Hyppää sisältöön

Pipokausi on usein myös täikausi – korona saattoi hillitä täiden leviämistä kouluissa, mutta ongelma ei ole poistunut

Erityisesti syksyllä päätäitartuntoja esiintyy monissa perheissä. Keväällä haastavat kihomadot.

Loisten ilmaantuminen tietää päiväkodeissa tehostettua siivousrumbaa. Esimerkiksi päiväunilla käytettävät liinavaatteet menevät heti vaihtoon. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Merja Siirilä

Päiväkodeissa ja kouluissa tapahtuvat täitartunnat herättävät kylmiä väreitä vanhempien selkärangassa. Monesti kotiin leviävät iholoiset tietävät siivousrumbaa ja myös lääkehoitoa.

Täikausi on pahimmillaan pipoaikaan.

Tilastoa päätäitartuntojen yleisyydestä Suomessa ei pidetä. Päätäitartuntojen määrä kasvoi kuitenkin selvästi 2000-luvun vaihteessa.

Täitartunnat leviävät yleensä yksittäisissä luokissa ja ryhmissä ja ihmisjoukkojen sekoittumien lisää täitartuntojen vaaraa. Korona-ajan uskotaan hillinneen täitartuntojen määrää päiväkodeissa ja kouluissa.

Korona-aikana ryhmät eivät ole sekoittuneet ja etäisyyksistä on pidetty huolta. Tämä on vähentänyt aikanakin muutamissa pohjalaiskouluissa täitartuntojen määrää.

– Varmasti ovat vähentyneet, mutta kyllä niitä tapauksia on tullut korona-aikanakin. Ongelma ei ole poistunut, Jaatinen kertoo.

Myös Seinäjoen kaupungin terveyskeskuksen hygienia- ja tartuntatautihoitaja Sari Albrecht uskoo koronan hillinneen täitartuntojen määrää.

Varmuuden vuoksi ei enää tarvitse hoitaa

Epäily päätäitartunnasta herää tavallisimmin kun päänahka kutisee tavallisesta poikkeavalla tavalla tai kun lähipiirissä on havaittu täitä. Helpoiten päätäi leviää kahden pään tai hiusten koskiessa toisiinsa. Yleisimpiä täit ovat päiväkoti-ikäisillä ja alakoululaisilla.

Tartunta on helppo todeta täikamman avulla: täit ja niiden munat eli saivareet tarttuvat sen piikkeihin.

Hävittämiseen suositellaan tuttuun tapaan täishampoota ja tiheää täikampaa.

– Ohjeistus on, että täitä ei saa hoitaa, ennen kuin niitä on todettu. Jos perheessä todetaan kahdella ihmisellä täitartunta, niin hoidetaan ne. Enää ei siis varmuuden vuoksi hoideta kaikkia perheenjäseniä, kertoo kokkolalaisen Isokylän koulun terveydenhoitaja Elina Jaatinen.

Osalla saattaa riittää kertahoito päätäiden häviämiseen, osalla tarvitaan uusintakäsittelyä.

– Tärkeää on kammata hiuksia lääkehoidon jälkeen ja tarkastaa, ettei päänahassa ole enempää täitä tai niiden munia. Ne voivat kehittyä hyvin eri vaiheessa, Jaatinen muistuttaa.

Lue lisää: Työnnä myssy pakastimeen – Näillä konsteilla eroon täistä

Syyhyä ehkä jopa aiempaa enemmän

Päätäit eivät kuitenkaan ole ainoita iholoisia, jotka leviävät pikkulapsiperheissä. Muita ovat kihomadot ja syyhy.

Kihomadot ovat pieniä loismatoja, jotka asuvat suolessa. Ne käyvät peräaukolla munimassa ja aiheuttavat kutinaa. Raapimisen takia matoja jää helposti kynsien alle. Pienet lapset, jotka laittavat helposti sormensa suuhun, saavat helposti kihomatotartunnan.

– Koulujen aloituksessa saattavat ruveta päätäit villiintymään. Kihomatoja taas tulee keväällä, kun lumet sulavat. Ne ovat sellainen päiväkotien ongelma, joka voidaan saada ulkoa lumen sulaessa, auringon lämmittämästä hiekasta, lasten käsien kautta suolistoon, sanoo Albrecht.

Syyhy taas on voimakkaasti kutiava ihottuma, jonka aiheuttaa noin puolen millimetrin pituinen syyhypunkki. Syyhy tarttuu toistuvan tai läheisen ihokosketuksen kautta. Syyhypunkki elää myös ihon ulkopuolella, eli tartunnan voi saada vaikka vuodevaatteista.

Kihomatoja ja syyhyä on esiintynyt edellisvuosien tapaan koronasta huolimatta, syyhyä ehkä jopa enemmänkin.

Seinäjoen alueella syyhyä on esiintynyt korona-aikana perheissä, aikuisväestössä ja nuorissa aikuisissa. Tapaukset ovat kuitenkin olleet yksittäisiä.

– Korona-aikana on oltu omissa kodeissa ja vietetty paljon aikaa kotioloissa ja pienemmissä porukoissa. Tämän vuoksi on saattanut käydä niin, että syyhytartuntoja on ollut ehkä enemmän. Tilastotietoja tästä ei kuitenkaan ole, Albrecht toteaa.

Yhteistyöllä eroon

Koulut ovat yhteydessä koteihin täiongelmasta, sillä täiden voittaminen vaatii työtä myös kodeissa.

Täit ja kihomadot tarttuvat helposti. Silti täiongelma koetaan edelleen hävettävänä.

Seinäjoen kaupungin terveyskeskuksen hygienia- ja tartuntatautihoitaja Sari Albrecht muistuttaa, että täit ilmestyvät lasten ja nuorten hiuksiin perheiden taustoista tai hygieniatasosta huolimatta.

Tärkeintä on kertoa täistä avoimesti, jotta epidemia saadaan pysäytettyä.

– Mistään epähygieenisistä kotioloista tai mistään likaisuudesta eivät iholoiset johdu. Nämä on ihmisen loisia, jotka sitten aina missä ihmisiä on, saattavat siirtyä ihmisestä toiseen, Albrecht kertoo.

Jaatisen mieleen muistuu uran alkuajoilta tapaus, jolloin täitartunnoista koulussa ei tahdottu päästä millään eroon.

– Kiersimme silloin kollegan kanssa luokissa ja tarkastimme kaikkien koululaisten hiukset läpi. Se oli todella kova urakka, mutta kierre saatiin onneksi katkaistua, Jaatinen muistelee.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue lisää: Selvitimme, miksi täit ovat nyt niin sitkeitä – supertäitä ei ole, vain huono hoito ja nämä väärät uskomukset

Täit ja kihomadot taas riesana - Kouluissa ja päiväkodeissa kuhistaan

Suosittelemme sinulle