Hyppää sisältöön
Analyysi
Ihmiset

Analyysi: Tilastot eivät kerro kaikkea – Itä-Helsingin syvin olemus kirkastui, kun toimituksemme vietti viikon idän lähiöissä

Itsekriittisyys ja lähiöiden arjen seuraaminen on kaupunkitoimittajille jatkossakin tarpeen, kirjoittaa toimittaja Vesa Marttinen analyysissaan.

Yle Helsinki teki tiistaina 22.11. radiolähetystä Kontulan ostoskeskuksessa Itä-Helsingissä aamukuudesta alkaen. Kuva: Aleksi Hänninen
Vesa MarttinenKaupunkitoimittaja

Yle Helsinki teki viime viikon ajan radiolähetyksiä ja verkko- ja tv-sisältöjä eri puolilta Itä-Helsinkiä. Projektin keskeinen tavoite oli päivittää Itä-Helsinkiin liittyvää mielikuvaa ja samalla tarkastella maailman menoa ultrapaikallisten silmälasien läpi.

Kokeilimme vastaavaa jo elokuussa Tallinnassa, mutta joskus lähelle on vaikeampi nähdä kuin kauas. Kotikaupunkimme itäiset lähiöt näyttäytyvät usein valossa, jonka perusteet ovat hatarat. Utuinen kuva kirkastui ainakin hieman, kun teimme 40 tuntia radiolähetyksiä, uutisia ja haastatteluja, kohtasimme ihmisiä ja vietimme aikaa eri puolilla itäistä pääkaupunkiamme.

Viikon annin voi tiivistää viiteen päähavaintoon.

1. Alue, jota ei ole olemassa

Moni meistä luuli tietävänsä, mikä on Itä-Helsinki, mutta totuus pääsi yllättämään.

Helsingin virallisesta aluejaosta ei löydy paikkaa nimeltä Itä-Helsinki, mutta käsitteenä ja epävirallisena brändinä Itä-Helsinki on kuitenkin jopa hämmästyttävän kirkas.

Alueen määritelmät ovat veteen piirrettyjä viivoja, ja sosiaaliset ja kulttuuriset määritelmät saattavat osua lähemmäs maalia kuin maantieteelliset.

Notkea Rotta ja Atomirotta -yhtyeiden riveistä tuttu Mikko Sarjanen luonnehti haastattelussamme Itä-Helsinkiä mainiosti rönsyilevällä vastauksella, joka pitää sisällään pohdintaa lähiöiden erilaisista luonteista, ihmisten kirjavista taustoista sekä Sarjasen nuoruusvuosien graffiti- ja rap-kulttuurista, joka toimi yhdistävänä tekijänä idän lähiöiden välillä.

Muusikko Mikko Sarjanen ja toimittaja Jussi Putkonen tekevät haastattelua lähetysautossa Helsingin Roihuvuoressa. Kuva: Mikko Rita / Yle

2. Turvallinen ja tavallinen

Vuodesta toiseen Itä-Helsinkiä koskevassa uutisoinnissa tuntuvat korostuvan rikollisuus, väkivalta ja turvattomuus. Totuus näyttäytyi kuitenkin täysin toisenlaisena.

Likipitäen jokainen Kontulassa, Mellunmäessä, Vuosaaressa, Itäkeskuksessa ja Myllypurossa tapaamamme ihminen muisti sanoa, kuinka turvallinen hänen oma asuinympäristönsä on ja kuinka typeriltä ja oudoilta Itä-Helsinkiä koskevat stereotypiat ja ennakkoluulot tuntuvat.

Myös tilastot tukevat havaintoa: esimerkiksi pahoinpitelyjä tapahtuu Helsingin keskustan ja Kampin alueella merkittävästi enemmän (siirryt toiseen palveluun) kuin Itä-Helsingin lähiöissä. Myös poliisin mukaan esimerkiksi Kontulan alue on huomattavasti rauhallisempi kuin mielikuvissa.

Toisaalta lähetysviikon keskelle osui äärimmäinen väkivallanteko keskellä kirkasta päivää, kun vuonna 1988 syntynyt mies sai surmansa ampumistapauksessa Puotilassa. Perjantaina puolestaan 24-vuotias mies sai väkivaltaisesti surmansa Laajasalossa.

3. Suomen suurimmat kaupunginosat

Itä-Helsinki on hämmästyttävän suuri alue sekä maantieteeltään että asukasluvultaan. Tämä pääsi yllättämään.

