Hyppää sisältöön

Pekka Haavisto vierailee Kiovassa – ja sanoo Ylen haastattelussa, että Ukrainan jälleenrakentaminen on Suomelle loistava mahdollisuus

Pekka Haaviston mukaan nyt selvitellään, löytyisikö Suomesta sellaisia osia, joita Ukraina voisi hyödyntää vaurioituneiden sähkölaitostensa korjaamisessa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto vieraili maanantaina Ukrainassa.
Maxim Fedorov

KIOVA Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vierailee tänään Kiovassa suuremman eurooppalaisen delegaation osana. Mukana on kaikkien kolmen Baltian maan ja neljän pohjoismaan ulkoministerit.

Haaviston mukaan kyseessä on suurin ministeridelegaatio, joka täällä on käynyt sodan aikana.

– On nähty viime päivien dramaattiset pommitukset ja siviilikohteiden tuhoaminen Ukrainassa. Halutaan osoittaa solidaarisuutta Ukrainalle ja kertoa niistä panostuksista, mitä Suomi ja muut maat ovat tehneet ja vielä tekemässä Ukrainan eteen, Haavisto sanoi Ylelle.

Baltian maiden ja neljän pohjoismaan ulkoministerit Kiovan Myhajlivska-aukiolla maanantaina. Kuva: Kostjantyn Iljanok / Yle

Erityisesti Baltian maat ovat auttaneet Ukrainaa aktiivisesti sodan aikana. Viro on kokoonsa suhteutettuna tukenut Ukrainaa enemmän kuin mikään muu valtio. Haavisto näkee, että Suomikin tekee paljon Ukrainan hyväksi.

– Suomi on tänä vuonna antanut noin 300 miljoonaa euroa Ukrainalle, joista 200 miljoonaa on sotilaallista tukea ja 100 miljoonaa humanitaarista.

Suomi sitoutunut auttamaan Ukrainaa energiakriisissä

Suomi on sodan aikana vastaanottanut 44 000 ukrainalaista pakolaista. Haaviston mukaan Suomi sitoutuu antamaan lisää suojaa ukrainalaisille, jos on tarvetta.

– Pelätään pahinta, että ihmiset jäävät ilman lämpöä ja vettä, jos sähköpumput eivät toimi. Täällä ennakoidaan, että Pohjoismaihin, myös Suomeen, tulee lisää pakolaisia.

Venäjä on viime viikkojen aikana yrittänyt tuhota Ukrainan energiainfrastruktuuria. Ukrainalta ovat loppumassa varaosat vaurioituneiden sähkölaitosten korjaamiseen, joten maan johto on pyytänyt apua EU-mailta, muun muassa Suomelta.

– Suomi on jo antanut EU:n pelastuspalvelukoordinaation kautta generaattoreita. Nyt selvitellään parhaillaan, onko tuhoutuneisiin sähkölaitoksiin sellaisia osia Suomessa, mitä täällä voidaan käyttää ja hyödyntää.

Haasteena on sähköjärjestelmien eroavaisuudet Ukrainassa ja Euroopassa, mutta Haaviston mukaan tilapäiskäyttöön tarkoitettuja generaattoreita ja tilapäistä majoitusta voidaan joka tapauksessa antaa.

Suomi mukana Ukrainan jälleenrakentamisessa

Haaviston mukaan Ukrainan jälleenrakentaminen muodostaa erinomaisen tilaisuuden suomalaiselle osaamiselle.

– Energiajärjestelmien kunnostaminen, rakennusten kunnostaminen, tilapäisasunnot – tämä kaikki on sellaista, mitä Suomessa osataan, Haavisto listaa.

Myös suomalaisesta koulutusjärjestelmästä voi olla hyötyä Ukrainalle.

– Ukraina on toivottanut erityistä apua koulutukseen ja koulutussektorin jälleenrakentamiseen. Ukrainalaiset tuntuvat toivovan, että jo tämän kriisin aikana jälleenrakennus alkaa. Eli ei jäätäisi odottamaan, kunnes sota joskus päättyy.

Asialistalla myös Nato ja uusi pakotepaketti

Ulkoministerin mukaan Suomen Nato-jäsenyys toisi konkreettista hyötyä myös Ukrainalle.

– Ukraina tukee voimakkaasti sitä, että Suomen ja Ruotsin kaltaiset maat olisivat mukana Natossa. Koko Euroopan turvallisuutta ajatellen on tärkeää, että Nato laajenee ja voi ottaa uusia jäseniä.

Suomen ja Ruotsin liittymisprosessi on kestänyt odotettua pidempään, ministeri toteaa.

– Nyt joudutaan odottamaan vielä Unkarin ja Turkin päätöksiä. Olin viime viikolla yhteydessä sekä Unkarin ulkoministeri Peter Szijjartoon että Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğluun. Molemmilla on ollut omat sisäpoliittiset syynsä lykätä näitä päätöksiä.

Kiovan jälkeen Haavisto jatkaa Nato-maiden ulkoministereiden kokoukseen, jossa Suomi ja Ruotsi ovat ensimmäistä kertaa kaikilla osuuksilla ulkoministeritasolla. Tapaaminen pidetään Romanian pääkaupungissa Bukarestissa tämän viikon tiistaina ja keskiviikkona.

Ukraina on toivonut myös, että EU:n yhdeksännestä pakotepaketista tulisi tehokas ja järeä.

– Ukraina arvostaa, että EU on ollut avun etunojassa sekä pakoteasioissa. Suomi on ollut järeiden pakotteiden kannalla. Meille käyvät myös energiapakotteet, meille käy viisumiannon kiristäminen. Yhtenäisemmät, voimakkaammat pakotteet Venäjää kohtaan tässä tilanteessa ovat perusteltuja.

“Pientä valoa tunnelin päässä”

Haavisto pahoittelee, että diplomatialle ei ole jäänyt tässä sodassa tilaa lähes ollenkaan.

– Välillä kun tätä kriisiä katsoo, tuntuu, että diplomatia on kuollut, kun on kovin vähän näitä yhteyksiä.

Ulkoministeri näkee kuitenkin viljanvientisopimuksen jatkamisessa, vankien vaihdossa ja Zaporižžjan ydinvoimalaan liittyvissä keskusteluissa toivoa, että diplomatian tietä voisi vielä kulkea.

– Tämä antaa pienen valon tunnelin päähän. Kontakteja on, ja toivottavasti luottamusta voidaan jollain tavalla rakentaa niin, että jonakin päivänä voidaan mennä neuvottelupöytään.

Ukrainan asettamille ehdoille ja vaatimuksille neuvottelujen suhteen täytyy antaa kuitenkin kaikki tuki, Haavisto huomauttaa.

Voit keskustella aiheesta 29.11. kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle