chukwudubem Ifeajuna. Hän kertoo suhtautuvansa intohimoisesti työhön ja potilaista sekä kollegoista huolehtimiseen.

– Minulla on ollut lähtöajatuksia, mutta joka kerta olen pysähtynyt hetkeksi ja todennut, etten voi jättää potilaita. En voi jättää työtovereitani kärsimään yksin, Ifeajuna sanoo Reutersille.

Vielä toistaiseksi velvollisuudentunne on siis vienyt voiton.

NHS kärsii valtavasta työntekijäpulasta. Esimerkiksi sairaanhoitajia tarvittaisiin kymmeniätuhansia nykyistä enemmän. Kuvan nimetön sairaanhoitaja kuvattiin Lontoon Kings Collegen sairaalan ulkopuolella 25. heinäkuuta. Kuva: Andy Rain / EPA

Syyttävät sormet osoittavat konservatiivihallituksia

Tilannetta pahentaa entisestään se, että tosiaan seuranneet konservatiivihallitukset eivät ole kyenneet laatimaan suunnitelmaa tilanteen ratkaisemiseksi, eikä vähiinkään tavoitteisiin päästä. Erilaisiin julkisiin palveluihin on myös tehty mittavia säästöjä.

Yksi esimerkki hallituspolitiikan epäonnistumisista on lupaus 6 000 uudesta yleislääkäristä. Lisäyksen sijaan yli 700 yleislääkäriä päätti lopettaa työnsä. Toinen esimerkki ovat kätilöt, joita pitäisi palkata lisää noin 2 000, mutta joita menetettiin yhden vuoden aikana yli 500.

Tuorein konservatiivipääministeri Rishi Sunak on juuri luvannut antaa NHS:lle 130 miljoonaa euroa lisää rahaa ja säästää byrokratiasta. Moni konservatiivien arvostelija pelkää, että EU-eron jälkimainingeissa ja osana esimerkiksi Yhdysvaltain kanssa laadittavia uusia kauppasopimuksia hallitus kiihdyttäisi terveyspalvelujen yksityistämistä.

Julkinen terveydenhuoltojärjestelmä jakautuu neljään osaan, eli Englannilla, Walesilla, Skotlannilla ja Pohjois-Irlannilla on kullakin oma NHS-järjestelmänsä. Terveydenhoidon ongelmista kerrotaan kaikilla alueilla, ja jo viime vuoden syyskuussa Skotlannin terveysministeri Humza Yousaf sanoi NHS:n olevan olemassoloaikansa suurimmassa kriisissä (siirryt toiseen palveluun).

Pohjois-Irlannissa uutisotsikot (siirryt toiseen palveluun) kertovat muun muassa rikki menneistä terveyspalveluista.

Pelkästään Englannin NHS-sairaaloista puuttuu nyt 12 000 lääkäriä ja yli 50 000 sairaanhoitajaa ja kätilöä.

Ensi vuosikymmenen alkuun mennessä julkiseen terveydenhuoltoon arvioidaan tarvittavan 475 000 ja sosiaalipalveluihin 490 000 työntekijää.

Syyskuussa Englannissa tehtiin kyseenalainen ennätys, kun sairaaloiden potilasjonossa (siirryt toiseen palveluun) oli ensimmäisen kerran yli seitsemän miljoonaa ihmistä. Tavoitetta hoitoonpääsystä alle 18 viikossa ei ole saavutettu sitten vuoden 2016.

Myös kiireelliseen syöpähoitoon tavoiteajassa pääsevien määrä on laskenut vuosi vuodelta, ja nyt enää 60 prosenttia syöpäpotilaista pääsee hoitoon alle kahdessa kuukaudessa.

Syöpäpotilaiden tilannetta vaikeuttaa sekin, että korona-aikana monen syövän diagnosointi viivästyi, koska tutkimukset vähentyivät tai ne jätettiin kokonaan tekemättä. Tämän seurauksena hoidot viivästyivät.

The Lancet Oncology -lehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistun tutkimuksen mukaan rintasyöpäkuolemat ovat lisääntyneet Englannissa jopa kymmenen prosenttia ja suolistosyöpäkuolemat jopa 16 prosenttia koronapandemiaa edeltävään aikaan verrattuna.