Itä-Helsingistä käytetyn yleisen määritelmän mukaisten maarajojen sisälle mahtuu reilut 170 000 asukasta. Jos alue olisi itsenäinen kunta, se olisi asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin.

Helsinki on jaettu kahdeksaan suurpiiriin, joista kaakkoinen, itäinen ja Östersundom tavallisesti mielletään Itä-Helsingiksi. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Myös Helsingin suurimman kaupunginosan titteli on kahden jättiläisen taistoa. Kärkipaikkaa pitää Mellunkylä 39 749 asukkaalla, mutta kakkosena oleva Vuosaari on vain reilut tuhat asukasta jäljessä, tarkka luku viime vuodelta on 38 657.

Helsingin kaupungin tietoyksikön erikoistutkijan Harri Sinkon mukaan kärkisija saattaa vaihtua pian. Ennusteiden mukaan Vuosaari olisi suurempi jo vuoden 2023 lopulla.

Jos Mellunkylä tai Vuosaari olisivat itsenäisiä kuntia, ne sijoittuisivat Suomen kuntien suuruusjärjestyksessä asukasluvun perusteella 30 suurimman kunnan joukkoon. Kaupunginosina ne ovat asukasluvulla mitattuna Suomen suurimpia.

Tämä näkyy myös alueiden sisällä: esimerkiksi Aurinkolahti ja Meri-Rastila ovat keskenään täysin erilaisia alueita, vaikka kaupunginosajaossa molemmat kuuluvat Vuosaareen.

4. Banaanien läpikulkupaikka

Vierailimme lähetysviikon aikana myös Vuosaaren satamassa, joka on valtavasta koostaan ja merkityksestään huolimatta tavallisesti aika hyvin katseilta suojassa.

Satama on Itä-Helsingin suurin ja vilkkain logistiikka-alue, joka työllistää noin 2 000 ihmistä. Paikka on kuitenkin sen verran syrjässä, että monissa siihen liittyvissä yksityiskohdissa riittää pureskeltavaa.

Esimerkiksi likipitäen kaikki Suomen banaanit, noin 5 000 konttia vuodessa, kulkevat Vuosaaren kautta päivittäistavarakaupan päävarastoihin.

Vuosaaren satama on merkittävä työpaikka-alue. Kuva: Silja Viitala / Yle

5. Monikulttuurisuus näkyy yllättävin tavoin

Yli neljännes Helsingin ulkomaalaistaustaisista ja vieraskielisistä asukkaista asuu itäisen suurpiirin alueella. Erityisesti Itäkeskus, Kallahti, Meri-Rastila, Kontula, Kivikko ja Kurkimäki ovat maamme monikulttuurisimpia (siirryt toiseen palveluun) alueita.

Tämä tuskin tulee kenellekään uutena tietona, mutta toisaalta tilastot kertovat vain kapean totuuden.

Tutustuimme viikon aikana Puhoksen ja Kontulan etnisiin ravintoloihin, tapasimme kaksi Iranin epätasa-arvoa ja raipaniskuja paennutta naista, haastattelimme maahan muualta muuttaneiden hyvinvointia tukevan African Care -yhdistyksen työntekijöitä ja tapasimme kymmeniä ihmisiä eri taustoista ja kulttuureista.

Hawsin Mohammadi ja Azad Palani ovat yrittäjiä Puhoksen Nari Marketissa. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Kaikki heistä pitivät Itä-Helsinkiä rakkaana ja tärkeänä ympäristönä, ja kaikille heistä monikulttuurisuus oli alueen keskeinen voimavara ja rikkaus. Tällainen näkökulma maahanmuuttoon näkyy julkisessa keskustelussa valitettavan harvoin.

Toimittajien sokea piste?

Toimittajien ja media-alan ammattilaisten ammattilehti Journalisti selvitti (siirryt toiseen palveluun) hiljattain, missä pääkaupunkiseudun media-alan työntekijät asuvat. Kliseinen kupla-ajatus sai lihaa luiden ympärille: Kalliossa meitä on paljon, Itä-Helsingissä vähän.

Toimittajien asuinpaikkojen merkityksestä uutisten sisältöön on vaikea vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta asetelma saattaa näkyä arjen valinnoissa. Esimerkiksi Pasilasta on Kulosaareen vain 15 minuutin matka, mutta valitettavan usein haastattelut tehdään Kampissa tai kauppakeskuksissa.

Tämä saattaa olla tärkein viikon aikana oppimamme asia.

Suosittelemme sinulle