Ambulanssit joutuvat usein jonottamaan päästäkseen jättämään potilaat sairaalaan. Kuva lontoolaisen sairaalan edustalta on otettu 19. lokakuuta. Kuva: Andy Rain / EPA

Ensin odotetaan ambulanssia, sitten pääsyä ulos ambulanssista

Ruuhka näkyy jopa sairaaloiden ovilla, joilla ambulanssit usein jonottavat pitkiä aikoja saadakseen jätettyä potilaat pois kyydistä. Lokakuussa (siirryt toiseen palveluun) Englannissa lähes joka viides ambulanssilla tuotava potilas joutui odottamaan yli tunnin siirtoa autosta sairaalaan. Keskimääräinen potilaan luovutusaika oli lokakuussa 42 minuuttia, kun se vielä kaksi vuotta sitten oli 23 minuuttia.

Jo ennen pääsyä ambulanssin kyytiin ovat potilaat joutuneet odottamaan, sillä vasteajat ovat venyneet minuuteilla jopa kaikkein kiireellisimmissä tapauksissa. Lokakuussa kiireellisyydessä kakkoskategoriaan luokitellut potilaat odottivat puolestaan ambulanssia yli tunnin, kun tavoiteaika on 18 minuuttia.

The Guardianin (siirryt toiseen palveluun) mukaan jotkut lääkärit ovat ohjeistaneet potilaita kutsumaan ambulanssin sijaan Uber-kuljetuksen tai kysymään kyytiä sukulaisilta, jos sairaalaan on päästävä nopeasti esimerkiksi hengitysvaikeuksien vuoksi.

Päästyään lopulta sisälle sairaalaan, voivat potilaat joutua odottamaan pääsyä hoitoon päivystyspoliklinikalla tuntikausia. Yli neljän tunnin odotus ei ole harvinainen. Ja kun päätös sairaalahoitoon ottamisesta on tehty, on usein edessä vielä jopa 12 tunnin odotus petipaikan saamiseksi.

Tämä puolestaan johtuu jatkohoidon ja tukipalveluiden riittämättömyydestä, mikä on johtanut kotiutusta odottavien ihmisten makuuttamiseen sairaaloissa.

Brexit karkotti eurooppalaisia lääkäreitä ja hoitajia

Britannian erolla Euroopan unionista on ajatushautomo Nuffield Trustin tekemän analyysin (siirryt toiseen palveluun) mukaan ollut vaikutusta eurooppalaisten lääkäreiden tuloon NHS:n palvelukseen. Analyysissä olivat mukana lastenlääkärit, nukutuslääkärit, sydän- ja keuhkosairauksia hoitavat lääkärit sekä psykiatrit.

The Guardian -sanomalehden (siirryt toiseen palveluun) julkaisemassa arviossa on tarkasteltu eurooppalaisten tulijoiden määrää ennen brexitiä ja tilannetta sen jälkeen. Tämän perusteella EU:sta ja Efta-maista, eli Norjasta, Islannista, Sveitsistä ja Liechtensteinista, tulevien lääkäreiden määrä on lähes 4 300 pienempi kuin se olisi ollut ilman brexitiä.

EU- ja Efta-maista lähtöisin olevien lääkäreiden osuus on erityisen merkittävä aiemmin mainituilla erikoisaloilla.

Sairaalapäivystyksessä potilaat joutuvat usein odottamaan petipaikkaa jopa yli 12 tuntia. Kuva on otettu lontoolaisen sairaalan ulkopuolella 10. marraskuuta. Kuva: Andy Rain / EPA

– [Vuoden 2016] Kansanäänestyskampanjan jälkeen isommat kustannukset, lisääntynyt byrokratia ja brexitin aiheuttama epävarmuus viisumeista ovat olleet suurimpia esteitä EU- ja Efta-lääkäreiden rekrytoinnissa ja pitämisessä töissä, luettelee ongelmia Nuffield Trustin tutkija Martha McCarey Guardianissa.

Terveydenhuollon julkaisu BMC Health Services Research (siirryt toiseen palveluun) julkaisi jo viime vuoden maaliskuussa lääkäreiltä kerättyihin vastauksiin perustuvan analyysin, jonka perusteella monet Britanniassa jo työskentelevät eurooppalaiset lääkärit kokevat, etteivät ole maassa tervetulleita.

Brexitin myötä he tuntevat itsensä vieraantuneiksi ja ovat epävarmoja mahdollisuuksistaan jatkaa enää työntekoa Britanniassa.

Walesin NHS raportoi (siirryt toiseen palveluun), että sekä ulkomaalaisten lääkäreiden rekrytoiminen että jo palkattujen lääkäreiden pysyminen töissä ovat vaikeutuneet EU-eron jälkeen. Britanniassa koulutetut lääkäritkin lähtevät ulkomaille, esimerkiksi Australiaan ja Kanadaan.

Katso video: Näin Britannian EU-ero eteni:

Brexit: Kuinka tähän on tultu?

EU-eron vaikutukset hoitajien määrään ovat olleet vielä lääkäreitäkin suuremmat. The Guardianin uutisoimien Sairaanhoitaja- ja kätilöneuvoston lukujen perusteella jopa 58 000 eurooppalaista hoitajaa on EU-eron vuoksi jättänyt tulematta Britanniaan.

Puuttuvia eurooppalaisia korvaavat yhä useammin intialaiset ja filippiiniläiset työntekijät.

Vaikka toiveet eurooppalaisen työvoiman vapaammasta liikkuvuudesta ovat kasvaneet Britanniassa, ei muutosta ole ihan heti luvassa. Edes vallanvaihdos ei näyttäisi tuovan muutosta linjaan.

Oppositiossa tällä hetkellä olevan työväenpuolueen johtaja Keir Starmer vannoi viikonloppuna, ettei vapaa liikkuvuus palaa, vaikka hänen puolueensa nousisi hallitusvastuuseen.

– Brexit-sopimuksen purkaminen johtaisi vuosia jatkuviin uusiin kiistoihin ja riitoihin, kun meidän pitäisi katsoa tulevaisuuteen, Starmer sanoi The Mail on Sunday -lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Mielenosoittajat marssivat Lontoossa 5. marraskuuta vaatien muun muassa terveydenhuollon palkkojen korottamista ja NHS:n säilyttämistä julkisena palveluna. Kuva: Neil Hall / EPA

”Jotkut hoitajat lähtevät töihin supermarketteihin”

Terveydenhuollon kriisi on johtamassa ennennäkemättömään työtaistelutoimeen, kun sairaanhoitajat marssivat ulos työpaikoiltaan joulukuussa. Kyseessä on sairaanhoitajien ammattiliiton Royal College of Nursingin yli satavuotisen historian ensimmäinen kerta.

Työtaisteluun osallistuu enimmillään 100 000 työntekijää Englannissa. Lisäksi hoitoalan työntekijöitä edustava Unison-ammattiliitto on äänestänyt työtaistelutoimista Pohjois-Irlannissa.

Hoitajat vaativat roimia palkankorotuksia, parannuksia työoloihin ja kroonisen työntekijäpulan ratkaisemista. Rahavaatimusta perustellaan vauhtiin ampaisseen inflaation vaikutuksilla ja hoitajien jo kauan sitten palkkakehityksestä jälkeen jääneiden palkkojen korjaamisella.

Unison on jo ilmoittanut (siirryt toiseen palveluun) ambulanssityöntekijöitä koskevasta lakosta useilla alueilla Englannissa ennen joulunpyhiä, ja saman alan työntekijöitä edustavan GMB-ammattiliiton lakkoilmoitusta odotetaan.

Lisäksi osa lääkäreistäkin pohtii työtaistelutoimia.

Kahtena päivänä järjestettävään hoitajien työtaisteluun osallistuva sairaanhoitaja Chukwudubem Ifeajuna kertoo hoitajien alhaisen palkan näkyvän perheensä arjessa. Hän on joutunut vähentämään lapsiltaan monia asioita, joihin ei ole enää varaa korkeiden elinkustannusten vuoksi.

– Tämä on todella, todella vaikeaa kaikille. Ei vain minulle, vaan kollegoillenikin. Jotkut hoitajat lähtevät töihin supermarketteihin, koska siellä maksetaan paremmin.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23.00 saakka.

Suosittelemme sinulle